Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ja puolueen varapuheenjohtaja kansanedustaja Joakim Vigelius ovat jättäneet toimenpidealoitteen vapaaehtoisen perheverotuksen käyttöön ottamiseksi Suomessa.
Verotuksen tulee tukea perheellistymistä entistä paremmin, toteavat aloitteen tehneet kansanedustajatAri Koponen ja Joakim Vigelius.
Aloitteessa ehdotetaan, että puolisoille annettaisiin mahdollisuus valita nykyisen yksilöverotuksen rinnalle perheverotusmalli, jossa verotus perustuisi yhteenlaskettuihin tuloihin. Tavoitteena on lisätä perheiden valinnanvapautta ja huomioida nykyistä paremmin se, että monissa perheissä talous, vastuut ja riskit ovat yhteisiä.
Suomalaiset perheet ovat erilaisia, ja myös verotuksen pitäisi antaa mahdollisuus valita omaan elämäntilanteeseen sopivin ratkaisu.
Vapaaehtoinen perheverotus ei heikentäisi kenenkään asemaa, mutta se helpottaisi monien perheiden arkea ja taloudellista tilannetta, Koponen sanoo.
Aloitteen mukaan vapaaehtoista perheverotusta tulisi tarkastella osana laajempaa perhepolitiikkaa aikana, jolloin Suomi kohtaa väestön ikääntymiseen, syntyvyyden laskuun ja perheiden kasvaviin taloudellisiin paineisiin liittyviä haasteita. Perheiden taloudellisen tilanteen vahvistaminen sekä työ-, perhe- ja hoivavastuiden yhteensovittamisen tukeminen ovat keskeisiä tavoitteita, joihin verotuksella voidaan osaltaan vaikuttaa.
Perheellistymistä tulee tukea nimenomaan verotuksellisin keinoin. Verota vähemmän sitä, mitä haluat enemmän, Vigelius summaa.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)


Ei perheiden perustamista rahallavoitukea. Jos ihmiset menevät naimisiin ja perustavat perheitä rahan vuoksi niin edessä on avioeroja nykyistä enemmän sekä oikeusriitoja ja seuraava sukupolvi on edellistä väliinpitämättömämpää minkään suhteen.
Kovat ajat luovat vahvoja ihmisiä. Hyvät ajat luovatheikkoja ihmisiä. Ja nyt on hyvät ajat.
”Kun minä olin nuori…” ja perutimme perheen niin ensimmäinen sai alkunsa 25 vuotiaana. Mutta, me molemmat halusimme toisemme ja perheen. Palkka oli tuolloin 4200mk/kk ja lapsilisää sai ensimmäiseltä lapselta 60mk/kk, toiselta 50mk/kk ja kolmannelta 30m/kk. Niillä mentiin.
Ei osteltu 1500e uusia rattaita ja vaunuja. Ei käyty ravintoloissa syömässä. Siihen aikaan ei ollut edes kaikke ruokakaupoissa tarjolla mitä on nyt. Äidit ompelivat suurimman osan lasten vaatteista itse. Vanhoja ratkottiin ja niistä tehtiin soveltuvin osin uusia. Ei ollut kännyköitä, televisio oli. Musta-valkoinen. Töihin poljettiin polkupyörillä. Kummatkin… 12km suuntaansa. Töissä eväänä oli pari voileipää. Joko kananmunalla tai lauantai makkaralla. Juomaksi pullollinen maitoa. Elimme aikoja jolloin edes joka kodissa ei ollut sähköistä porakonetta. Ja yhdessä talossa kylästä oli rälläkkä. Muilla oli käsiveivejä porakoneina ja mirgeleinä sekä rautasaha. Radion ostoon piti säästää neljä kuukautta. Mutta oli se sen väärti.
Puute oli kaikesta materiasta. Mutta puutetta ei ollut rakkaudesta, perheenä yhteen kulumisesta ja perheenä yhdessä tekemisestä. Kasvatettiin lapset hyvätapaisiksi ja opetettiin lukemaan ja laskemaan.
Nykyään tekee pahaa kun katselee ylipainoisia nuoria jotka valittavat että edes perhettä ei voi perustaa kun rahat ei riitä. Söisivät vähemmän tai asuisivat pienemmissä asunnoissa. Niin aikoinaankin tehtiin. Urheilu tuli työmatkoista ja illan satunnaisita viraapeleista.
Maailma on aikanani muuttunut paljon. Eikä parempaan suuntaan. Nuoret ja keski-ikäiset eivät ymmärrä että itselleen rakentavat sellaista tulevaisuutta kun haluavat. Jos haluaa elää viimeiset 20-30 vuotta köyhänä josain laitoshoidossa, niin silloin kannattaa elää niinkuin nytkin.