Pohjoismaiden neuvoston vuotuinen teemaistunto järjestetään Oslossa 16.–17.4. Teemaistunnon otsikkona on ”Onko Pohjola varautunut kriiseihin? Joustava yhteistyö ja vapaa liikkuvuus pohjoismaisen häiriönsietokyvyn perustana”.
Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnossa kansanedustajat Pohjoismaista kokoontuvat Norjan Stortingetiin käsittelemään yhteispohjoismaista varautumista ja yhteiskunnan toimivuutta kriisitilanteissa. Teemakeskustelun avaa Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre.
Pohjoismainen kokonaisturvallisuus esillä
Istunnon toisen puheenvuoron pitää perjantaina 17.4. Pohjoismaiden neuvoston presidentti, kansanedustaja Ville Väyrynen (Kokoomus). Väyrynen kertoo, että istunnon teema perustuu Suomen ja Ahvenanmaan vuoden 2025 Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuusohjelmaan.
”Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskauden ohjelma Pohjoismaiden neuvostossa nostaa keskiöön Pohjoismaisen kokonaisturvallisuuden. Ohjelmassa tuodaan esiin, että kokonaisturvallisuuden käsitteeseen liittyy kovan turvallisuuden ohella monia arjen ulottuvuuksia, joilla kansalaisten päivittäinen hyvinvointi ja turvallisuus pyritään takaamaan myös kriisiajan ulkopuolella.”
”Suomen puheenjohtajuusvuoden aikana tavoitteenamme on luoda yhteinen kokonaisturvallisuuden visio, jonka lopputuloksena olisi mahdollisimman hyvin tuleviin kriiseihin varautunut Pohjola”, Väyrynen sanoo.
Istuntoon on kutsuttu myös Baltian yleiskokouksen, Länsi-Pohjolan neuvoston, Itämeren parlamentaarikkokonferenssin sekä Benelux-parlamentin jäseniä.
Teemaistunnon yhteydessä järjestetään kaksi oheistapahtumaa
Rajaesteryhmä ja rajaesteneuvosto järjestävät Oslossa torstaina 16.4. oheistapahtuman, jonka aiheena on eläkkeen maksu Pohjoismaasta toiseen sekä eläkkeenmaksuun liittyvät rajaesteet.
Pohjoismaiden neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa – valiokunta järjestää oheistapahtuman 16.4. Sen aiheena on immateriaalioikeuksien merkitys Pohjoismaiden kasvulle, innovoinnille ja työpaikoille. Oheistapahtumassa keskustellaan siitä, miten tekijänoikeuksia voidaan suojata nykyistä paremmin kiihtyvän digitalisaation, tekoälyn ja talousrikollisuuden aikakaudella.
Pohjoismaiden neuvoston valiokunnat ja puheenjohtajisto kokoontuvat teemaistunnon aattona torstaina 16.4.
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta käsittelee jäsenaloitetta, joka koskee pohjoismaisen audiovisuaalisen yhteistyön vahvistamista kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Aloitteessa esitetään yhteispohjoismaisen strategian laatimista audiovisuaalisten tuotantojen houkuttelemiseksi Pohjolaan. Tavoitteena on sääntelyn ja tuotantokannustimien yhteensovittaminen siten, että Pohjoismaat näyttäytyvät kansainvälisille toimijoille yhtenäisenä ja kilpailukykyisenä tuotantoalueena. Samalla pyritään syventämään alan pohjoismaista yhteistyötä vahvistamalla osaamista ja edistämällä alan ammattilaisten liikkuvuutta purkamalla hallinnollisia esteitä. Tavoitteena on myös selkeyttää verotukseen, sosiaaliturvaan ja työlupiin liittyviä käytäntöjä.
Valiokunta käsittelee myös muun muassa jäsenaloitetta, joka koskee nuorten mediataitojen vahvistamista Pohjolassa. Aloitteessa esitetään lapsille ja nuorille suunnatun pohjoismaisen medialukutaitostrategian toteuttamista.
Tavoitteena on vahvistaa opetussuunnitelmia tiedotusvälineiden roolista, vastuusta ja rahoituksesta sekä edistää uutisten seuraamista tukevia pedagogisia ratkaisuja.
Aloitteessa korostetaan yhteisten suuntaviivojen laatimista tekoälyn riskeistä ja mahdollisuuksista osana opetusta, sekä turvallisen ja demokraattisen osallistumisen edistämistä digiympäristöissä.
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kokouksessa vierailee Norjan Finnmarkissa sijaitsevan Lakselvin lukion rehtori, joka esittelee koulun puolustus- ja valmiuskoulutusta sekä siihen liittyviä käytäntöjä.
Pohjoismaiden neuvoston Kasvu- ja kehitys Pohjolassa -valiokuntakokouksen aiheita Oslossa ovat kriisivalmius, raja‑alueiden yhteistyö, innovaatiot ja kestävä liikenne.
Valiokunta katsoo, että rajakomiteoiden kanssa käytävä vuoropuhelu on tärkeää Pohjoismaiden resilienssin vahvistamisessa. Valiokunnan mukaan raja‑alueiden tarpeita pyritään nostamaan entistä vahvemmin esille pohjoismaisessa poliittisessa päätöksenteossa. Valiokunta muistuttaa, että teemaistunnon aiheet, jotka keskittyvät turvallisuuteen, varautumiseen ja vapaaseen liikkuvuuteen näkyvät ensimmäisenä juuri raja-alueilla. Valiokunta pitää tärkeänä käydä torstain kokouksessa vuoropuhelua rajakomiteoiden kanssa ennen teemakeskustelua. Sen tavoitteena on luoda pohjaa jatkoyhteistyölle, jotta Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot voivat jatkossa pitää raja-alueasioita esillä kansallisesti.
