Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tiistaina 23.9. valmiiksi mietintönsä kansalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan perusterveydenhuollon yöpäivystyksen säilyttämistä Oulaskankaan sairaalassa.
Valiokunta ei kannata mietinnössään kansalaisaloitteen ehdotusta. Mietintöön sisältyy sosiaalidemokraattisen, keskustan ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmänyhteinen vastalause.
Kansalaisaloite korostaa yöpäivystyksen tarpeellisuutta
Kansalaisaloitteen taustalla on 1.10.2025 voimaan tuleva terveydenhuoltolain muutos, jonka perusteella ympärivuorokautista terveydenhuollon päivystystä saa järjestää vain laissa luetelluissa paikoissa. Lakimuutoksen voimaantulon jälkeen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ei voi enää järjestää Oulaskankaan sairaalassa yöpäivystystä klo 22–07.
Kansalaisaloitteessa perustellaan Oulaskankaan yöpäivystyksen tarpeellisuutta mm. alueen väestöpohjan laajuudella ja pitkillä etäisyyksillä. Lisäksi kansalaisaloitteessa katsotaan, ettei yöpäivystyksen lopettaminen tuo säästöjä vaan pikemminkin lisää kustannuksia.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta: Palveluverkon uudistaminen on välttämätöntä
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on kuullut laajasti asiantuntijoita, ja myös heistä osa on tuonut esiin potilasturvallisuuden vaarantumisen riskin, jos etäisyys yöpäivystykseen kasvaa. Asiantuntijat ovat toisaalta korostaneet, että myös päivystyksen pienuus voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Kuulemisissa on todettu myös, että on olemassa varsin rajallisesti sellaisia perusterveydenhuoltotasoista yöpäivystystä vaativia tilanteita, joissa potilaan hoito ei voi odottaa aamuun.
Valiokunta painottaa, että keskittämisen hyödyt potilasturvallisuudelle ovat monissa potilasryhmissä kiistattomat. Monien sairauksien hoidon laatu ja turvallisuus ovat parempia suurissa yksiköissä, joissa on mahdollista pitää yllä erikoituneita tiimejä.
Valiokunta painottaa myös, että palveluiden hyvä saatavuus päivällä ja illalla on parhaita keinoja vähentää yöaikaisen päivystyksen tarvetta. Hyvinvointialueen on tärkeää varata riittävästi resursseja iltaan, jotta potilaita ei olisi juuri odottamassa hoitoa enää klo 22. Lisäksi valiokunta toteaa, että hyvinvointialueella on mahdollisuus järjestää alueensa ensihoitopalvelut uutta tilannetta vastaaviksi esimerkiksi muuttamalla ensihoitoyksiköiden määrää ja sijaintia.
Myös osa asiantuntijoista on jakanut kansalaisaloitteessakin mainitun huolen siitä, että ensihoidon lisäämistarve syö keskittämisen tuomat säästöt.
Asiantuntijoiden mukaan säästöjen toteutumiseen liittyykin epävarmuustekijöitä. Valiokunta korostaa kuitenkin säästöpotentiaaliakin kriittisempänä tekijänä henkilöstön saatavuutta ja riittävyyttä, joka on usein harvaan asutuilla alueilla taloudellisia resursseja suurempi haaste. Sairaalaverkkoon tehtävien muutosten myötä hyvinvointialueilla on nykyistä parempi mahdollisuus suunnitella niukkenevien ja kilpailtujen henkilöstöresurssien käyttöä ja tehokkaampaa kohdentamista.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan terveydenhuoltolain päivystyksiä koskevia muutoksia voidaan pitää siirtymänä kohti kestävää palveluverkkoa. Nykyistä palveluverkkoa on rakennettu kuntaperusteisessa järjestelmässä, eikä se vastaa väestön muuttuneita palvelutarpeita ja tulevaa väestökehitystä. Palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä, jotta väestön riittävä hoito, hoiva ja muut palvelut voidaan turvata työvoiman saatavuuden ja julkisen talouden heikentyneessä tilanteessa.
Miten asian käsittely jatkuu:
Kansalaisaloite etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon, joka käsittelee sitä valiokunnan mietinnön pohjalta. 
- Mietintö on luettavissa myöhemmin tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnan verkkosivuilla.
Seppo Huhta