Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo toteaa tänään julkistetussa tiedotteessaan:
”Fortumilla uskomme, että uusiutuvan energian tuotannon lisäämiselle on runsaasti potentiaalia ja että Pohjoismaiden ydinvoimaloissa on mahdollisuuksia pidentää käyttöikää ja kasvattaa kapasiteettia. Seuraava askel on selvittää, miten ydinvoima, uusiutuva energia, joustavuusratkaisut – kuten akut ja pumppuvoimalaitokset – sekä digitaaliset teknologiat voivat yhdessä vastata kasvavaan sähkönkysyntään kestävällä ja kilpailukykyisellä tavalla ja siten tukea alueen teollisuuden uudistumista sekä laajempaa siirtymää kohti vähähiilisyyttä”.
Kuten olen edellisessä blogissani kirjoittanut mitään muuta sähköntuotantoa, kuin ongelmia lisäävää tuulivoimaa ei voida rakentaa lisää. Yhdestäkään pumppuvoimahankkeesta ei ole tehty investointipäätöstä, eikä ydinvoimaa saada lisää johtuen hitaudesta rakentaa sitä, ja toisaalta Fortum on itse todennut, ettei se rakenna lisää tehoreaktoreita ilman valtion tukea, koska ne eivät ole kannattavia. Olkiluoto 3 hanke kesti alusta loppuun 20 vuotta.
Fortum tämän päivän tiedotteessaan lisäävänsä kantaverkolle suuria ongelmia aiheuttavaa vaihtelevaa tuuli- ja aurinko-voimaa massiivisesti 8000 MW:lla, ja kertoo suunnittelevansa rakentavansa 2500 MW säätövoimaa (pumppuvoima) aurinko- ja tuulivoiman tueksi, mutta ei mainitse tästä mitään muuta konkreettista kuin Kajaaniin rakennettavan 94 MW akkuvaraston.
Olkiluodon ydinvoimaloiden 90 MW akku kykenee varastoimaan kahden minuutin aikana tuotettu Olkiluodon ydinvoimaloiden sähkön tuotanto. Fortum ei anna Kajaanin akusta mitään tietoa. Se siitä akkujen säätöpotentiaalista.
Pumppuvoimalassa kuluu aina enemmän sähköä veden pumppaamiseen ylös kuin mitä siitä saadaan takaisin alas laskiessa. Tämän vuoksi pumppuvoima on energian määrällä mitattuna ”tehotonta” eli siitä syntyy aina häviötä. Modernin pumppuvoimalan hyötysuhde on noin 70–80 %
Yhdestäkään pumppuvoimalahankkeesta ei investointipäätöstä
Suomessa on ympäristövaikutusten arvio käynnistetty tai saatettu loppuun neljässä kohteessa, joiden yhteenlaskettu teho on 1250 MW. Yhdestäkään pumppuvoimalahankkeesta ei ole siis tehty investointipäätöstä tilanteessa, jossa Fortum suunnittelee kasvattavan massiivisesti epävakauttavaa aurinko- ja tuulisähköä 8000 MW:lla ja kertoo saattavansa käyttövalmiiksi 2500 MW uusia joustavuuspalveluja ja tuotantokapasiteettia vuoteen 2028 mennessä!?
Mitä Fortum tarkoittaa joustavuuspalveluilla tai tuotantokapasiteetilla tässä?
Joustavuuspalvelut -kun miettii akkuja- on silkkaa käytettyjen autojen kauppiaan soopaa ja tuotantokapasiteetin tuntuva lisäys muulla kuin tuuli- ja aurinkovoimalla on vailla todellisuuspohjaa.
Kysyntäjousto eli kulutuksen jarrutus muistuttaa sähköpulan vaivaamista kehitysmaista kopioidulta sähkönjakelun säädellyn alasajon (Brown out) strategialta.
Ainoa positiivinen asia, mikä Fortumin tiedotteesta ilmenee, joka saattaa tuoda lohtua meille suomalaisille mainostettujen positiivisten työllisyys- ja talousvaikutusten lisäksi, tosin vasta kaukana tulevaisuudessa:
”Google ja Fortum tekevät yhteistyötä sellaisten mahdollisten liiketoimintamallien tunnistamiseksi, joilla voidaan parantaa Loviisan uusien ydinreaktorihankkeiden kilpailukykyä.”
Me olemme YK:n Agenda 2030:n panttivankeja, ja ulospääsy tästä vaatii luopumista kestävän kehityksen tuhoisasta globalistien uskonnollisesta ilmastoagendasta.
Katsokaa tämän ankeuden karuja reunaehtoja myös edellisestä tähän aiheeseen liittyvästä blogistani.: https://www.oikeamedia.com/o1-234000.
Mikko Paunio
Seppo Huhta 
Pekka Kemppainen