Vaali-vastoinkäymiset iskivät siis sekä Washingtonissa että Jerusalemissa, -ja tuore Saudi-Arabian, Pakistanin ja Turkin turvallisuusyhteisökin on ”näyttänyt lippua’ rauhan(?)prosessissa. Tarkastelemme.

Turkin  puoli-islamistinen ja autokraattinen presidentti Recep Tayyip Erdogan reagoi skenaarioon Yhdysvaltain ja Israelin uusista hyökkäyksistä Iraniin:  Erdo ei pidä ideasta, ja onkin jo välittänyt huolensa Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille.

Samaan aikaan Yhdysvallat ja alueelliset välittäjät –Qatar etunenässä- jatkavat ponnistelujaan neuvotteluprfosessin pelastamiseksi.

”Korostamme kaikissa tilaisuuksissa, että nämä (Iranin ja Yhdysvaltain väliset) kysymykset on mahdollista ratkaista vuoropuhelun ja diplomatian avulla. Valitettavasti näemme jälleen negatiivisen muutoksen. Teemme kaikkemme estääksemme tämän”, Erdogan sanoi toimittajille maanantaina paluumatkalla Azerbaidžanista.

Erdogan kertoi ottaneensa Trumpin kanssa äskettäin käydyssä puhelinkeskustelussa puheeksi Turkin huolet Yhdysvaltain ja Israelin mahdollisista uusista sotilaallisista toimista Irania vastaan

Turkilla on omat intressinsä Lähi-Idässä ja Keski-Aasiassa, -ja on ollut aktiivinen hankkiessaan sotilaallista jalansijaa mm. Afrikan sarven suunnalla. Erdoganin kaudella Turkki on korostanut ”isonveljen” rooliaan turkinsukuisten -islaminuskoisten- kansojen suhteen entisen Neuvostoliiton entisillä etelärajoilla. -Tämä kiinnostus ei ole irrallaan alueen öljy- ja mineraalivaroista.

Turkilla ei liene syytä toivoa muiden kuin itsensä aiheuttamia rauhattomuuksia tai epävakautta havittelemallaan alueella.

Erdoganin toimet Gazan kriisin yhteydessä ovat huonosti tunnettuja. Turkki -toisena Hamasin perunteisistä tukijoista- oli diplomaattisesti aktiivinen Hamasin suostuttelussa Trumpin esittämään aselepo- ja panttivankisopimukseen.

Trumpin etäännytettyä Yhdysvaltain perinteelliset liittolaiset Persianlahden alueella itsestään alueen geopolitiikka ja sotilaallinen aseterlma muuttui radikaalisti Turkin, Saudi-Arabian ja Pakitstanin ilmoitettua uudesta puolustusliitosta, joka tulee ottamaan lisäjäseniä. -Mistäs muualta, kuin amerikkalasisten kaveripiiristä?

Kuinka kauas Yhdysvaltojen ja ’lännen’ intresseistä ”islamilainen NATO” tulee lipumaan, -se on epäselvää- mutta aivan lähituntumaan he eivät aio jättäytyä?

Qatarin öljysheikki ’ovaalissa’ maanantaina

Erdoganin kommentit kuultiin, juurikin kun Trumpin ja varapresidentti J.D. Vancen tapaamista Qatarin pääministerin -ja myös Qatarin ulkoministerinä toimivan- Sheikh Mohammed bin Abdulrahman Al Thanin Valkoisessa talossa odoteltiin maanantaina. Neuvottelut käydään tietty suljetuin ovin.

Qatar on ollut keskeinen toimija Washingtonin ja Teheranin välisissä neuvotteluissa, Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubion mukaan neuvotteluissa ei odoteta pikaista läpimurtoa. Rubio sanoi, että Trump suosi diplomaattista ratkaisua, mutta joitkin Iranin vaatimuksista ovat hänen mukaansa ”törkeitä ja naurettavia”.

Klassinen ’kumpi ensin, muna vai kana?’ -tilanne

  • Teheran onasettanut neuvottelujen jstkon ehdoksi Iraniin satamiin kohdistuvan saarron ja sotilaallisten toimien lopettamista.
  • Trump sanoi sunnuntaina, että hän sallii erittäin ’epätodennäköisesti’ uusia iskuja Irania vastaan, ’jos neuvottelut etenevät ja tuottavat vahvan sopimuksen’.

Hormuzin salmen liikennehäiriöllä on maailmanlaajuisia taloudellisua vaikutuksia. Niin kauan kun Yhdysvallat ylläpitää Iranin satamien merisaartoa, Iran rajoittaa kulkua Hormuzin vesiväylän läpi.

Iranin ulkoministeriön tiedottaja vastaa Rubiolle:

”Onko kohtuutonta (Rubion kanta) , että Iran vaatii, että USA:n laittomat pakotteet ja sen merisaarto on poistettava ennen neuvottelujen aloittamista ja että sodan pitäisi loppua kaikilla rintamilla?” Ulkoministeriön tiedottaja Esmaeil Baghaei kertoi viikoittaisessa lehdistötilaisuudessa vastauksena Rubion huomautuksiin.

Iranin tarjouksessa neuvottelujen aloittamiseksi uudelleen vaaditaan Washingtonia täyttämään ensin Iranin ehdot: vihollisuuksien pysäyttäminen, saarron poistaminen ja pakotteista luopuminen.

Iranin vastaantulot neuvotteluissa eivät vaikuta kovin järisyttäviltä, -mutta onhan tapana esittää myönnytykset vasta silloin, kun voidaan odottaa vastatarjousta neuvittelupöydässä.

Gazan tapsuksessa Erdogan lienee pehmittänyt Hamasia, -omat intressinsä mielessään. -Onko Trump nyt vuorostaan ’turkkilaisessa höyrykylvyssä’.

+

Luettavaa:

 

Muita uutisia:

08.11. 2026:

Trump sunnuntaina: Uusi sota Iranin kanssa ”erittäin epätodennäköinen”

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *