Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman on huolestunut juutalaisvastaisuuden kasvusta Suomessakin.
(Arkistokuva: Peter Östman, kuvalähde: Eduskunta.)
Helsingin Sanomat julkaisi tänään 3.9. artikkelin otsikolla: ”Juutalaislapset kertovat Suomen kouluista: Meitä pilkataan ja päällemme käydään”.
Artikkelin mukaan Helsingin juutalaisen yhteiskoulun oppilaat kohtaavat Suomessa antisemitismiä lähes päivittäin niin kouluissa, harrastuksissa, julkisilla paikoilla kuin sosiaalisessa mediassakin.
He kertovat joutuneensa pilkan, häirinnän, uhkailun ja jopa fyysisen väkivallan kohteiksi juutalaisen taustansa vuoksi. Tämän seurauksena osa on vaihtanut koulua ja pyrkii piilottamaan juutalaisen identiteettinsä.
Valitettavasti tämä ei ole ainoastaan Suomen ongelma. Muualla Euroopassa antisemitistiset iskut ovat lisääntyneet. Antisemitismi on lisääntynyt viime vuosina myös verkossa, missä vanhat juutalaisvastaiset stereotypiat, salaliittoteoriat ja natsiviittaukset leviävät edelleen.
Helsingin Sanomien mukaan pelkästään tänä vuonna Lontoossa on puukotettu kahta juutalaismiestä, poltettu juutalaisjärjestöjen ambulansseja ja tehty polttopulloiskuja synagogiin. Vuonna 2025 maassa kirjattiin 3 700 antisemitististä vihatekoa.
Onko tämä tulevaisuus, jonka Suomi haluaa?
Suomessa on uskonnonvapauslaki sekä noudatamme YK:n yleismaailmallista julistusta, joka turvaa ihmisille vapauden uskoa haluamaansa uskontoon. Myös Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus ja Suomen perustuslaki suojaavat uskonnonvapautta muiden perusoikeuksien ohella.
Lakiin perustuen Suomessa jokainen saa siten vapaasti valita uskontonsa, vaihtaa uskontoa, harjoittaa uskontoaan tai olla kokonaan uskonnottomana ilman pakkoa tai syrjintää.
Ilman pakkoa tai syrjintää.
Artikkelin mukaan Helsingin juutalainen yhteiskoulu on joutunut kiristämään turvallisuusjärjestelyjään erityisesti Gazan sodan jälkeen, ja oppilaat ja henkilökunta kuvaavat kasvavaa varovaisuutta arjessaan.
Asiantuntijoiden mukaan nykyinen antisemitismi kytkeytyy sekä Lähi-idän konfliktiin että vuosisatoja vanhoihin ennakkoluuloihin, jotka vaikuttavat yhä juutalaisten turvallisuudentunteeseen ja asemaan yhteiskunnassa.
Israelin valtion tekemät päätökset sotatoimista Lähi-Idässä eivät saa vaikuttaa siihen, miten juutalaisia kohdellaan Suomessa.
Koko Lähi-Idän tilanne on kaikin puolin surullinen kriisitilanne, jonka historia ulottuu jo tuhansia vuosia vanhoihin kiistoihin. Jokainen humanitäärinen kriisi ja ihmisten välinen konflikti on meille yhteinen tilaisuus tarkastella omia toimintatapojamme ja ennakkoluulojamme.
Kehotankin jokaista suomalaista miettimään, miltä tuntuisi, kun oman uskontosi, taustasi tai ideologiasi perusteella sinua vastaan kohdistettaisiin avointa vihaa ja syrjintää? Turvaton Suomi on epäonnistunut Suomi. Kaksoisstandardit ja avoin vihamielisyys tiettyä etnistä taustaa tai väestöryhmää kohtaan eivät ole oikein. Olimmepa eri valtiollisista toimijoista mitä mieltä tahansa, elämme yhdessä suomalaisessa yhteiskunnassa: juutalaisten turvallisuus on siten jokaisen suomalaisen asia.
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Israel ystävyysryhmän puheenjohtaja ja Antisemitismin vastaisen työryhmän jäsen
Peter Östman
Kyllä, se on EU:n osavaltio Suomi jonka minä halua. Haluan että asiosita voi puhua avoimesti ilman että joku rotu siitä hyökkää silmille.