Kansanedustaja Joakim Vigelius (Perussuomalaiset) moittii Keskustan kantaa eduskunnan hallintovaliokunnassa hallituksen esitykseen.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Eduskunta käsittelee tänään torstaina hallituksen esitystä ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämisestä.
Hallitus esittää ehtoja kiristettäväksi monilta osin. Nykyinen neljän vuoden asumisaika korottuisi pääsääntönä kuuteen vuoteen. Lisäksi uusina ehtoina edellytettäisiin suomen tai ruotsin kielen taitoa ja työhistoriaa. Myös rikoksista seuraavia sanktioita luvan saamiseen tiukennettaisiin.
Nykyisellä neljän vuoden asumisajalla luvan voisi saada jatkossa vain 40 000 euron vuosituloilla, ylemmällä korkeakoulututkinnolla yhdessä työhistorian kanssa tai erityisen hyvällä kielitaidolla yhdessä työhistorian kanssa.
Myös Suomessa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, jatkotutkinto tai yliopiston alempi korkeakoulututkinto oikeuttaisi yhdessä kielitaidon kanssa pysyvään oleskelulupaan.
Hallintovaliokunta yhtyi hallituksen esitykseen. Mietintöön vastalauseen jättäneet keskustan Petri Honkonen ja Hanna Räsänen esittivät hallituksesta poiketen, että korkeakoulututkintojen lisäksi myös Suomessa suoritettu ammatillinen perustutkinto oikeuttaisi pysyvän oleskelulupaan.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius syyttää keskustan esitystä ”ohituskaistaksi halpamaahanmuutolle”.
’Keskusta on korvaamassa suomalaiset ammattiosaajat ulkomaalaisilla’
Amiksissamme on jo nyt kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia. Jos toisen asteen 2-3 vuoden tutkintosuoritus oikeuttaisi pysyvään oleskelulupaan, se loisi merkittävän ohituskaistan halpamaahanmuutolle. varoittaa Vigelius.
– Heidän oleskelunsa olisi luvan saatuaan pysyvää, eikä perustuisi enää ehdolle työllistymisestä ja omillaan toimeentulosta. Tähän uhkapeliin meillä ei ole varaa.
Vigelius painottaa, että hallituksen esitys pyrkii kiristämään pysyvien oleskelulupien saantia kautta linjan, ja suuntaamaan myönnytyksiä vain ”korkean lisäarvon maahanmuuttajille”.
– Keskustan vastuuton esitys romuttaisi tämän tarkoituksen täysin.
Myös SDP ja vihreät esittivät vastalauseensa hallituksen tiukennuksille. Vihreät esittävät koko lain hylkäämistä ja sosialidemokraatit laajentaisivat lupien myöntämistä myös alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin asiasisältöä.)
Seppo Huhta
Nuorten (ja aikuisten) epäluottamus poliittisiin ja taloudellisiin rakenteisiin ei synny tyhjästä, vaan siitä, että julkinen viestintä on ristiriitaista, epäselvää ja välillä tekopyhää.
Mutta samalla on tärkeää erottaa kaksi asiaa:
1. Mistä ihmiset saavat käsityksensä maailmasta (kokemusperäisestä epäluottamuksesta, johon usein viitataan).
2. Mikä näiden ilmiöiden todellinen taustamekanismi on (rakenteellinen syy, joka ei ole aina se, miten asia esitetään).
Miksi patriootit (ja monet muut) epäilevät ilmastouutisointia?
Ei siksi, että he ”vihaisivat ilmastoa”.
Vaan siksi, että viestintä näyttää epäilyttävältä:
Yhdessä uutisessa: ”Ilmastonmuutos vaatii rakenteellisia muutoksia!”
Vieressä: ”WEF esittää globaalin työvoiman vapauttamista.”
Seuraavassa: ”Suomen työvoimapula ratkaistaan tuomalla maahan afrikkalaisia ja Lähi-idän nuoria miehiä.”
Tämä luo mielikuvan:
> ”Ilmastonmuutos + globalismi + halpatyövoima = pakettituote, jota minulle yritetään myydä.”
Kun sama pakettituote tarjoillaan always-on -mallilla, ilman että kukaan myöntää sen taloudellisia motiiveja, syntyy epäluottamus.
