”Hannele Pokka syyttää minua identiteettipolitiikasta Helsingin Sanomien haastattelussa 10.1.2026. Hän mainitsee minut nimeltä”, kirjoittaa kansanedustaja Sara Seppänen.
Sara Seppäsen vastine:
Metsäsaamelaiset ovat Lapin laiminlyötyä alkuperäistä väestöä
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiota johtanut Hannele Pokka vähättelee Helsingin Sanomissa 10.1.2026 julkaistussa haastattelussa metsäsaamelaisia ja leimaa heidät ”perussuomalaisten identiteettipolitiikaksi”. Samassa yhteydessä nostetaan esiin myös minun nimeni.
Olen lausunnoista hyvin surullinen. Saamelaisten totuus- ja sovintokomission johtajan jos kenen soisi ymmärtävän saamelaisvähemmistön sisällä elävän vähemmistön asemaa.
Tässä keskustelussa ei ole kyse minusta yksittäisenä ihmisenä eikä ”identiteettipolitiikan pönkittämisestä” vaan sadoista, jopa tuhansista metsäsaamelaisista ihmisistä, joiden historia, kulttuuri ja oikeudet on Suomessa pitkälti sivuutettu tai aktiivisesti mitätöity.
Tiedämme sukujuuremme ja olemme hämmentyneitä siitä, että taustaamme pyritään julkisessa keskustelussa himmentämään ja mitätöimään. Omat metsälappalaiset sukujuureni ulottuvat kirkonkirjojen mukaan Kittilään ja Sodankylään aina 1500-luvulle asti.
’Metsäsaamelaiset Lapin alkuperäistä väestöä’
Metsäsaamelaiset eivät siis suinkaan ole mikään uusi ilmiö tai muotivillitys. He ovat Lapin alkuperäistä väestöä, jonka olemassaolo on pitkään jätetty tunnustamatta. Valtion harjoittama asutus-, maankäyttö- ja koulutuspolitiikka on johtanut kieleen ja kulttuuriin kohdistuneeseen sulauttamiseen, maaoikeuksien menetyksiin sekä siihen, että monet ovat menettäneet mahdollisuuden siirtää identiteettiään ja perinnettään eteenpäin.
Syrjintä ei ole ollut vain historiallista. Metsäsaamelaisia koskeva tutkimus, tunnustaminen ja oikeuksien käsittely on Suomessa ollut hidasta ja vastentahtoista.
Kun ihmiset nyt kaivavat sukutaustaansa ja nimeävät itsensä metsäsaamelaisiksi, kyse ei ole etujen tavoittelusta vaan vuosikymmenten vaikenemisen ja häpeän purkautumisesta.
On helppoa leimata tämä ”identiteettipolitiikaksi”. Vaikeampaa on katsoa sitä tosiasiaa, että Suomi ei ole vieläkään aidosti käsitellyt omaa saamelaispolitiikkaansa eikä kaikkia sen aiheuttamia vääryyksiä. Metsäsaamelaiset eivät pyydä erityiskohtelua. He pyytävät ainoastaan tunnustamista, kuulluksi tulemista ja ihmisarvoa.
Tämä keskustelu ei katoa vaikenemalla tai vähättelemällä. Se jatkuu niin kauan, että myös metsäsaamelaisten historia ja kokemus nähdään osana Suomen historiaa.
Historiaa voi koettaa kirjoittaa uusiksi. Totuus tulee aina kuitenkin esille. Tavalla tai toisella.
Toivoisin rakentavampaa ja yhteistyöhön kykenevää otetta entiseltä keskustapuolueen kansanedustajalta ja ministeriltä.
Sara Seppänen
Kansanedustaja Lapin vaalipiiristä (Perussuomalaiset)
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
admin