Suuri valiokunta katsoo, että Euroopan komission ehdotus kohtuuhintaista asumista koskevaksi säädökseksi on esitetyssä muodossa toissijaisuusperiaatteen vastainen.
Eduskunnan suuri valiokunta on saanut valmiiksi mietintönsä Euroopan komission asetusehdotuksesta, jolla luotaisiin yhteinen kehys jäsenmaiden toimille asumisen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi.
Ehdotuksessa säädettäisiin siitä, milloin ja miten jäsenvaltiot voivat asettaa rajoituksia asuntojen lyhytaikaiselle vuokraukselle ja muulle kuin vakituiselle käytölle asuntojen kohtuuhintaisuuden varmistamiseksi.
Valiokunnan mukaan komissio ei ole osoittanut, että ehdotuksen tavoitteet saavutettaisiin paremmin EU:n tasolla kuin jäsenmaiden toimin. Eduskunta käsittelee suuren valiokunnan mietintöä täysistunnossaan torstaina 12. marraskuuta 2026.
Suuri valiokunta tunnistaa kohtuuhintaiseen asumiseen liittyvät haasteet Euroopassa ja pitää kohtuuhintaista asumista ja asuntomarkkinoiden toimivuutta tärkeinä tavoitteina.
Valiokunta katsoo kuitenkin, ettei komissio ole osoittanut riittävän konkreettisesti ehdotuksen tarpeellisuutta tai EU-tason sääntelyn lisäarvoa.
Valiokunnan mukaan komissio ei ole osoittanut, että ehdotus lisäisi oikeusvarmuutta nykyiseen tilanteeseen verrattuna tai varmistaisi unionin oikeuden nykyistä yhdenmukaisemman soveltamisen sisämarkkinoilla. Asetus saattaisi päinvastoin lisätä epävarmuutta asuntopulasta kärsivien alueiden määrittelyssä ja siihen käytettävissä kriteereissä.
Ehdotus voisi lisätä erityisesti kuntien hallinnollista taakkaa
Suuri valiokunta kiinnittää huomiota myös suhteellisuusperiaatteeseen. Komissio ei ole arvioinut riittävästi yhteisestä kehyksestä saatavia hyötyjä suhteessa sen aiheuttamiin velvoitteisiin ja hallinnollisiin kustannuksiin.
Ehdotus lisäisi Suomessa viranomaisten työtä asuntopulasta kärsivien alueiden määrittelyssä, indikaattorien seurannassa ja rajoitustoimien perustelemisessa. Hallinnollinen taakka kohdistuisi erityisesti kuntiin.
Yhteiset kriteerit eivät huomioisi asuntomarkkinoiden eroja
Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU kunnioittaa jäsenmaiden toimivaltaa asuntopolitiikassa, maankäytössä ja kaavoituksessa. Valiokunnan mukaan ehdotettu yksityiskohtainen sääntely ei soveltuisi hyvin jäsenmaiden erilaisiin olosuhteisiin.
Valiokunta pitää liian kaavamaisena ehdotusta, jonka mukaan alue voitaisiin määritellä asuntopulasta kärsiväksi muun muassa silloin, kun asuntojen hintojen suhde tuloihin on vähintään kahdeksan. Pelkkä hinta-tulosuhde ei kuvaa Suomen alueellisesti eriytyneitä asuntomarkkinoita, vuokra-asumista eikä valtion tukeman, omakustannusperiaatteella toimivan kohtuuhintaisen asuntokannan merkitystä. Valiokunnan mukaan arvioinnissa tulisi tarkastella myös vuokrien alueellista kehitystä.
Täysistunto päättää perustellun lausunnon antamisesta
Toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia. Kansallinen parlamentti voi antaa EU:n toimielimille perustellun lausunnon eli tehdä toissijaisuusmuistutuksen, jos se katsoo, ettei EU:n säädösehdotus noudata toissijaisuusperiaatetta.
