Eduskunnassa keskusteltiin tällä viikolla vuoden 2026 budjetista. Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan ensi vuodeksi noin 6,3 miljardin euron määrärahoja.
Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset pitävät elintärkeänä, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta puolustuksesta ei tingitä.
Puolustuksen suurin yksittäinen panostus näkyy vuoden 2026 budjetin tilausvaltuuksissa. Hallitus esittää 6 miljardin euron edestä uusia puolustusmateriaalihankintojen tilausvaltuuksia, jotka tarjoavat Puolustusvoimille mahdollisuuden pitkäjänteiseen suunnitteluun ja laajoihin kalustohankintoihin.
-Nämä valtavat tilausvaltuudet tarjoavat Puolustusvoimille mahdollisuuden tehdä pitkäjänteisiä hankintoja yli hallituskausien. Investoinneilla vahvistetaan puolustuskykyä ja varaudutaan muuttuvaan turvallisuusympäristöön, toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom.
Puolustuksen kokonaisuus ei kuitenkaan nojaa yksinomaan miljardiluokan hankintoihin. Jotta investoinneista saadaan täysi hyöty, on pidettävä huolta myös puolustuksen arjen voimavaroista: asevelvollisuusjärjestelmästä, reservin koulutuksesta ja valmiuden ylläpidosta.
-Puolustuksemme perusta ei synny pelkästään isoista hankkeista, vaan arjen valmiudesta: toimivasta asevelvollisuusjärjestelmästä, säännöllisestä reservikoulutuksesta ja hyvästä valmiudesta vastata erilaisiin kriiseihin. Tämä on kustannustehokas tapa rakentaa puolustusta, joka hyödyttää koko maata ja joka kantaa läpi tulevien vuosikymmenten. Siksi koulutukseen, valmiuteen ja reservin toimintaan on panostettava pitkäjänteisesti, korostaa kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan valiokuntavastaava Jari Ronkainen.
Kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa, että pelkistä numeroista puhumalla ei kansalainen välttämättä hahmota, miten puolustuspanostukset parantavat puolustuskykyämme ja huoltovarmuuttamme.
-Budjetoidulla rahalla saa riittävän määrän tarpeellista materiaalia. Uudistukset näkyvät niin joukkojen kuin yksittäisen taistelijan tasolla. Esimerkiksi taistelupanssarivaunuihin tehdään elinjaksopäivitys. Toisaalta päivitetään sotilaiden varustusta, kuten pimeänäkölaitteita. Lisäksi Puolustusvoimissa siirrytään asteittain uuden malliseen rynnäkkökivääriin, Mäenpää luettelee.
Puolustuksen miljardiluokan tilausvaltuudet eivät vahvista ainoastaan Puolustusvoimien suorituskykyä, vaan ne tukevat myös kotimaista puolustusteollisuutta, työpaikkoja ja kansallista huoltovarmuutta. Näin investoinnit rakentavat pitkäjänteisesti koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä.
-6 miljardin euron kohdentaminen puolustuksen materiaalihankintoihin on toivottu piristysruiske suomalaiseen puolustusteollisuuteen, joka osaltaan tukee niin kotimaista tuotantoa, työpaikkoja kuin kasvuakin sekä lisää huoltovarmuutta. Suomen on tärkeää panostaa tuotannon ja toimitusketjujen huoltovarmuuteen ja tässä oleellinen palanen onkin elinvoimainen puolustusteollisuus maakunnissamme, toteaa kansanedustaja Tomi Immonen.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Suomen hallinnon jo toteutuneet pikakaistat:
1. Uudet verot ja maksut
Autovero, päästömaksu, sähkövero, jätevero, vesiensuojelumaksu, ”väliaikainen” kriisimaksu, joka jää pysyväksi. Tässä koneisto on kuin sveitsiläinen kello: tarkka ja nopea.
2. Kiellot ja rajoitukset
Tämän hallinto osaa. Jos joku keksii, että kansa nauttii jostain (nuuska, sähköpotkulaudat, parvekkeella grillaaminen), löytyy virkamies, joka tekee muistion, poliitikko, joka esittää kieltoa, ja komitea, joka toteaa sen tarpeelliseksi – kahdessa viikossa.
3. Hallinnon omat edut
Kun virkamiesportaan palkkaharmonisointi tai eläke-etuuksien turvaaminen on kyseessä, lakiesitys syntyy, etenee ja menee läpi sellaista vauhtia, että tavallinen lainsäädäntö seuraa katseellaan kateellisena.
4. Uusien neuvotteluelinten perustaminen
Jos ongelma on vaikea, perustetaan työryhmä, joka tekee väliraportin, joka ehdottaa seurantaryhmää, joka ehdottaa komiteaa. Tämä kaikki onnistuu muutamassa viikossa. Tuloksia ei tule, mutta hallinto saa lisää virkoja.
5. Järjestelmien kankeuttaminen
Kun joku haluaa helpottaa prosessia (esim. yrityksen perustaminen, luvan hakeminen), syntyy päinvastainen tulos: lisää lomakkeita, lisää käsittelyaikoja. Tämä onnistuu salamannopeasti.
Ps. Verkkouutisista kommentti alla olevaan Verkkouutisten artikkeliin
Juhani Putkinen:
Viro ostaa drooneja vuonna 2026 ainakin 33 miljoonalla eurolla. Droonitorjuntaakin rakennetaan. Onnistuukohan Suomessa mikään nopeasti?
https://www.verkkouutiset.fi/a/antti-hakkanen-droonimuurista-tarvitaan-valittomia-ratkaisuja/#6d05f9b4
*************
Pss. Kun pitäisi panostaa puolustukseen nopeasti…please kertokaa nyt ettei se mene niin, kuin aina ennenkin?
1. Ballististen ohjusten torjunta
Nopeasti saadaan kyllä työryhmä, joka kirjoittaa raportin siitä, että “pitkän aikavälin selvityksiä tarvitaan”. Itse järjestelmien hankinta venyy vaalikausien yli.
2. Risteilyohjusten torjunta
Tämä voidaan luvata NATO-pöydissä. Kotimaassa kuitenkin vedotaan budjettiraameihin ja “järjestelmien monimutkaisuuteen”. Lopputulos: muistioita, seminaareja, ja pilotointihanke vuodelle 2032.
3. Drooniparvien torjunta
Nopeasti keksitään “innovaatio-ohjelma” ja perustetaan kehitysyhtiö, jossa ex-ministeri istuu hallituksessa. Itse torjuntajärjestelmät saadaan käyttöön vasta kun ongelma on jo realisoitunut rajalla.