Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen talousarviosta vuodelle 2027. Lausunnossaan tulevaisuusvaliokunta keskittyy erityisesti tekoälyn käyttöön talousarvioprosessissa. Valiokunta ehdottaa tekoälypilottia.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta sai keskiviikkona (21.10.) valmiiksi lausuntonsa hallituksen esityksestä talousarvioksi vuodelle 2027. Tulevaisuusvaliokunta keskittyy lausunnossaan ilmiöpohjaiseen tekoälypilotointiin ja vaikutusten arviointiin.
Valiokunta ehdottaa Ilmiöpohjaista tekoälypilotointia
Tulevaisuusvaliokunta ehdottaa lausunnossaan rajattua ilmiöpohjaista pilottia talousarvion tai julkisen talouden suunnitelman seurannan parantamiseksi tekoälyn avulla. Tekoäly voisi esimerkiksi tehdä talousarviosta kansalaisille luettavamman ja auttaa löytämään johonkin tiettyyn ilmiöön vaikuttavat kohdat talousarvion eri pääluokista. Tekoäly voisi myös helpottaa tunnistamaan ajallisia muutoksia. Pilotti olisi osa laajempaa julkisen hallinnon yhteistä tekoälykehitystä.
Tekoälyllä tulee olemaan suuri merkitys työn ja myös julkisen sektorin tehokkuuden kasvussa niin eduskunnassa, ministeriöissä, erilaisissa virastoissa sekä myös hyvinvointialueilla ja kunnissa, kunhan tietopohja rakennetaan laadukkaaksi. Valiokunnan mielestä paras tapa edetä on kehittää nykyistä raportointijärjestelmää, eikä kehittää sen rinnalle uusia raportointikerroksia.
Pilotissa olennaista on kerättävän tiedon käytön tehostaminen tiedon rakenteita kehittämällä. Tiedon rakenteita tulisi kehittää niin, että tekoälyä voidaan hyödyntää politiikkatoimenpiteiden toteutumisen seurannassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa ylivaalikautisesti. Tekoälyä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi hallituksen vuosikertomuksen, talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
Tulevaisuusvaliokunta esittää harkittavaksi, että myös hallitusohjelmien tavoitteiden kirjaukset tehtäisiin jatkossa siten, että ne paremmin tukisivat tekoälyavusteista seurantaa ja arviointia.
Vaikutusten arviointiin panostettava
Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että politiikkatavoitteiden ylivaalikautinen toteutumisen seuranta ja vaikutusten arviointi on yleisen maailmantilanteen ja julkisen talouden sopeuttamistarpeen vuoksi entistäkin tärkeämpää. Tietoon perustuvan päätöksenteon kehittäminen on myös yksi niistä harvoista asioista, joka on Suomen omissa käsissä.
Täsmällisempi vaikutusten arviointi, joka perustuu harkittuun mittarointiin, antaa aiheen voimistaa onnistuneita, muuttaa osittain onnistuneita ja peruuttaa epäonnistuneita toimenpiteitä. Näin hyvinvointivaikutukset paranevat ja tehostaminen tuo julkisen talouden säästöä.
Valiokunta muistuttaa, että tekoälyn valtavirtaistuminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että tiedon esittämistavat suunnitellaan ensisijaisesti tekoälyn ehdoilla, vaan talousarviota ja muita vastaavia asiakirjoja pitää kehittää myös yhä paremmin ihmisen luettavaksi.
Tulevaisuusvaliokunnan mielestä vaikuttavuustutkimuksen kehittäminen on välttämätön edellytys tietoon perustuvalle demokraattiselle päätöksenteolle. Samalla valiokunta muistuttaa, että vaikka tavoitteena olisikin kehittää politiikkatavoitteiden pitkäjänteistä seurantaa ja arviointia, niin se ei saa kaventaa tulevien eduskuntien harkintavaltaa tai eduskunnan budjettivaltaa. Tavoitteiden keskinäinen painottaminen ja muuttaminen perustuu poliittisiin arvovalintoihin, joiden tekeminen kuuluu poliittiselle prosessille.
Miten käsittely etenee:
Tulevaisuusvaliokunnan lausunto on osoitettu valtiovarainvaliokunnalle, joka laatii hallituksen talousarvioesityksestä mietinnön. Kun valtiovarainvaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi, talousarvioesitys etenee mietinnön pohjalta käsittelyyn eduskunnan täysistunnossa. 
Luettavaa:
- Tulevaisuusvaliokunnan lausunto TuVL 3/2026 vp on luettavissa eduskunnan verkkosivuilla
Tutustu tulevaisuusvaliokunnan julkaisuihin
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin siaältöä.)