Ceuta on Espanjalle kuuluva pikku kaupunki Afrikan puolella Välimerta, asukkaita ehkä 80.000 ja pinta-ala vajaat 20 neliökilometriä. Aita erottaa sen Marokosta.
(Arkistokuva: Ceuta kesällä 2026, kuvalähteet: El Faro de Ceuta, Visegrad24)
Viime aikoina tuo pikku kaupunki on ollut paljon otsikoissa, kun 60.000 laitonta maahanmuuttajaa ryntäsi Marokosta kaupunkiin. Kaaos oli valmis. Ilmeisesti Espanja tekee jonkinlaista yhteistyötä Marokon kanssa rajan valvonnassa.
Kun tuollaisissa oloissa rajalle kertyy 60.000 rajan laitonta ylittämistä suunnittelevaa, se ei ole pikku operaatio vaan melkoinen logistinen hanke.
Esimerkiksi 60.000 ihmisen kuljettaminen busseilla -50 matkustajaa kussakin- vaatii 1200 bussia. Lisäksi tuotujen ruokkiminen, majoittaminen ym. on melkoinen haaste. Toki osa noista on voinut asustaa pitempään Ceutassa, mutta silti melkoinen logistinen operaatio.
On aivan selvää, että tuon operaation valmistelu on näkynyt selkeästi esimerkiksi Marokon viranomaisille. Sitä ei tiedetä ovatko he itse olleet sotkeentuneet asiaan, mutta ovat varmasti olleet tietoisia siitä, mitä tapahtui eli passiivisesti tukeneet hanketta. Ehkä operointi on delegoitu esim. rikollisille jälkien häivyttämiseksi.
Tieto tuollaisesta operaatiosta oli paikalla matkustaneiden mukaan kaikkien havaittavissa päiviä ennen ryntäystä. On aivan selvää, että sen tiedon on saanut myös Espanjan tiedustelu. Siihen sitten tiedot loppuvat.
Jotkut Espanjassa väittävät, että tiedustelu varoitti poliitikkoja, toiset kiistävät asian. Jotkut kertovat, että varoituksissa ei kerrottu kuinka suuresta operaatiosta oli kyse. Joka tapauksessa tietoihin ei reagoitu.
Vuonna 2015 Eurooppaan suuntautui valtava masinoitu ryntäys. Se oli tiedustelutiedoissa nähtävissä esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluissa ennen ryntäystä. Yhdeksi selitykseksi tarjottiin venäläisten terroripommituksia Syyrian sisällissodassa, mutta vaellus oli laajempi. Ja silloinkaan Euroopassa ei tehty mitään.
Kun operaatio tapahtui, Ceutan pikkukaupungissa oli kaaos. Muut Euroopan maat reagoivat nopeammin kuin Espanja ehti. Italia vaati Espanjan irrottamista Schengen vyöhykkeestä. Kyse oli EU:n ulkorajasta ja sen valvonnan epäonnistumisesta.
Suomi on myös EU:n ulkorajavaltio
Suomessa myötäiltiin ajatusta ja valmisteltiin toimia, joilla olisi otettu käyttöön sisärajatarkastukset. Sinänsä muodollinen erottaminen Schengen-alueesta olisi monimutkainen toimenpide, mutta käytännössä se toteutettaisiin sisärajatarkastuksilla Espanjan rajoilla.
Suomea asia sivuaa siinä, että Suomi on myös EU:n ulkorajavaltio ja sen vastuulla on EU:n pitkä maaraja Venäjän kanssa. Suomessakin on kokemusta siitä, kun rajan takaa lähetetään ihmisjoukkoja horjuttamaan maata.
Suuri osa noista tulijoista jatkoi muualle Eurooppaan eikä kai vieläkään tiedetä tarkkaan, mitä joukkoa tulijat oikeasti olivat. Suomi reagoi muuttamalla lainsäädäntöä ja sulkemalla rajan. Muistamme hyvin, että silloin Suomessakin oli tahoja, jotka vastustivat muutoksia ja olisivat sallineet hybridioperaation jatkumisen.
Espanjassa sitä linjaa edusti nyt maan hallitus, joka siis on Suomen rajan sulkemista vastustaneiden poliittinen hengenheimolainen.
Vaatimuksissa Espanjan irrottamisesta Schengen alueesta näkyy selvästi epäluottamus Espanjan hallituksen politiikkaan. Nyt se ei reagoinut tiedustelutietoihin, laillisti vähän aikaa sitten suuren joukon maassa laittomasti olevia ym. Tuollaisia toimia on käytetty houkuttimena rynnäköijille.
Ceutan asema on siinä mielessä erilainen kuin muulla Espanjalla, että Ceutasta ei pääse Espanjan mantereen puolelle ilman rajatarkastuksia, mutta ilmeisesti ei ole luottamusta siihen, että Espanjan hallitus pitää tuon linjan.
Espanja on kyllä innokkaasti ottanut rahat …
Espanjan hallitus on kyllä innokkaasti ottanut rahat, mitä on saanut EU:lta, mm. 150 miljardia elvytysrahaa (mm. Suomesta). Sen sijaan se ei ole ollut vähääkään kiinnostunut ponnistelemaan EU:n puolustuksen vahvistamiseksi, joka Suomelle on elintärkeä kysymys.
Ceutan tilanne laukesi, kun suurin osa tulijoista palasi Marokon puolelle. Nälkä on tehokas konsultti. Edelleen jäi ilmaan kysymys, kuka oli operaation takana ja miksi? Ehkä typerin selitys oli Nasima Razmyarin tokaisu, että kyse oli ilmastopakolaisista ja tuollaisen estämiseksi pitää kasvattaa kehitysapua.
Oliko kyseessä koepallo siitä, miten EU:ssa reagoidaan ja mahdollisesti valmistellaan suurempaa operaatiota? Tiukkaa linjaa ovat meillä arvostelleet lähinnä tahot, joiden mielestä Suomen ei olisi pitänyt sulkea itärajaansa Venäjän hybridihyökkäysten edessä.
Nyt EU:n sisäministerit pitävät kokousta asiasta. Pystytäänkö siellä tekemään päätöksiä, jotka osoittavat, että Eurooppa puolustaa rajojaan tehokkaasti? Se leikkaa intoa lähteä tuollaisiin rynnäköihin jossakin EU:n ulkorajalla. Vai onko lopputulema yleistä lässytystä, joka tulkitaan EU:n heikkoudeksi ja kyvyttömyydeksi puolustaa itseään? Nyt on se hetki, jolloin tuollaisia hankkeita torjutaan ennakolta – tai sitten ne sallitaan.
Olli Pusa
04.08. 2026