Suomi on jo neljättä vuotta peräkkäin kansainvälisen kestävän kehityksen maavertailun ykkösmaa, totesi Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman KD:n ryhmäpuheenvuorossa tänään, kun eduskunta keskusteli YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta.
– Kestävän kehityksen periaatteita edistäville yrityksille ja innovaatioille on yhä enemmän kysyntä. Suomi on alan vahva osaaja, mutta tarvitsemme kansainvälisiä sijoittajia, Peter Östman painotti.
– Hallituksen panostukset tutkimukseen ja kehitykseen avaavat uusia kasvumahdollisuuksia ja vahvistavat Suomen asemaa puhtaiden teknologioiden kehittäjänä. Innovaatioiden edistäminen on elintärkeää talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomiseksi.
Östman nosti esiin tulevaisuuden haasteet varautumisen ja huoltovarmuuden näkökulmasta.
– Raaka-aineet ja tuotantoketjut, tietoverkot, teknologiat ja osaaminen ovat monimutkaisesti verkottuneita globaalisti.
Emme ole turvassa kaukana tapahtuvien konfliktien ja luonnon ääri-ilmiöiden vaikutuksilta. Joka sektorilla on välttämätöntä varautua poikkeustilanteisiin. Varautumisajattelun edistämisessä Suomi on toiminut EU:n unilukkarina, mutta edelleen on paljon tehtävää, Östman muistutti.
–Kestävän kehityksen ratkaisut, omavaraisuuden vahvistaminen ja huoltovarmuuden parantaminen kulkevat käsi kädessä.
Suomen vahvuuksia puhdas ruoka
Suomen vahvuuksia ovat maailman puhtaimman, antibioottivapaan ruoan tuotanto, kestävä metsätalous ja uusiutuvan energian kehittäminen. Hallitus on sitoutunut ruokaviennin kaksinkertaistamiseen vuoteen 2031 mennessä sekä biokaasutuotannon ja kiertotalouden edistämiseen.
– Ravinteiden ja raaka-aineiden kierrätys on oleellista huoltovarmuuden, kiertotalouden ja ympäristönsuojelun näkökulmista. Onkin syytä pohtia, voisiko EU:n laajuista suljettua kiertoa lisätä asteittain esimerkiksi arvokkaiden maametallien osalta.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
.
Seppo Huhta