Kansanedustaja: Lisää lehmiä laiduntamaan!

Kansanedustaja Sara Seppänen (ps.) vaatii hallitukselta nopeita ja vaikuttavia toimia perinnebiotooppien suojelemiseksi ja hoitotuen pelastamiseksi. Seppänen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa.

Perinnebiotoopit – kuten niityt, kedot, hakamaat ja metsälaitumet – ovat perinteisen maatalouden muovaamia arvokkaita elinympäristöjä, jotka ylläpitävät erittäin rikasta lajistoa. Nykyisin niitä on jäljellä enää noin prosentti 1800-luvun lopun määrästä.

– Nämä alueet ovat lajistoltaan kaikkein uhanalaisimpia. Silti juuri nyt Suomi rajaa niitä ympäristötukien ulkopuolelle tiukemmin kuin yksikään muu EU-maa, Sara Seppänen kritisoi.

Hoitotuki romahtanut – EU-rahaa jää käyttämättä

Suomi on sitoutunut hoitamaan vähintään 46 000 hehtaaria luonnonlaitumia ja perinnebiotooppeja vuoteen 2028 mennessä, mutta tähän mennessä hoidossa on vasta 23 569 hehtaaria – alle 70 prosenttia asetetusta välitavoitteesta.

Tukeen hyväksytään vain yli aarin kokoiset alueet

Seppäsen mukaan yksi merkittävä syy tähän on maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kansallinen käytäntö, jonka mukaan tukeen hyväksytään vain yli aarin kokoiset alueet. Tämä on poikkeuksellisen tiukkaa – Ruotsissa sallitaan 5 aaria ja Virossa 10 aaria.

– Tällainen rajaus sulkee pois juuri ne mosaiikkimaiset ja monimuotoisimmat alueet, joita luonto tarvitsee. Samalla EU-rahoitus jää käyttämättä ja hoitotyötä tekevien yrittäjien tulot romahtavat, Seppänen huomauttaa.

Uhanalaisimmat elinympäristöt vaarassa – kysymys hallitukselle

Seppänen painottaa, että Suomen tulee käyttää hyväkseen EU:n sallimaa liikkumavaraa tukiehtojen soveltamisessa. Kansanedustajan mukaan myös Helmi-ohjelman puitteissa kunnostetut alueet on palautettava ympäristösopimusten piiriin.

– Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä ja tarvittaessa kansallista lisärahoitusta, jotta tilanne ei käänny pysyväksi alamäeksi, Seppänen vaatii.

Kirjallisessa kysymyksessään Seppänen tiedustelee hallitukselta muun muassa:

• Aiotaanko 1 aarin rajauskäytäntöä muuttaa EU:n salliman liikkumavaran mukaiseksi?
• Miten jo hylätyt alueet palautetaan tukikelpoisiksi?
• Mihin toimiin ministeriöt ryhtyvät, jotta vuoden 2025 hakukierros turvaa luonnonlaitumien hoidon?
• Aiotaanko kansallista lisärahoitusta kohdentaa, kunnes tulkintoja muutetaan?

(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)