Eduskunnan sivistysvaliokunta puoltaa mietinnössään lakiehdotuksia yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi.
(Kuvan aineisto: Kouluhallitus, -joskus 1900-luvulla.)
Sivistysvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi on valmistunut. Sivistysvaliokunta kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina ja esittää yhtä lausumaa. Mietintöön sisältyy vastalause.
Korkeakouluopiskelijalla voi olla kerrallaan vain yksi opiskeluoikeus
Esityksessä ehdotetaan, että yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutetaan siten, että korkeakouluopiskelijalla voi olla kerrallaan vain yksi saman tasoiseen tutkintoon johtava opiskeluoikeus. Jos opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää voimassa olevat saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeudet.
Esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja sen tarkoituksena on luoda edellytykset korkeakoulututkinnon suorittamiseen mahdollisimman monelle sellaiselle henkilölle, jolla tutkintoa tai opiskeluoikeutta ei vielä ole.
Säännösmuutoksilla sujuvoitetaan koulutuspolkuja ja vähennetään korkeakouluissa vailla aktiivista käyttöä olevia opiskeluoikeuksia ja näistä johtuvaa hallinnollista työtä.
Tarkoituksena on myös kannustaa opiskelijoita suunnitelmalliseen opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen sekä parantaa koulutuksen läpäisyä.
Koulutustasoa nostetaan useilla toimenpiteillä
Sivistysvaliokunta toteaa, että käsiteltävänä oleva lainmuutosesitys on yksi koulutustason nostamiseen tähtäävistä useista toimenpiteistä. Muista toimista vaikuttavin on korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määrän lisääminen, mutta sillä edellytyksellä, että paikat kohdistuvat merkittävässä määrin ensikertaisille hakijoille.
Kokonaisuuteen sisältyvät myös kelpoisuuksien ja koulutuspolkujen kehittäminen sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien, opiskelijoiden joustavien siirtymien ja korkeakoulujen opetusyhteistyön lisääminen.
Lisäksi ministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä avoimen korkeakouluopetuksen opintosetelikokeilusta, jonka tarkoituksena on antaa toiselta asteelta valmistuneille ja ilman korkeakoulupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuus suorittaa maksutta 30 opintopisteen laajuiset avoimet korkeakouluopinnot. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2026.
Esityksen vaikuttavuutta koulutustason nostoon ja vaikutuksia hakukäyttäytymiseen seurattava tarkasti
Sivistysvaliokunnan mielestä koulutustason nostamista koskevan tavoitteen saavuttamisen ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen kannalta on ensisijaista, että mahdollisimman moni saa opiskelupaikan korkeakoulusta.
Valiokunta korostaa, että nyt ehdotetun yksittäisen uudistuksen vaikuttavuus perustuu lähinnä hakukäyttäytymisen muutokseen eli siihen, että esitettyjen säännösten odotetaan vähentävän opiskeluoikeuden jo saaneiden hakeutumista uuteen koulutukseen. Tällöin opiskelupaikat kohdentuvat entistä tehokkaammin opiskelupaikkaa vailla oleville henkilöille.
Valiokunta edellyttää lausumassaan, että hallitus arvioi huolellisesti esityksen vaikutuksia hakukäyttäytymiseen sekä erikseen että osana muiden koulutustason nostamisen toimenpiteiden kokonaisuutta.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että uudistuksesta tiedotetaan kattavasti paitsi korkeakouluja ja niiden opiskelijoita myös toisen asteen opinto-ohjaajia ja sieltä valmistuvia nuoria.
Miten asian käsittely jatkuu
Asia etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon, joka käsittelee lakiehdotusta sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2026. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1.1.2027 alkavan koulutukseen. 
Kannatetaan !!!
Samalla voitaisiin sulkea 30% kaikkein surkeimmista lukioista. Suomessa valmistuu tuhottomasti ylioppilaita ja niistä 30% ei saa jatko-opiskelupakkaa eikä työpaikkaa. Joten nämä valiinputoajat voitaisiin poistaa poistamalla niiden koulutus.