Tiistaina Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI julkaisi kuudennen Suomea koskevan raporttinsa. Yle uutisoi raportin vaativan mm. nykyistä tiukempaa puuttumista vihapuheeseen.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Kansanedustaja Onni Rostila tylyttää raporttia some-julkaisuissaan.
– No jopas. ”Euroopan neuvoston komissaarit” jyrähtävät. Kuulostaa vakavalta. Mutta nopeasti tämänkin ”ihmisoikeusjärjestön” agenda selviää, kun raportin avaa.
Raportin puolueellisuus tulee esiin niin sisällössä kuin sanavalinnoissakin.
– Kritiikkiä saa kiristynyt maahanmuuttopolitiikka ja siinä sivussa perussuomalaiset leimataan ”äärioikeistoksi”.
Rostila kyseenalaistaa ECRI:n kaltaisten toimijoiden rahoituksen. Hän ei hyväksy sitä, että äänestäjät pakotetaan rahoittamaan ihmisoikeuspuheeksi verhottua vasemmistoagendaa.
– Tolkullinen lainsäätäjä jättää tietenkin tällaiset poliittiset pamfletit omaan arvoonsa. On silti täysin väärin, että myös allekirjoittaneen äänestäjät on pakotettu rahoittamaan tätäkin kansainvälistä vasemmistorälssiä.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Pekka Kemppainen
hienoa että edes joku kirjoittaa kertoo asian kuten se on..kiitos siitä
Kysyisin persuilta:
1. Miksei kukaan siellä puhu (poliittisesta)rasismista tavallisia suomalaisia kohtaan?
Tämä on toistuva ja poliittisesti herkkä kysymys.
Ongelma ei ole se, etteikö tällaista ilmiötä voisi olla, vaan se, että käsitettä “rasismi” käytetään poliittisesti rajatusti. Kansainvälisessä ihmisoikeuspuheessa rasismi määritellään perinteisesti enemmistön harjoittamaksi syrjinnäksi vähemmistöjä kohtaan. Tämän seurauksena suomalaisten kokemuksia syrjinnästä tai vihapuheesta ei tavallisesti kutsuta “rasismiksi”, vaikka ne saattaisivat täyttää kaikki rasismin arkikielen tunnusmerkit.
Kun esimerkiksi maaseudun tai työväenluokan suomalaiset kokevat halveksuntaa, syrjintää tai kulttuurista ylenkatsetta, se usein luokitellaan “luokkavihaksi”, “kaupunkilaisliberalismiksi” tai “alueelliseksi epätasa-arvoksi” — ei rasismiksi. Näin kieli itsessään rajaa moraalisen tilan, jossa jotkut kärsimykset ovat näkyviä ja toiset näkymättömiä. Tässä mielessä “tavallisiin suomalaisiin kohdistuva rasismi” ei ole julkilausuttu teema, koska sen esittäminen kyseenalaistaisi koko nykyisen ihmisoikeuspuheen hierarkian.
2. Jos persut pelkäävät rasismin leimaa, niin miksi siellä yhä vaikuttaa henki, joka ei ole tullut suomalaisesta historiasta — vaan venäläisestä vaikutuksesta?
Moni ei tule ajatelleeksi, että Suomen “äärioikeisto” on ollut kulttuurisesti hyvin venäläisvaikutteinen ilmiö, ei saksalainen kuten usein väitetään.
Suomessahan ei ole ollut omaa fasistista traditiota samalla tavalla kuin Italiassa tai Saksassa. Lapuan liike ja IKL olivat enemmän autoritaarista isänmaallisuutta, jossa kansallinen ja uskonnollinen eetos oli keskiössä. Ne eivät rakentuneet rotuopille, vaan korporatiiviselle, kristillis-sävyiselle kansakunta-ajattelulle.
Sen sijaan persujen epävirallisessa keskiössä näyttää vaikuttavan eräänlainen ideologinen ydin, lue; kulttuurinen pessimismi, “sivilisaation puolustus”, geopoliittinen kyynisyys ja länsimaisen liberaalin demokratian halveksunta, joka ilmiö muisttaa enemmän venäläistä euraasialaista ajattelua (Duginin koulukuntaa) kuin mitään “suomalaista oikeisto-konservatiivisuutta”.
Duginilainen eetos korostaa lännen dekadenssia, monikulttuurisuuden rappiota ja vahvaa valtiollista identiteettiä, joka puolustaa “aitoa kulttuuria” liberaalilta mädätykseltä. Nämä ajatukset ovat tihkuneet Euroopan äärioikeistoon Venäjän disinformaatiokoneiston kautta jo 2000-luvun alusta. Suomalaisten foorumien “itsenäinen” retoriikka ei ole siksi täysin kotoperäinen, vaan hybridivaikutteinen.
Yhteenvetona:
Tavallisten suomalaisten kokema syrjintä ei mahdu nykyiseen “rasismi”-kehykseen, koska se haastaisi ideologisen asetelman.
Persujen sisällä taas näyttää vaikuttavan ristiriita: kansallismielinen ulkokuori on kotimainen, mutta sen syväretoriikka – liberaalin lännen vastustaminen – on osin peräisin itäisestä, autoritaarisesta kulttuuripiiristä, jota ei nykytilanteessa – jostain syystä – paljon mainosteta.🤣
Ps. On erikoista, että vihervasemmisto ei koskaan tartu siihen, että perussuomalaisten syväideologia on osittain venäläisperäinen autoritaarinen ajattelu. Sitä ei nosteta esiin, koska se paljastaisi koko suomalaisen poliittisen kentän riippuvuuden omasta tekopyhästä geopoliittisesta mukavuusvyöhykkeestään: Venäjää saa kritisoida vain silloin, kun siitä ei seuraa kysymyksiä oman menneisyyden tai oman vasemmiston autoritaarisista ihanteista.
Ts. Persujen ideologinen tausta on osin itäinen, mutta vasemmisto ei käytä sitä persuja vastaan lyömäaseena – ehkä siksi, että se tunnistaa siitä tutun akselin omasta historiastaan.
Rasismia esiintyy mm. länsiuusmaalaisissa kunnanvirastoissa suomenkielisiä kohtaan.