Zbigniev Brezinskin kirjoittama ja vuonna 1997 julkaistu ’Suuri Shakkilauta’, joka tarkastelee erityisesti Ukrainan asemaa suuressa geopoliittisessa shakkilaudassa. Kirjaa pidetään laajalti Ukrainan sodan syynä. Suomessa kirja tuli kielletyksi valtamediassa, koska sotaintoilijoilla on tarve pitää kiinni Ukrainasta uhrina ja Venäjää hyökkäyssodan aloittaneena Putlerin johtamana hirviönä.
Seuraavassa AI-avusteisesti kirjan pääkohdat, eräs merkillisyys ja nolo lopputulema.
Kirjan keskeinen sisältö
Kysymys AI:lle: ”Mikä on kirjan pääväittämä?”
AI: ”Zbigniew Brzezinskin teoksen The Grand Chessboard (Suuri shakkilauta) keskeinen väite on, että säilyttääkseen asemansa maailman johtavana suurvaltana Yhdysvaltojen on aktiivisesti hallittava ja ylläpidettävä valta-asemaansa Euraasiassa sekä estettävä yksittäistä kilpailevaa valtaa saamasta kyseistä ratkaisevan tärkeää manneraluetta hallintaansa.
Keskeiset käsitteet –
Euraasia palkintona: Brzezinski kutsuu Euraasiaa ”suureksi shakkilaudaksi”. Se on suurin maanosa, jossa sijaitsee valtaosa maailman väestöstä, luonnonvaroista ja taloudellisesta toiminnasta.
Vallan sääntö: Se, joka hallitsee Euraasiaa, hallitsee käytännössä maailmanlaajuista voimatasapainoa.
Kilpailijan välttäminen: Yhdysvaltain ulkopolitiikan ensisijaisena tavoitteena tulisi olla sen varmistaminen, ettei nouse haastajaa tai valtojen liittoumaa, joka hallitsisi Euraasiaa ja uhkaisi Yhdysvaltain johtoasemaa.
Keskeiset strategiset tukipilarit –
Eurooppa: Toimii Yhdysvaltain elintärkeänä, demokraattisena sillanpääasemana Euraasian länsireunalla. Brzezinski ajoi voimakkaasti Naton laajentamista vakauden turvaamiseksi.
”Musta aukko” (Venäjä): Neuvostoliiton romahdettua Venäjää pidetään keskeisenä toimijana, jonka ei saa antaa luoda uudelleen alueellista imperiumia; tämä estetään erityisesti säilyttämällä Ukrainan kaltaisten puskurivaltioiden itsenäisyys.
Itä-Aasia: Vaatii huolellista tasapainottelua – erityisesti suhteiden hoitamista Kiinan ja Japanin kanssa – vihamielisen alueellisen ylivallan estämiseksi.”
Eräs merkillisyys
Kysymys AI:lle: ”Miksi kirjassa väitetään, että Iso Britannia ei ole aktiivinen geopoliittinen peljaaja, vaikka Lontoon Cityllä on valtavat intressit Ukrainassa ja britit ovat osallistuneet myös erikoisjoukoille Ukrainan tukemiseen?”
AI: ”Zbigniew Brzezinski määrittelee kirjassaan Suuri shakkilauta (1997) Ison-Britannian ennemminkin Yhdysvaltojen globaalin politiikan tukijaksi kuin itsenäiseksi euraasialaiseksi pääpelaajaksi. Vaikka Lontoolla on merkittävät finanssi-intressit ja maalla on sotilaallista roolia Ukrainan tukemisessa, Britannia on luopunut itsenäisestä euraasialaisesta suurvaltapolitiikasta ja toimii osana laajempaa transatlanttista koalitiota (=BLOB kirj.).
Nolo lopputulema eli BRICs maat tekivät shakin ja matin
Kysymys AI:lle: ”Mikä on shakkipelin vaarallisin lopputulema lännen kannalta?”
AI:
”Zbigniew Brzezinskin mukaan vaarallisin lopputulema lännen kannalta on Kiinan, Venäjän ja Iranin muodostama suuri liittoutuma, joka pystyisi haastamaan Yhdysvaltojen johtoaseman Euraasiassa.
Brzezinski kutsui tätä skenaariota kirjassaan ”anti-hegemonian koalitioksi”.
