Avoimuusrekisteri on otettu käyttöön Suomessa 1.1.2024. Siihen merkitään eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaa vaikuttamistoimintaa. Ilmoituksen tekeminen avoimuusrekisteriin on lobbaajien velvollisuus. Rekisterin avulla vaikuttamistoiminta tulee avoimesti yleisön tarkasteltavaksi.
(Arkistokuva: Mia Laiho, kuvalähde: Eduskunta.)
”Kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon kohdistuva vaikuttaminen jää kuitenkin tämän sääntelyn ulkopuolelle, vaikka kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksillä voi olla merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia”, Mia Laiho (Kokoomus) muistuttaa.
Julkisuudessa on ollut esillä esimerkiksi datakeskusten osalta tilanteita, joissa kuntaan on päätetty sijoittaa datakeskus ja yritys on tarjonnut samalla kunnalle jotain muuta kylkiäistä, kuten varusteita paikalliselle koululle tai järjestöille. Tilanne voi olla sekä yrityksiä että kuntaa hyödyttävä.
Hyvinvointialueiden, yritysten, järjestöjen, yhdistysten ja kuntien vuoropuhelu
”Järjestelmämme kaipaa kuitenkin enemmän läpinäkyvyyttä ja avoimuutta päätöksenteon prosessiin. Avoimuusrekisterin laajentamisen avulla voisimme parantaa päätöksenteon avoimuutta ja tehdä näkyvämmäksi päätöksentekoon liittyvää epävirallista vaikuttamistoimintaa. Olisi järkevää laajentaa avoimuusrekisterilaki koskemaan myös kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjiä ja keskeisiä virkamiehiä”, Laiho tarkentaa.
Laihon mukaan kuntien taloudellinen asema ja kilpailu uusista investoinneista voivat tehdä kunnan ja yritysten välisestä vuoropuhelusta erityisen merkittävää. Kunnissa tehdään mittavia päätöksiä esimerkiksi kaavoituksesta, maankäytöstä, rakennushankkeista ja julkisista hankinnoista sekä elinkeinopolitiikasta. Päätökset niin kuntien kuin hyvinvointialueiden tasolla voivat vaikuttaa huomattavasti yrityksiin, kunnan ja/tai hyvinvointialueen talouteen ja asukkaisiin.
Laiho muistuttaa, että tavoitteena ei ole estää yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai muiden toimijoiden vuoropuhelua kuntien tai hyvinvointialueiden kanssa, vaan tehdä vaikuttamisesta näkyvämpää ja vahvistaa kansalaisten luottamusta päätöksentekoon ja sen läpinäkyvyyteen.
”Toimivan demokratian keskeinen edellytys on se, että päätöksenteko on mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Avoimuusrekisterin laajentaminen kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon olisi luonteva jatko Suomessa jo toteutetulle avoimuusrekisterisääntelylle”, Laiho päättää.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)