Raskaiden ajoneuvojen päästöjä vähentävien järjestelmien toimintavarmuus talviolosuhteissa
Lisäksi valiokunta käsittelee muun muassa ehdotusta, jolla Pohjoismaiden hallituksia kehotetaan edistämään raskaiden ajoneuvojen päästöjä vähentävien järjestelmien toimintavarmuutta pohjoismaisissa talviolosuhteissa. Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa tutkimusta, innovaatioita, EU‑yhteensopivia ratkaisuja ja Pohjoismaiden kilpailukykyä kestävissä liikenneteknologioissa.
Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan kokouksessa käsitellään jäsenehdotusta, jossa pyydetään selvitystä taloudellisesta eriarvoisuudesta, varallisuuden jakautumisesta ja taloudellisen vallan keskittymisestä Pohjoismaissa. Jäsenaloitteessa esitetään toive, että selvitys sisältäisi myös analyysin luonnonvaroja omistavista toimijoista sekä luonnonvaroista saatavan taloudellisen hyödyn jakautumisesta.
Lisäksi kokouksessa käsitellään mietintöä, joka koskee suositusta strategian laatimiseksi tulevaisuuden vanhustenhuollosta Pohjoismaissa.
Pohjoismaiden ministerineuvosto katsoo vastauksessaan suosituksen toteutuneeksi eikä pidä tarpeellisena laatia uutta erillistä strategiaa. Helmikuun kokouksessa valiokunta totesi, että ministerineuvoston vastaus ei ollut tyydyttävä ja Oslossa valiokunnan on määrä päättää jatkotoimista sihteeristön ja puheenjohtajan ehdotuksen pohjalta.
Valiokunta kuulee myös vanhempaa erityisasiantuntijaa Merethe Løbergiä Pohjoismaiden hyvinvointikeskuksesta (NVC), joka esittelee valiokunnalle uuden raportin pitkäaikaisessa pienituloisuudessa kasvavien lasten tilanteesta Pohjoismaissa.
Saamelaisten oikeuksien huomioiminen energiantuotannossa
Kestävä Pohjola -valiokunnan kokouksessa on esillä aloite, joka koskee muun muassa saamelaisten oikeuksien huomioimista energiantuotannossa. Valiokunta jatkaa jäsenehdotuksen käsittelyä, jonka tavoitteena on varmistaa, että Pohjoismaiden energiantuotantopanostukset kunnioittavat saamelaisten oikeuksia.
Lisäksi asialistalla on muun muassa ehdotus merten biologisen monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Sen tavoitteena on suojella vähintään 30 prosenttia Pohjoismaiden meri- ja rannikkoalueista vuoteen 2030 mennessä YK:n luontosopimuksen mukaisesti sekä vahvistaa tutkimuspohjaa, täytäntöönpanoa ja varovaisuusperiaatteen soveltamista.
Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategian päivittäminen
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisesta yhteistyöstä vastaavan Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston kokouksessa jatkaa torstaina Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategian päivittämistyötä. Tavoitteena on, että päivitetty strategia olisi valmis lokakuussa 2026.
Kokouksessa käydään myös lähetekeskustelu yhteistyön käynnistämisestä yhteispohjoismaisen mallin kehittämiseksi koskien yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa työskentelevän henkilöstön turvallisuusselvityksiä.
Lisäksi puheenjohtajisto tapaa torstain kokouksen yhteydessä Islannin yhteistyöministeri Logi Már Einarssonin, joka antaa tilannekatsauksen Helsingin sopimuksen päivitystyöstä ja vuoden 2027 Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista.
Eduskunnasta kokouksiin ja teemaistuntoon osallistuvat Väyrysen lisäksi, Eva Biaudet (r.), Juho Eerola (ps.), Noora Fagerström (kok.), Pia Hiltunen (sd.), Veronika Honkasalo (vas.), Marko Kilpi (kok.), Jani Kokko (sd.), Johan Kvarnström (sd.), Anna-Kristiina Mikkonen (sd.), Krista Mikkonen (vihr.), Jouni Ovaska (kesk.), Pia Sillanpää (ps.), Markku Siponen (kesk.), Joakim Vigelius (ps.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.).
Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Väyrynen toimii kalenterivuoden 2026 Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä ja valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kim Berg (sd.) varapresidenttinä.
Suomen puheenjohtajuusvuonna Pohjoismaiden neuvoston toimintaa ohjaa Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuusohjelma, joka julkistettiin neuvoston istunnossa lokakuussa 2025. Puheenjohtajuusohjelman teema on pohjoismainen kokonaisturvallisuus.
Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä.
Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö
Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Suomi liittyi vuonna 1955. Pohjoismaiden neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti, sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Neuvosto antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille.
Eduskunnasta Pohjoismaiden neuvostossa on 18 kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä kaksi, sekä näillä kaikilla varajäsenet. Suomen valtuuskunnan jäsenet osallistuvat neuvoston työskentelyyn ympäri vuoden valiokunnissa ja puheenjohtajistossa. 
Luettavaa:
- Lisätietoa Pohjoismaiden neuvostosta
- Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskauden ohjelma (pdf)
- Lisätiedot teemaistunnosta
- Teemaistuntoa voi seurata suorana norden.org -sivun kautta.
Seppo Huhta