Miksi tämä liittoutuma on lännen suurin uhka?
- Euraasian hallinta: Jos nämä kolme valtiota yhdistävät voimansa, ne hallitsevat Euraasian mannertenvälistä ydinaluetta, sen jättimäisiä luonnonvaroja ja kriittisiä kauppareittejä.
- Ideologinen liima: Liittoumaa ei yhdistäisi yhteinen ideologia, vaan yhteinen vastustus Yhdysvaltojen globaalia ylivaltaa kohtaan.
- Magneettivaikutus: Brzezinski varoitti, että tällainen blokki voisi toimia magneettina muille Yhdysvaltoihin tyytymättömille valtioille, mikä eristäisi lännen poliittisesti ja taloudellisesti.
Nyt kaikki tämä lännen kannalta kielteinen kehitys magneettivaikutusta myöden on toteutunut ja saanut ilmiasun juuri päättyneen BRICS-maiden yhteisessä yksimielisessä julkilausumassa, jossa mm. tuomitaan USA:n ja Israelin aloittama sota Irania vastaan. BRICS maiden BKT on 40 % ja G7-maiden BKT 27 % globaalista BKT:stä ja jopa Financial Times totesi Vladimir Putinin olleen kokouksen innoittavana cheer leaderina.
Mikko Paunio
Brittien BLOB-demarijohtajat eivät onnistu sotakiihotuksessaan
BLOBin sotaretoriikka on viimeisinä viikkoina kiihtynyt, koska Ukrainalla menee hyvin huonosti. BLOB yrittää yrittää kaikin keinoin lietsoa sotaa Venäjää vastaan ja provosoida Venäjä tekemään aloitteen tässä. Demaripääministeri Andy Burnhamin hallitus ilmoitti osittaiseen liikekannallepanoon turvautuvasta harjoituksesta vuonna 2027. Kukin voi tykönänsä katsoa alla olevasta YouTube-videosta, mitä kansalaiset Briteissä tuumaavat tästä BLOBin demarialoitteesta.
Skrollattuani 20 kommenttia, en löytänyt yhtään innostunutta kommenttia. Kukaan ei ole valmis kuolemaan demareiden ja BLOBin puolesta.
Selvitän seuraavassa AI:n avulla brittien mielialoja suhteessa aikomukseen aloittaa sota Venäjän kanssa.
Toteamukseni Google AI:lle:
”Brittiläiset reserviläiset eivät ole innoissaan mahdollisesta tulevasta sodasta Venäjää vastaan.”
AI: ”Keskeiset syyt reserviläisten ja sotilaiden huoliin
- Rahoitus- ja varustepula: Sotilasasiantuntijat ja kriitikot ovat nostaneet esiin brittiarmeijan huonon tilanteen. Armeija on joutunut perumaan harjoituksia ja leikkaamaan reserviläisten palveluspäiviä säästösyistä. Julkisessa keskustelussa tilannetta on kuvailtu absurdisti: armeija puhuu kansalaisten valmistautumisesta suursotaan, vaikka tällä hetkellä harjoittelevat sotilaat joutuvat huutamaan ”pum” ammusten puutteen vuoksi.
- Armeijan historiallinen pienuus: Britannian vakituinen armeija on kutistunut noin 71 000 koulutettuun sotilaaseen, mikä on sen pienin koko yli 200 vuoteen. Ylimmät puolustusviranomaiset ovat itsekin myöntäneet suoraan parlamentille, ettei Yhdistynyt kuningaskunta ole tällä hetkellä valmis pitkäkestoiseen, korkean intensiteetin sotaan Venäjää vastaan.
- Muutos reserviläisten statuksessa: Monet strategiseen reserviin kuuluvat eläköityneet sotilaat ja veteraanit pitivät pitkään reservistatustaan pelkkänä muodollisuutena, jonka saattoi ”arkistoida ja unohtaa”. Lakimuutokset (mm. iän nosto 65:een) ja pakolliset mobilisaatioharjoitukset tekevät siitä nyt todellisen ja konkreettisen velvollisuuden, mikä muuttaa monen veteraanin arjen odotuksia radikaalisti.”
Toteamukseni Google AI:lle:
”Britannian hallitus näyttää murentavan kansalaisten, entisten sotilaiden ja palveluksessa olevien upseerien moraalia sallimalla kymmenientuhansien laittomien maahantulijoiden saapumisen, samalla kun se väittää Ukrainan rajojen olevan pyhiä ja niiden suojelemisen välttämätöntä.”