Eduskunnassa suuri valiokunta arvioi toissijaisuuskysymystä yleensä erikoisvaliokunnan aloitteesta. Täysistunto päättää perustellun lausunnon antamisesta suuren valiokunnan mietinnön pohjalta.
Suuri valiokunta esittää, että eduskunta antaa perustellun lausunnon, jonka mukaan komission ehdotus on esitetyssä muodossa toissijaisuusperiaatteen vastainen. Eduskunta käsittelee mietintöä täysistunnossaan torstaina 12. marraskuuta 2026.
Näin asia etenee EU:ssa:
Jos eduskunta hyväksyy suuren valiokunnan ehdotuksen, Suomi toimittaa EU:n toimielimille perustellun lausunnon. Lausunto ei yksin pysäytä asetusehdotuksen käsittelyä, vaan se lasketaan yhteen muiden kansallisten parlamenttien määräajassa antamien lausuntojen kanssa.
Jokaisella jäsenmaalla on toissijaisuusvalvonnassa kaksi ääntä. Yksikamarisen Suomen eduskunnan lausunto vastaa kahta ääntä. Kaksikamarisissa parlamenteissa kummallakin kamarilla on yksi ääni.
Jos perustellut lausunnot edustavat vähintään kolmasosaa kaikista äänistä, komission on arvioitava ehdotuksensa uudelleen. Komissio voi pitää ehdotuksen voimassa, muuttaa sitä tai peruuttaa sen. Jos komissio pitää ehdotuksen voimassa, sen on perusteltava ratkaisunsa.
Jos lausunnot edustavat äänten enemmistöä ja ehdotus etenee tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, komission on niin ikään arvioitava ehdotus uudelleen. Jos komissio pitää sen voimassa, Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto arvioivat ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen mukaisuutta. Ehdotuksen käsittely päättyy, jos Euroopan parlamentin jäsenten enemmistö tai 55 prosenttia neuvoston jäsenistä katsoo ehdotuksen rikkovan toissijaisuusperiaatetta.
Pääministeri Petteri Orpo antoi selvityksen Euroopan poliittisen yhteisön ja EU-johtajien kokouksista
Suuri valiokunta kuuli pääministeri Petteri Orpoa (kok.) 12. marraskuuta Dublinissa järjestettävästä Euroopan poliittisen yhteisön kokouksesta ja 13. marraskuuta pidettävästä Eurooppa-neuvoston jäsenten epävirallisesta kokouksesta.
Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa johtajat keskustelevat Euroopan kilpailukyvystä, innovaatioista, yhteyksistä ja kohtuuhintaisesta energiasta sekä demokraattisen Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta.
Valiokunta ja pääministeri keskustelivat Euroopan yhteistyöstä ja edustuksesta Ukrainaa koskevissa neuvotteluissa sekä Ukrainan turvatakuista. Eurooppa-neuvoston jäsenten epävirallinen kokous keskittyy tekoälyyn. EU-johtajat keskustelevat muun muassa Euroopan kilpailukyvystä ja tekoälysuvereniteetista, kriittisten riippuvuuksien vähentämisestä sekä eurooppalaisen tekoälyosaamisen, infrastruktuurin ja laskentakapasiteetin vahvistamisesta. Kokouksessa käsitellään myös tekoälyn yhteiskunnallisia vaikutuksia, turvallisuutta ja kansainvälistä hallintaa.
Valiokunta ja pääministeri keskustelivat lisäksi Euroopan asemasta tekoälyn kehityksessä. Valiokunnan jäseniä kiinnostivat erityisesti eurooppalainen tekoälysuvereniteetti, tekoälyn turvallisuus ja kansainvälinen hallinta sekä tekoälyn aiheuttamiin vahinkoihin liittyvät vastuukysymykset. 
Lue lisää:
- Valiokunnan mietintö SuVM 3/2026 vp – TS 53/2026 vp
- Mikä on eduskunnan suuri valiokunta?
- Suuren valiokunnan kokousten pöytäkirjat valiokunnan sivulla
- EU:n neuvoston kokouskalenteri (consilium.europa.eu)