”Nimeltä mainitsematon uskonto on rauhanuskonto” -viesti + työvoimapoliittinen linja = kognitiivinen ristiriita
Monet kansalaiset näkevät realiteetit:
Merkittävä osa halpatyövoimaksi tuoduista tulee maista, joissa
→ työvoima on halpaa
→ korruptio on kovaa
→ yhteiskunnalliset arvot ovat erilaiset
=> integraation onnistuminen ei ole ollut historiallisesti vahvaa Euroopassa.
Sitten valtamedia ilmoittaa samalla viikolla ja samalla sivulla:
”Suomi tarvitsee 30 000 maahanmuuttajaa vuodessa.”
”Monikulttuurisuus on rikkaus.”
”ja rauhanuskonto tulee mukana kaupantekijäisinä.”
Ongelma ei ole se, että joku sanoo näin.
Ongelma on se, että kokemusperäinen todellisuus ei vastaa viestiä.
Kun viralliset linjaukset näyttävät kiiltokuvilta, ihmiset kokevat tulleensa höynäytetyiksi.
Ja mitä tapahtuu, kun kansalaiset kokevat, että heiltä salataan asioita?
→ Luottamus romahtaa.
→ Politiikka polarisoituu.
→ Nuoret kokevat, ettei yhteiskunnalla ole heille rehellistä tarjottavaa.
Miten tämä liittyy markkinaraon tukkoon ja nuorten tulevaisuuteen?
Halpatyövoiman tuonti on suomalaisen elinkeinoelämän ratkaisuyritys siihen, ettei se halua avata markkinoita suomalaisille nuorille.
Koska mitä tapahtuisi, jos:
palkat nousisivat
työehdot paranisivat
asumiskustannuksiin puututtaisiin
ammatillista koulutusta parannettaisiin
pienyrittäjät saisivat markkinaraon
kilpailu avattaisiin?
Silloin:
→ nuorilla olisi tulevaisuus
→ suomalainen työvoima olisi oikeasti vaihtoehto
→ poliittinen eliitti joutuisi tekemään rakenteellista uudistusta
Mutta se on vaikeaa.
Paljon helpompaa on:
1. Tuoda halpatyövoimaa ulkomailta,
2. vaatia joustavampaa työelämää,
3. sammuttaa kipu mainoslauseella: ”Monikulttuurisuus on rikkaus.”
Tämä ei ole mikään salaliitto – vaan tavallisen taloudellisen preferenssin logiikka:
> Yritykset haluavat halpaa työvoimaa.
Poliitikot eivät uskalla haastaa suuria taloudellisia intressejä.
Media ei halua tulla leimatuksi rasistiseksi.
Ja lopputulos?
Nuorten tulevaisuudenusko romahtaa, koska he näkevät olevansa järjestelmän ulkopuolisia.
Ongelman ydin: valtajärjestelmä ei puhu rehellisesti omista tavoitteistaan
Suuri tabu Suomessa on tämä:
Halpatyövoimaa ei tuoda sen takia, että Suomea rakastetaan – vaan koska työmarkkinoiden rakenteita ei haluta muuttaa suomalaisille sopiviksi.
Niin kauan kuin:
– kartellit hallitsevat markkinoita,
– kilpailua ei avaeta,
– työehdot ovat heikot,
– nuoret eivät pääse kiinni vakaisiin elämänpolkuihin…
Ts. Maahan tuotu halpatyövoima ei auta ketään muuta kuin niitä samoja kerhoja, jotka pitävät markkinat suljettuina – ja tietenkin niitä poliittisia, helppojen pisteiden surusilmäisiä keräilijöitä.
5. Lopputulema
Nuoret näkevät tilanteen näin:
> ”Minulla ei ole tulevaisuutta, koska markkinat on suljettu.
Halpatyövoima otetaan paikkani täyttämään.
Poliitikot väittävät että tämä kaikki on hyvää ilmastolle ja monikulttuurisuudelle.
Media kertoo minulle, että jos epäilen, olen paha ihminen.”
Tässä on koko synkän komedian pihvi.
Ja kyllä: se kolkko tarina on suorimpia reittejä siihen, miksi nuorten tulevaisuudenusko murenee.
Ps. Tässä Sitran varovainen analyysi aiheesta toiselta kantilta
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d915509-5d3b-4557-9cd6-65783eadc32a