Pääministeri Petteri Orpo (Kokoomus) antoi suurelle valiokunnalle tänään selvityksen EU:n ja Afrikan unionin (AU) huippukokouksen valmistelusta. Kokous pidetään Luandassa, Angolassa 24.–25. marraskuuta.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Pääministeri Petteri Orpo kertoi, että huippukokouksen tarkoituksena on vauhdittaa tasavertaista yhteistyötä Euroopan ja Afrikan välillä. Pääministerin mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että EU:n ja Aftikan Unionin yhteistyö syvenee ja paranee.
Suuri valiokunta ja pääministeri keskustelivat EU:n ja AU:n kumppanuuden vahvistamisesta sekä rahoituksesta tulevalla rahoituskehyskaudella, EU:n vastauksesta Sudanin humanitaariseen kriisiin sekä muuttoliikettä ja palautuspolitiikkaa koskevasta yhteistyöstä.
Huippukokouksen aiheiden ohella valiokunta ja pääministeri keskustelivat ajankohtaisesta tilanteesta Ukrainan sodassa. Esillä olivat mm. julkisuuteen tällä viikolla tullut rauhansopimusluonnos, Venäjän jäädytettyjen varojen kanavoiminen Ukrainan tueksi, Suomen ja Euroopan maiden toiminta nykyisessä tilanteessa sekä transatlanttinen suhde.
Päätösasioissa komission laajentumispaketti ja hiilirajamekanismin täytäntöönpanoasetus
Suuri valiokunta myös päätti kokouksessaan eduskunnan kannan neuvotteluihin EU:n laajentumista koskevista päätelmistä, jotka on tarkoitus hyväksyä yleisten asioiden neuvostossa ja vahvistaa Eurooppa-neuvostossa joulukuussa.
Suuri valiokunta toteaa, että onnistunut laajentuminen vahvistaisi EU:n omaa turvallisuutta, globaalia asemaa sekä taloudellista hyvinvointia ja edistäisi demokratiaa, oikeusvaltiokehitystä ja perusoikeuksien toteutumista. Laajentuminen on Suomen ja EU:n kannalta geopoliittisesti merkittävä kysymys.
EU:n jäsenyyskriteereistä pidetään kiinni
Laajentumisprosessin onnistuminen edellyttää, että jäsenyyskriteereistä pidetään kiinni. Suuri valiokunta korostaa erityisesti hakijamaiden jatkuvaa työtä oikeusvaltioperiaatteeseen, demokraattisiin instituutioihin ja korruptiontorjuntaan liittyvien jäsenyyden edellytysten täyttämiseksi.
Ukraina on vahvasti sitoutunut EU-polkuunsa ja edistynyt
jäsenyysedellytysten täyttämisessä, mutta paljon on vielä tehtävänä erityisesti korruptiontorjunnassa. On merkittävää, miten Ukraina on pystynyt edistymään uudistuksissa samalla, kun se on Venäjän hyökkäyssodan kohteena. Suomen tulee jatkaa vahvaa tukeaan Ukrainan lähentymiselle. Suuri valiokunta yhtyy komission arvioon siitä, että Ukrainan kaikki neuvotteluklusterit voidaan avata vuoden 2025 loppuun mennessä.
Euroopan komission 4.11. julkaisema laajentumispaketti sisältää yleisosion sekä maakohtaiset raportit kymmenestä hakijamaasta. Komission arvion mukaan pisimmälle ovat edistyneet Montenegro ja Albania.
Suuri valiokunta yhtyy talousvaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan kantojen tavoin valtioneuvoston kantaan neuvotteluissa hiilirajamekanismin tuotesidonnaisten päästöjen laskentametodologiaa koskevasta täytäntöönpanoasetuksesta. (E 92/2025)
Suomi voi hyväksyä komission ehdotuksen edellyttäen, että komissio antaa riittävät perustelut mm. oletusarvojen määrittämisestä ja hiilirajamekanismin käytännön kustannusvaikutuksista.
Eduskunnan erikoisvaliokunnat painottivat kannoissaan mm. hiilirajamekanismin tärkeyttä vihreässä siirtymässä, päästöjen oletusarvojen valintaa ja arviointia myös EU:n tuotannon kustannusten ja kilpailukyvyn näkökulmasta sekä hiilirajamekanismin vaikutuksia lannoitteiden hintaan.
Asetus hiilirajamekanismista (CBAM) astui voimaan 2023. CBAM-todistusten ostovelvoite käynnistyy asteittain 1.1.2026 alkaen. 
Luettavaa:
- E 92/2025 Käsittelytiedot, erikoisvaliokuntien kannat ja valtioneuvoston kanta
- Suuren valiokunnan kokousten pöytäkirjat valiokunnan sivulla
- EU:n neuvoston kokouskalenteri (consilium.europa.eu)
- E 98/2025 Komission laajentumispaketti 2025 – käsittelytiedot ja asiakirjat