Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Strasbourgissa käytiin keskiviikkona 1. lokakuuta keskustelua tarpeesta tehostaa toimia Venäjän federaation vangitsemien ukrainalaisten toimittajien vapauttamiseksi.
Yleiskokouksen mukaan Venäjä on syyllistynyt satoihin mediaan ja media-alan ammattilaisiin kohdistuviin rikoksiin aloitettuaan täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainassa. Ukrainalaiset toimittajat ovat yhä useammin sotatoimien kohteena, ja useita toimittajia on pidätetty laittomasti. Venäjällä heitä uhkaavat tekaistut rikossyytteet, kidutus tai jopa kuolema.
Suomalaisista kansanedustajista puheenvuorot pitivät keskiviikkona Mira Nieminen (Perussuomalaiset) ja Minna Reijonen (Perussuomalaiset), jotka molemmat totesivat Venäjän toimivan toimittajia kohtaan väärin sekä rapauttavan sananvapautta.
Nieminen totesi puheenvuorossaan, että kansainvälisen yhteisön velvollisuutena on vaatia toimittajien vapauttamista ja toimittajien suojelun olevan yhteinen vastuu.
” Vaikeneminen ei ole vaihtoehto silloin, kun valtiot käyttävät toimittajia tarkoituksellisesti kohteina – kuten Venäjä tekee Ukrainassa”, Nieminen lausui.
Nieminen sanoi toimittajien välittävän totuudenmukaista ja luotettavaa tietoa myös alueilta, joihin muilla ei ole pääsyä. Lisäksi hän painotti puheenvuorossaan kriisialueilla työskentelevien toimittajien työn olevan korvaamatonta sekä erittäin vaarallista, sillä toimittajat joutuvat kohtaamaan pidätyksiä, väkivaltaa, kidutusta ja jopa kuolemaa työnsä vuoksi.
Nieminen muistutti, etteivät toimittajat ole konfliktin osapuolia.
”He ovat viestinviejiä, jotka tuovat meille puolueetonta ja luotettavaa tietoa. Jos heidän äänensä vaiennetaan, meidän yhteinen ymmärryksemme maailmasta heikkenee.”
Nieminen myös peräänkuulutti Euroopan neuvostoa antamaan selkeän viestin siitä, että toimittajien suojelu on yhteinen ponnistus:
”Emme hyväksy median tukahduttamista tai totuuden vaientamista”, Nieminen summasi puheenvuoronsa.
Kansanedustaja Minna Reijosen mukaan ukrainalaiset toimittajat ovat avainasemassa raportoidessaan maansa tapahtumista.
”Ilman toimittajia emme saa tarkkaa tietoa Ukrainassa tapahtuvista kauheuksista”, Reijonen sanoi ja lisäsi, että toimittajia suojelee sodan aikana niin kansainvälinen kuin humanitaarinenkin oikeus.
”Mutta mitä Venäjä tekee? Se sivuuttaa omat velvoitteensa, ja ukrainalaisia toimittajia jopa surmataan. Olen järkyttynyt siitä, että toimittajia syytetään perusteettomasti ja kidutetaan. Miksi näin tapahtuu? Siksi, että Venäjää ei kiinnosta totuus – se haluaa peittää faktat.”
Reijonen muistutti puheenvuorossaan toimittajien tilanteen myös Venäjällä olevan kestämätön. Hänen mukaansa Euroopan neuvoston olisi otettava käyttöön vakavia seuraamuksia niille, jotka eivät kunnioita sananvapautta ja totuutta.
Salissa kuulluissa muissa puheenvuoroissa muistutettiin, että sananvapaus on demokratian ytimessä ja siksi toimittajien suojelu vaikeissa tilanteissa suojelee myös demokratiaa.
Myös Gazan konflikti ja toimittajien turvallisuus asialistalla
Torstaina 2. lokakuuta Euroopan neuvoston kiireelliseksi keskustelunaiheeksi nousee Gazan humanitaarinen kriisi, sen keskellä työskentelevien toimittajien olot sekä toimittajiin kohdistuvat väkivaltaisuudet.
Yleiskokous kehottaa Israelia viipymättä sallimaan toimittajien pääsyn Gazaan ja muille konfliktialueille sekä toteuttamaan riippumattomat tutkinnat toimittajien kuolemista ja saattamaan vastuulliset tilille. Lisäksi yleiskokous kehottaa Kansainvälistä rikostuomioistuinta tutkimaan Israelin armeijan toimittajiin kohdistamat väitetyt sotarikokset Gazassa.
Yleiskokouksen mukaan toimittajien suojelu, sananvapauden turvaaminen ja riippumattoman tiedonvälityksen mahdollistaminen ovat keskeisiä edellytyksiä kestävän rauhan ja turvallisen tulevaisuuden rakentamiseksi Israelin ja Palestiinan kansoille.
Euroopan vanhin ja laajin poliittinen- ja ihmisoikeusjärjestö
Euroopan neuvosto on koolla parlamentaarisessa yleiskokouksessa Strasbourgissa, Ranskassa 29.9.–3.10.
Eduskunnasta yleiskokouksen syysistuntoon osallistuvat Mira Niemisen ja Minna Reijosen lisäksi Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (Sosialidemokraatit), Pekka Aittakumpu (Perussuomalaiset) sekä Petri Honkonen (Keskusta.). Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä)