Nykyinen laki ei turvaa riittävästi poliisien, rajavartijoiden, tullimiesten ja muiden valtion työntekijöiden oikeusturvaa. Virkamies voi joutua maksamaan itse huomattavia asianajaja- ja oikeudenkäyntikuluja, vaikka oikeusprosessi olisi saanut alkunsa hänen virkatehtäviensä hoitamisesta.
(Arkistokuva: Marko Kilpi, kuvalähde: Eduskunta.)
Pahimmillaan taloudellinen riski voi olla suuri, vaikka asia ei koskaan etenisi oikeuteen asti.
Kokoomuksen poliisitaustainen kansanedustaja Marko Kilpi haluaa korjata ongelman. Kilpi on jättänyt eduskunnalle lakialoitteen, joka vahvistaisi valtion työntekijöiden oikeusturvaa ja velvoittaisi valtion kantamaan nykyistä suuremman vastuun työntekijöidensä oikeudenkäyntikuluista.
”Valtion palveluksessa olevan ei pidä joutua omalla kukkarollaan kantamaan oikeudenkäyntien taloudellista riskiä silloin, kun hän on hoitanut valtion hänelle määräämiä tehtäviä. Jos oikeudellinen riski syntyy virkatehtävien hoitamisesta, myös valtion on kannettava vastuunsa työnantajana”, Kilpi toteaa.
Nykyinen laki on vuodelta 1974. Sen jälkeen viranomaisten tehtävät, sääntely ja oikeudelliset riskit ovat muuttuneet perusteellisesti. Ongelma koskee erityisesti poliiseja, rajavartijoita, tullimiehiä, vankeinhoidon henkilöstöä ja muita julkista valtaa tai voimakeinoja käyttäviä työntekijöitä.
”Virkamiehen tehtävä on tehdä työnsä lain mukaan – ei miettiä, kestääkö oma talous vuosia kestävän oikeusprosessin. Nykyinen järjestelmä jättää yksittäiselle työntekijälle liian suuren taloudellisen riskin”, Kilpi sanoo.
Lakialoite parantaisi oikeusturvaa usealla konkreettisella tavalla. Valtion kustantamaa oikeudellista apua voisi saada nykyistä laajemmin. Välttämättömiä asianajokuluja voitaisiin korvata myös silloin, kun rikosasia päättyy jo esitutkinnassa eikä etene oikeuteen. Oikeusturvaa vahvistettaisiin sekä rikoksesta epäillyn että rikoksen uhriksi joutuneen työntekijän osalta.
”Esimerkiksi poliisi voi joutua rikosepäilyn kohteeksi virkatehtävässä tekemänsä ratkaisun vuoksi. Vaikka asia ei johtaisi syytteeseen, puolustautumisesta on voinut syntyä merkittäviä kustannuksia. Ei ole oikein, että työntekijä joutuu kantamaan tällaisen riskin yksin”, Kilpi sanoo.
Myös virkatehtäviensä vuoksi rikoksen kohteeksi joutuneiden työntekijöiden asemaa parannettaisiin. Oikeus avustajaan ei enää riippuisi samalla tavalla rikosnimikkeestä, vaan ratkaisevaa olisi se, että rikos on kohdistunut työntekijään hänen tehtäviensä vuoksi.
Lisäksi korvaushakemuksille asetettaisiin kolmen kuukauden käsittelyaika ja korvausten maksamiselle 30 päivän määräaika. Valtion kustantama avustaja ei saisi periä työntekijältä ylimääräisiä palkkioita. Erityisestä syystä valtio voisi korvata myös vastapuolelle maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. Työntekijän oma oikeusturvavakuutus ei myöskään poistaisi valtion vastuuta.
”Oikeusturva ei saa riippua virkamiehen lompakon paksuudesta. Valtion on seistävä niiden ihmisten takana, jotka käyttävät julkista valtaa ja hoitavat yhteiskunnan vaativimpia virkatehtäviä virkavastuulla”, Kilpi linjaa.
Lakialoite lievennä virkavastuuta
Kilpi korostaa, ettei lakialoite lievennä virkavastuuta eikä muuta rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteita.
”Kyse on yksinkertaisesta periaatteesta: kun ihminen hoitaa valtion hänelle määräämiä tehtäviä lain mukaisesti, hänen ei pidä joutua pelkäämään henkilökohtaista taloudellista katastrofia mahdollisen oikeusprosessin vuoksi. Valtion on kannettava vastuunsa omista työntekijöistään”, Kilpi päättää.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)