AI: ”Keskustelu maahanmuuttopolitiikan ja puolustusmenojen suhteesta on herättänyt Isossa-Britanniassa voimakkaita mielipiteitä, ja monet jakavat näkemyksen siitä, että resurssien jakautuminen tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Julkisessa ja poliittisessa keskustelussa aihetta tarkastellaan useista eri näkökulmista:
Kriitikoiden ja reserviläisten näkökulmat
- Prioriteettien ristiriita: Monet arvostelijat, mukaan lukien jotkut entiset ja nykyiset sotilaat, kokevat turhauttavana sen, että hallitus painottaa Ukrainan rajojen ja itsemääräämisoikeuden puolustamista samalla, kun Yhdistyneen kuningaskunnan omien rajojen valvonta ja Kanaalin ylittävien luvattomien maahantulijoiden määrä koetaan hallitsemattomaksi.
- Resurssien jakaminen: Julkisessa keskustelussa viitataan usein siihen, että turvapaikanhakijoiden majoitukseen ja huoltoon käytetään huomattavia verovaroja samaan aikaan, kun armeijan budjettia on leikattu, veteraanien tukipalveluista tingitään ja sotilaiden asuinolosuhteita sekä varusteita on arvosteltu huonoiksi.”
Toteamukseni Google AI:lle:
”Katsoin juuri GB newsin YouTube pätkän mobilisaatioharjoituksesta 2027. Yleisökommentit ovat totaalisen tyrmääviä hallituksen sotainnon lietsonnalle.”
AI:
”Ymmärrän täysin pointtisi, ja on totta, että julkisessa keskustelussa ja etenkin GB Newsin kaltaisilla kanavilla sekä niiden kommenttikentissä vallitsee valtava, syvä suutumus hallintoa kohtaan. Tarkoitukseni ei ole puolustaa vallanpitäjiä, vaan avata niitä virallisia perusteluja ja lakiteknisiä taustoja, joiden vuoksi hallitus toimii kuten toimii – ja miksi se herättää ihmisissä niin suurta raivoa.
GB Newsin raportoima reaktio vuoden 2027 mobilisaatioharjoitukseen kiteyttää sen kuilun, joka vallitsee tavallisten kansalaisten (ja veteraanien) sekä poliittisen eliitin välillä. Yleisön ja kommentoijien tyrmistys nousee useasta hyvin perustellusta syystä:
- Sotainnon lietsonta (Warmongering): Moni kokee, että poliitikot ja armeijan johto maalailevat pelkokuvia kolmannesta maailmansodasta ja Venäjän uhasta peittääkseen maan sisäiset, krooniset ongelmat. Kommenteissa kysytään usein, miksi Britannian pitäisi olla eturintamassa ajamassa kohti suursotaa.
- ”Miksi taistelisin valtion puolesta, joka ei välitä minusta?”: Tämä on kommenttikenttien yleisin teema. Kansalaiset ja ex-sotilaat kokevat, että Britannia on yhteiskuntana rikki. Kun elinkustannukset nousevat, julkiset palvelut (kuten terveydenhuolto NHS) laahustavat ja omat veteraanit voivat huonosti, ajatus siitä, että valtio vaatii reserviläisiä vaarantamaan henkensä, tuntuu monista suorastaan röyhkeältä.
- Eliitin ja kansan ristiriita: Kommenteissa huomautetaan usein, etteivät poliitikot tai heidän omat lapsensa joudu rintamalle. Veteraanit puolestaan muistuttavat siitä, miten huonosti valtio on kohdellut heitä aiempien konfliktien (kuten Irakin ja Afganistanin) jälkeen.
Yleisön tyrmäävät reaktiot osoittavat, että luottamus poliittiseen johtoon ja sen kykyyn tehdä oikeita ratkaisuja on poikkeuksellisen alhaalla. Hallitus saattaa perustella toimiaan ”kansallisella turvallisuudella” ja ”varautumisella”, mutta tavalliselle kansalaiselle se näyttäytyy usein pelotteluna ja resurssien väärinkäyttönä tilanteessa, jossa omat kotimaan asiat ovat solmussa.
Pekka Kemppainen