Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom vaatii järeitä toimia Suomen julkisen talouden pelastamiseksi Valtiovarainministeriön tänään julkistamien kehysehdotusten seurauksena.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Valtiovarainministeriön mukaan valtiontalouden alijäämä on vuosina 2027–2030 keskimäärin lähes 15 miljardia euroa vuodessa. Kehitys on Miko Bergbomin mukaan kestämätön ja osoittaa, että pehmeät säästöpuheet eivät enää riitä.
-Tämä erittäin vakava velkaantumiskehitys pakottaa paatuneemmankin sosialistin pohtimaan, onko siinä mitään järkeä, että Suomi kantaa kassi kaupalla rahaa kehitysapuun, joka rahoitetaan velkarahalla, Bergbom ihmettelee.
Huolimatta nykyisen hallituksen suurista kehitysapuleikkauksista, on Bergbomin mukaan kehitysyhteistyössä edelleen reippaasti leikkausvaraa. Ulkoministeriön mukaan Suomi käyttää kokonaisuudessaan reilun miljardin vuodessa kehitysyhteistyöhön.
-Lisäleikkauksia on ensisijaisesti haettava kotoutumisteollisuudesta, pakolaiskiintiön lakkauttamisesta sekä osasta yritystukia, jotka eivät tue aitoa kasvua tai kilpailukykyä. Kaikkea ei voi enää pyhittää koskemattomaksi, painottaa Bergbom.
Bergbomin mukaan kehitysavun sulkeminen leikkauksien ulkopuolelle tarkoittaisi seuraavalta hallitukselta arvovalintaa, jossa suomalaisilta leikattaisiin ensin. Bergbom vaatii sosialidemokraateilta ja keskustalta vastausta siihen, ovatko he valmiita kehitysapuleikkausiin.
Ukrainan tukemiselle jatkoa
Bergbom täsmentää, että Ukrainan tukeminen on jätettävä kehitysapuleikkauksien ulkopuolelle. Tukea voitaisiin hänen mukaansa kanavoida entistä tehokkaammin hyödyntämällä suoraan suomalaisia yrityksiä ja heidän osaamistaan.
-Ukrainan tukeminen on välttämätöntä Suomen ja Euroopan turvallisuuden kannalta. Juuri tämän takia veronmaksajien rahat on käytettävä järkevästi ja painopisteen oltava sellaisissa toimissa, joilla on suora merkitys myös Suomen turvallisuudelle, kuten Ukrainan tapauksessa on, täsmentää edustaja Bergbom.
