Kansanedustaja ja Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Atte Harjanne pitää Euroopan komission uutta esitystä autojen päästövähennysvaatimusten lieventämisestä pelättyä parempana.
(Arkistokuva; Kuvalähde: Eduskunta.)
– Komission esittämä loivennus ei onneksi muuta isoa kuvaa. Ohjaus autokannan sähköistymiseen säilyy vahvana, vaikka jotkut ovat haaveilleet fossiiliautoilun tekohengittämisestä pitkälle tulevaisuuteen. Tiukka takertuminen menneeseen olisi kuitenkin ollut varmin keino romuttaa Euroopan autoteollisuuden tulevaisuus, Atte Harjanne (Vihreät) toteaa.
Komission esityksessä on mukana myös mahdollisuus kompensoida polttomoottoriautojen tuotanto esimerkiksi käyttämällä vihreää terästä.
– Vihreän teräksen kysynnän edistäminen on tärkeää ilmaston kannalta, mutta myös Suomen viennille hyvä juttu, sillä täällä on alan osaamista ja tulevaisuudessa myös tuotantoa. Siihen pitäisi toki ohjata laajemmin, eikä vain kompensaatiokeinona, Harjanne lisää.
Synteettisistä polttoaineista, eli puhtaalla energialla ja biogeenisestä hiilestä tai ilmakehän hiilestä valmistetuista polttoaineista, on aika ajoin kaavailtu teknologiaa, joka mahdollistaisi polttomoottorien suuren roolin liikenteessä jatkossakin. Harjanne muistuttaa fysikaalisista reunaehdoista.
– Synteettisiä polttoaineita tarvitaan vaikeasti sähköistettävissä kohteissa, kuten lentoliikenteessä ja merellä, sekä varmaankin sotilaskäytössä. Tieliikenteessä niiden ohittamaton ongelma on kuitenkin energiatehokkuus. Polttomoottori häviää energiatehokkuudessa jo valmiiksi sähkömoottorille reippaasti, ja kun huomioidaan vedyn valmistamisen ja jalostamisen vaatima energia, niin koko touhun energiatalous vajoaa aika surkeaksi. Tätä perusfysiikkaa ei teknologinen kehitys muuta, Harjanne muistuttaa.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Kun mietitään miksi euroopan autoteollisuus on kriisissä niin yksinkertaisen vastauksen saa kun katsoo minkälaisia autoja ne valmistaa. Sieltä tulee alumiinilohkoista moottoria jossa runkolaakerit on valettu lohkoon, nokka-akseleiden ketjut ovat ohuempia kuin polkupyörän ketjut, tai kumiremmi ui öljyssä. Tämän lisäksi ne ovat kolmisylinterisiä ja moottorit kooltaan 1-1.3 litraisia.
Verrataampa Japanin tuotantoon… Subarua ja Toyotaa saa nelisylinterienä ja aina 2.4 litraan asti (bensa moottoreita). Subarun nokkaremmin vaihto on 10 vuoden välein ja laatu muutenkin on parempaa kuin eurooppalasissa ajoneuvoissa.
Mikseivät siis eurooppalaiset autotehtaat valmista sellaisia ajoneuvoja joita halutaan? Se on viher-piiperrystä se.
Taidan ostaa Toyotan LandCruiserin, vielä kun sen saa. Ja siinä on sitten autoa loppuelämäkseni.
Sotilaallinen realismi: akut eivät vedä sotaa
Tällä hetkellä:
– Maavoimien kalusto ei liiku akuilla
– Ilmavoimat eivät lennä patterilennokeilla
– Merivoimat eivät luota sähkövarastoon muuten kuin apujärjestelmissä
– Polttoaine on tiivistä, varastoitavaa, nopeasti siirrettävää ja toimii pakkasessa, mudassa ja sirpaleissa.
Siksi myös reservin kapteenin näkökulmasta olisi rehellistä sanoa: energiatransitio on pitkän aikavälin hanke – ei kriisiajan ratkaisu.
Tavallisen ihmisen näkökulma: rahat eivät riitä, usko ei kanna.
– Tämä on se osa, joka poliittisesta keskustelusta lähes puuttuu:
– Käypä sähköauto = monelle vuosipalkan kokoinen riski
– Käytettyjen markkina = epävarma (akut, jälleenmyyntiarvo, huollot)
– Sähkön hinta = pörssikikkailua, johon tavis ei voi vaikuttaa
Kun sanotaan “siirtykää sähköön”, mutta:
– sähkön hinta sahaa
– verkkoinvestoinnit laahaavat
– julkinen liikenne ei kata arkea
→ luottamus murenee, eikä ideologinen puhe paikkaa sitä.
Ps. Me elämme fossiilitaloudessa, yritämme poistua siitä, mutta emme ole vielä siellä – eikä sodan uhka tee siirtymästä helpompaa, vaan hengenvaarallisen, jos se tehdään ideologisesti silmät kiinni.