Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellyttää tänään valmistuneessa hallituksen lausunnossaan esitykseen useita muutoksia, jotka ovat edellytyksenä esityksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Lausuntoon liittyy edustaja Johannes Yrttiahon eriävä mielipide.
Perustuslakivaliokunnan lausunto henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain, ulkomaalaislain 131 §:n sekä poliisilain 2 luvun 1 §:n muuttamisesta on valmistunut.
Biometristen tietojen käyttö ’muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen’
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi poliisin henkilötietolain ja maahanmuuttohallinnon henkilötietolain säännöksiä passirekisterin ja henkilökorttirekisterin biometristen tietojen, sekä ulkomaalaislain nojalla kerättyjen biometristen tietojen käyttämisestä muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen. Sääntelyllä mahdollistettava vertailun tekeminen merkitsee käytännössä puuttumista lähes koko väestön arkaluonteisten biometristen henkilötietojen suojaan.
Esityksessä ehdotetaan, että biometrisiä tietoja voisi vertailla henkilön tunnistamiseksi tai henkilöllisyyden todentamiseksi, jos se on välttämätöntä hengelle, terveydelle tai vapaudelle aiheutuvan merkittävän vaaran estämiseksi.
Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotettu sääntely muodostuu niin sanamuotonsa kuin perustelujensa valossa huomattavan avoimeksi ja laaja-alaiseksi ja ongelmalliseksi ennen kaikkea sääntelyyn kohdistuvan täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta. Ehdotettua sääntelyä on täsmennettävä merkittävästi.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että biometrisiä tietoja olisi mahdollista käyttää tiettyjen esityksessä ehdotettujen rikosten estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi. Perustuslakivaliokunnan mielestä kyseisiä rikoksia voidaan sinänsä pitää moitittavina, ja niiden estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen liittyy sinänsä olennaisia yhteiskunnallisia intressejä.
Toisaalta luetteloihin sisältyy kuitenkin myös sellaisia rikoksia, joista voi saada rangaistukseksi pelkkää sakkoa tai maksimissaan kaksi vuotta vankeutta, tai vielä lievemmän rangaistuksen, kuten sakkoa tai enimmillään yhden vuoden vankeutta.
Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotettu sääntely ei kokonaisuudessaan täytä perustuslain turvaamaan henkilötietojen suojaan puuttuvaan sääntelyyn kohdistuvia oikeasuhtaisuutta koskevia vaatimuksia.
’Valiokunta edellyttää rikosten joukon merkittävää rajaamista’
Säädettäväksi ehdotettua rikosten joukkoa on rajattava niin, että siihen kuuluvat vain rangaistusasteikoltaan erityisen moitittavat teot ja valtion turvallisuuden suojaamiseen kiinteästi liittyvät rikokset.
Esityksessä ehdotetaan myös, että poliisin rekisteriin ulkomaalaislain nojalla talletettuja tietoja saisi käsitellä toisaalta valtion turvallisuuden suojaamiseen kiinteästi liittyvien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi ja toisaalta laajemmin niiden rikosten estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi, joiden osalta valiokunta on edellä edellyttänyt rikosten joukon merkittävää rajaamista.
Perustuslakivaliokunta edellyttää tätä rajaamista myös ulkomaalaislain nojalla talletettujen tietojen käsittelemisen osalta. Sen sijaan valtion turvallisuuteen kiinteästi liittyviä rikoksia koskeva sääntely ei perustuslakivaliokunnan mielestä muodostu ongelmalliseksi.
Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotettuun sääntelyyn sisältyvät päätöksentekomenettelyä ja oikeusturvaa koskevat ratkaisut eivät täytä perusoikeuksien rajoittamiseen liittyvää vaatimusta huolehtia riittävistä oikeusturvajärjestelyistä.
Ehdotettua sääntelyä on perustuslakivaliokunnan mukaan välttämätöntä muuttaa siten, että siinä säädetään vertailua koskevasta ennakollisesta lupajärjestelmästä, jossa luvan myöntäjä on asian kannalta merkityksellisestä toimeenpanovallasta riippumaton elin.
Perustuslakivaliokunnan mielestä ennakkovalvonta on ainoa keino turvata vertailun kohteena olevien, eli käytännössä lähes kaikkien kansalaisten oikeusturva, kun on kyse niinkin laajamittaisesta tietojen käytöstä, ja siten puutumisesta perustuslain 10 §:ssä turvattuihin oikeuksiin, kuin nyt ehdotetussa sääntelyssä. Lisäksi laissa tulee säätää vertailun kohteelle tehtävästä jälkikäteisestä ilmoituksesta, jonka perusteella tämän on mahdollista saattaa tietojensa käsittely tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota myös siihen, että sen edellyttämät muutokset vaikuttavat koskevan lakiehdotuksen perusratkaisuja ja valiokunnan edellyttämien muutosten tekeminen saattaa vaatia merkittävää säädösvalmistelua. Hallintovaliokunnan on syytä harkita tarkasti, ovatko muutokset lakiehdotuksiin tältä osin valmisteltavissa eduskuntakäsittelyssä.
Perustuslakivaliokunta on perusoikeusherkissä sääntely-yhteyksissä edellyttänyt perusratkaisuihin olennaisesti vaikuttavien ja merkittävien muutosten saattamista uudestaan perustuslakivaliokunnan arvioitaviksi. Jos hallintovaliokunta päätyy itse valmistelemaan perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellytetyt muutokset, on hallintovaliokunnan mietintöluonnos saatettava perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
Luettavaa:
Perustuslakivaliokunnan lausunto eduskunnan verkkosivuilla.
Seppo Huhta