On meitä ennenkin miehittämättömät lento-härpäkkeet pelotelleet, mutta periksi ei ole annettu. Tarkastelemme.

(Kuvan aineisto: Kouvolan Sanomat 1940.)

Kouvolan Sanomat 20.09. 1940:

Sulkupallo Pohjanmaalla, irroitti useita sähköpylväitä, ja teki muuta vahinkoa

”Torstai-aamuna, kello 4:n aikaan, kulki Kuortaneen yli etelästä pohjoiseen englantilainen sulkupallo. Se kulki Kuortaneen sähkölaitoksen voimalinjaa pitkin, ja kaatoi useita sähköpylväitä, kuljettaen niitä useita kilometrejä.”

-Onneksi ei sentään osunut Nurmooseen tai Ilmajoelle! -Sielläpäon hermostutaan vähemmästäkin. Kuortanelaiset vain vähän kääntää nenäänsä, ja tuhisee.

”Erään talon elokärryt oli vaijeri kuljettanut kauas vainiolle”, kertoo lehti.

Sota on julmaa, ja ratsuväki raakaa, sanottiin ennen. Britit käyttivät syksyllä 1940 saksalaisten ilmapommituksilta suojautuakseen kaasutäytteisiä ilmapalloja, jotka jopa kilometrin korkeudesta roikuttivat kiinnitysvaijereitaan, estäen pommikoneita tähtäämästä kohteisiinsa: Koneen on lennettävä hetki viivasuoraan kohti maaliaan, ja irroitettava pommit tämän lähestymisen lopussa.

Saksalaiset toki käyttivät omia konstejaan näitä sulkupalloja vastaan, pyrkien joko pudottamaan pallot,  tai katkomaan kiinnitysvaijerit. Jälkimmäisessä tapauksessa pallo saattoi länsituulien tuomana ajelehtia Suomeen asti.

Kouvolassa ammuttiin eilen alas sulkupallo, joka oli katkonut sähköjohtoa”, otsikoi Kouvolan Sanomat 20. syyskuuta 1940

Lehden mukaan ainakin Lapåinjärven Kimmonkylä ja Kouvolan kaupunki menettivät sähkönsä joksikin aikaa pallon tekemien vahinkojen seurauksena. Kouvolan ylittänyt pallo pudotettiin taivaalta -vahinkoja tekemästä- Suomen Ilmavoimien toimesta. Pallon ampui reikiä täyteen ilmavoimien hävittäjäkone.

Saiko paha palkkansa?

Ilman ohjaajaa lentävän sotilaallisen laitteen tekemät vahingot olivat syyskuun -40 tapauksessa, -ja tämän viikon drooni-selkkauksissa laitteen omistajan ja vastapuolensa tekemisten seuraus, joka ei ollut kummankaan aikomuksena: Droonien lentely Latvian, Viron ja Suomen alueille oli mahdollisesti seurausta Venäjän ilmatorjunnan onnistumisista: Droonien suunnistusta oli onnistuttu häiritsemään?, -arvelevat asiantuntijat.

Drooni-tapauksista ei ole tietoa henkilövahingoista. Virossa voimalan savupiippuun osunut drooni ei aiheuttanut tuotantokatkoa.

Ukraina on esittänyt viralliset anteeksipyynnöt harhautuneista drooneistaan.

3 thoughts on “”Drooni-juttu” syyskuussa 1940”
  1. Eihän tuommoinen 50 kg:a räjähdettä voi aiheuttaa mitään kummempaa vaaratilannetta sivullisille osuessaan kerrostaloon, kouluun, sairaalaan tai ostoskeskukseen… joten voitte hajaantua, täällä ei ole mitään nähtävää 🙊🙉🙈

  2. JOS LENNOKKI suuntaisi kohti asutuskeskusta, se voitaisiin kuitenkin tuhota kauempaa lämpöhakuisella ohjuksella. Se on kuitenkin kallis panos.

    – Jos ajatellaan näitä hintakuvioita, niin vaikka se ohjus olisi kuinka kallis, onkohan muutaman sadan tuhannen arvoinen, niin ei se mitään. Jos se on menossa kohti kaupunkia, se kannattaa silti ampua.

    IT-Guru Hyppösen ajatusten tonava lausunto. Ja evp(Elää vaimon palkalla)Lindberg komppaa. Suomella ei mitään hätää kun meillä on raudanlujat asiantuntijat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *