Suomessa työttömyys on noussut ennätyksellisen karuihin lukemiin, kun muualla euroalueella työttömyys on laskenut ennätyksellisen alas. Kansanedustaja Jouni Ovaska (Keskusta) ei syytä suhdannetta vaan hallituksen toimettomuutta.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Rakennusala on talouden indikaattori
– Rakennusala on hyvä ilmapuntari indikoimaan yleistä työllisyyskehitystä. Rakennusalan työttömyyskriisi oli nähtävissä jo paljon aikaisemmin ja siihen oltaisiin voitu puuttua. Keskusta esitti tämän hallituskauden ensimmäisessä vaihtoehtobudjetissaan rakennusalan kasvupakettia, mutta Orpon hallitus ei näihin tarttunut.
– Kyse ei ole nyt vain suhdanteesta vaan toimien puutteesta. En luota Orpon hallitukseen. He eivät tee kaikkeansa, jotta tässä maassa olisi työtä ja mahdollisuus uskoa tulevaisuuteen. Rakennusalan työttömyyskriisin laiminlyönti oli iso virhe ja siitä maksamme nyt isoa hintaa, Jouni Ovaska sanoo.
Rakennus- ja korjausalalla on 47 400 työtöntä työnhakijaa. Ovaska painottaa, että puhutaan merkittävästä työttömyysalasta ja toimien tärkeydestä.
’Investoitava julkisiin korjaushankkeisiin’
– Vauhtia rakennusteollisuuteen olisi syytä siis laittaa edelleen. Nyt voitaisiin investoida julkisiin korjaushankkeisiin, kuten homekoulujen kuntoon laittamiseen. Nämä korjaukset ovat joka tapauksessa edessä ja nyt korjausvelan maksamisella saataisiin vauhtia talouteen sekä työpaikkoja. Muistutan hallitusta edelleen, että kannattamattomasta Turun tunnin juna -hankkeesta vetäytyminen vapauttaisi rahaa esimerkiksi tiestön ja muun korjausvelan vähentämiseen.
’Heikossa suhdanteessa valtion pitäisi investoida’
– Oppikirjoista olemme lukeneet, kuinka heikossa suhdanteessa valtion pitäisi investoida, mutta nyt näyttää siltä, että historian kirjoista luemme tästä ennätystyöttömyyden ajasta, jolloin kriittiset toimet jäivät tekemättä. Nyt olisi tärkeää toimia, jotta nämä historian kirjat saavat uuden sävyn ja tarinan Suomesta, jossa suhdanne saatiin käännettyä aktiivisilla toimilla, Ovaska jatkaa.
Hallitus lupasi 100 000 uutta työllistä, mutta on saanut aikaiseksi 82 000 työtöntä.
– Ehdotan hallitukselle, että heidän kannattaa konsultoida Juha Sipilää. Hänen johdollaan Suomeen saatiin 140 000 uutta työllistä ja työllisyysaste kasvoi yli 4 prosenttiyksikköä.
– Muistutan edelleen, että olemme keskustassa valmiita yhteistyöhön tilanteen korjaamiseksi. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat ratkaisuja ja tässä yhteistyö yli hallitus-oppositiorajojen on yksi avain ratkaisuun. päättää edustaja Ovaska.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Hallinto-Suomi – kansan köyhyyden ja virkamiesten hyvinvoinnin suuri kertomus
Kansanedustaja Ovaska julistaa vakavalla naamalla: “Kyse ei ole vain suhdanteesta, vaan hallituksen toimettomuudesta.”
Voi hyvänen aika. Jos se olisi noin yksinkertaista, niin työttömyys ratkeaisi sillä, että hallitus perustaisi uuden ministerityöryhmän ja tilaisi konsultilta 300-sivuisen raportin. Ai niin – niinhän se tekeekin. Ja siksi Suomi onkin tässä jamassa.
Kyse ei ole suhdanteista. Kyse ei ole siitä, etteikö hallitus ”toimisi”. Kyse on siitä, että hallinto-Suomi on itse se suhdanne, itse se ongelma. Meillä on valtio, jonka ydinosaaminen on paisuttaa itseään, laskuttaa kansaa ja kutsua sitä ”hyvinvointivaltioksi”.
Stalinistien suuri operaatio – köyhyyttä kansalle, työpaikkoja itselle
Ironinen kommentti (oikean) hallinnon sisältä osuu asiaan paremmin kuin yksikään oppositiopuhe:
1980-luvun alusta alkaen stalinistit paisuttivat hallinnon 300 000 työntekijästä lähes 800 000 henkilötyövuoteen. KGB:n innoittamana tietenkin – koska kansa on helpompi pitää kyykyssä, kun se on köyhä ja riippuvainen valtiosta. Neuvostoliitto sai siis paitsi hyviä tilastoja, mutta myös kätevästi köyhyyteen kasvatetun kuuliaisen naapurikansan.
Ja kyllä, ilman KGB:n apua nämä meidän kotimaiset tosikkostalinistit eivät olisi onnistuneet. Sen verran jäykkäotsaista väkeä ne olivat, että tarvittiin viekkaan isonveljen ohjeet, jotta osattiin ”uudistaa” Suomi sosialistiseksi byrokratiaparatiisiksi.
Orpon ja Purran helmasynti
Orpo ja Purra eivät ole toimettomia. He ovat aivan liian toimeliaita – mutta väärässä asiassa. Heidän hallituksensa ei uskalla koskea itse ongelmaan: hallintoon. On helpompaa leikata kansalaisilta, supistaa palveluja ja paisuttaa velkaa, kuin katsoa peiliin ja sanoa: “Ehkä meillä ei tarvita jokaiseen kuntaan kolmea erillistä hiilineutraaliuden koordinaattoria.”
Mutta sehän olisi vallankumous. Ja vallankumouksia me emme täällä tee – paitsi hallinnon palkkakuluissa.
Matikkaa ala-asteelta
Kansalaiselle riittää perusmatikka. Jos A = tulot ja B = menot, ja jos B on suurempi kuin A joka vuosi, yhtälön lopputulos ei ole ”työllisyysaste +4%”, vaan ”hallinto +5000 uutta virkaa”.
Tämä ei ole talouspolitiikkaa. Tämä on huonosti naamioitua työvoimapolitiikkaa virkamiehille.
Loppusanat: köyhän kansan paradoksi
Näin Suomi pitää huolen siitä, että työttömät eivät saa töitä, mutta virkamiehet eivät joudu koskaan työttömiksi. Kansaa pidetään köyhänä, jotta se pysyy nöyränä. Ja poliitikot voivat jatkaa näytelmää: oppositio huutaa toimettomuutta, hallitus huutaa suhdanteita, ja virkamieskoneisto raksuttaa taustalla – turvallisesti veronmaksajien piikkiin.
Hallinto-Suomi on täydellinen koneisto: se ei koskaan ratkaise ongelmaa, mutta se työllistää aina itsensä.
Ps. Miksi kukaan ei huomaa yhtä asiaa: hallintoeliitin ja ”pahojen veljien” ulkopuolella on Suomessa lähes mahdotonta menestyä (rehellisesti) korkeiden kulujen ja ulkopuolisuuden takia?