Iranin poliittisen johdon uskonnolliskonservatiivinen siipi, joka on kovasti rohkaistunut ja vahvistunut Yhdysvaltain ja Israelin pommi-iskujen kohdistuttua 28. helmikuuta jälkeen valikoidusti maltillisiin iranilaisiin poliitikkoihin ja sotilasjohtajiin, syyttää nyt Yhdysvaltain kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) l. aseleposopimuksen luonnoksen -Iranin puolelta- hyväksyneitä presidenttiä ja parlamentin puhemiestä petoksesta ja ”vallankaappauksesta”. Tarkastelemme.
(Kuvakooste; Iranin presidentti Masoud Pezeshkian / 16.06. 2026 mielenosoitus Teheranissa Yhdysvaltojen ja iranin sopimusta vastaan.)
Toisaalla iranin opposition äänet näkevät ’islamilaisen vallankumouskaartin’ (IRGC:n) pyrkivän laajentamaan valtaansa poliittiselle alueelle. -Olemme jo nähneet IRGC:n pyrkivän omilla teoillaan -ampumalla raketin johonkin- mitätöimään Iranin ulkoministerin saavuttamat edistysaskeleet Persianlahden kriisin diplomaattisessa ratkaisemisessa.
IRGC:llä on siis sama rooli -suhteessa Iranin-Yhdysvaltain aselepoa edistäviin siirtoihin, kuin Israelin pääministerillä Benjamin Netanyahulla ja tämän sotaministerillä Jisrael Katzilla, suhteessa presidentti Donald Trumpin Iranin kanssa saavuttamiin myönteisiin askeliin: Ampuvat raketin johonkin, jos Trump ja Iranin johto lähestyvät ratkaisun löytämistä.
Skisman molemmat osapuolet ovat siis arvaamattomuuden tilassa
-Ikävää, että tällä kaikella on drastisia vaikutuksia koko maailman talouteen, -mm. energian hintaan.
Meidän on ehkä syytä ottaa vakavaan pohdintaan jo aiemmin esitetty hypoteesi, että koko kalabaliikin tarkoitus on taloussota ainakin Eurooppaa -ehkä myös Itä-Aasiaa– vastaan.
Euroopan E3-maat ja Kauko-idän maista mm. Japani ja Intia ilmeisesti ovat hiffaanneet jotain, -ja pyrkineet saamaan omille konttilaivoilleen ja tankkereilleen läpikulun Hormuzissa ohi sotijapuolten välisen väännön, -suoraan Teheranin kanssa keskustelemalla.
Iranin ”ultrat”
Poliittinen elementti Iranissa, jota media nimeää ’ultra-kovaksi linjaksi’, -mutta tässä uutisessa sanomme uskonnolliskonservatiiveiksi (paremmin kuvaa ilmiötä)- koki poliittisen katastrofin kesän 2024 Iranin presidentivaaleissa -heidän ehdokkaansa koki rökäleen- ja uudelleen tammikuun 2016 mielenosoitusaallossa, jonka tukahduttaminen maksoi verta, mutta ei tuonut yhteiskuntarauhaa takaisin.
Iranin äärikonservatiivit siis ovat poliittisen tuhonsa partaalla -tai olivat ennen 28.02. 2026. Sota antoi heille lisäaikaa muutenkin, kuin surmaamalla Iranin korkeimman (uskonnollisen) johtajan Ali Khamenein, joka ainakin ydinpommihanke-asiassa oli antanut tukensa reformisteille.
Khamenei oli julkaissut ainakin kaksi sitovaa uskonnollista määräystä, ’fatvaa’, joissa hän totesi –shia-islamilaisen ”paavin” roolissa- että ydinräjähde on Islam-uskonnon vastainen.
Khamendein fatvat on nähtävä Iranin sisäpolitiikan kontekstissa: Liittyen juuri konservatiivien (”republikaanit”) ja presidentti Pezshkianin ympärille kerääntyneiden reformistien (”demokraatit”) välisen voimatasapainon muutoksiin.
Paljonpuhuttua ”taqyiaa” kuulemme toki Erdoganin tai Trumpin Syyrian johtajaksi hyväksymän islamistiterroristi Ahmad al-Shara’a:n (al-Qaeda) suusta, mutta emme ”shialaisten paavilta”, -josta muuten tuli shia-islamilaisten suurin marttyyri sitten kalifi Alin, joka tapettiin jotain 1000 vuotta sitten.
Ali Khamenein ’marttyyrikuolemaa’ siis muistellaan (ainakin) seuraavat 1000 vuotta, -ja muutama suisaid-pommittaja ehtinee juosta esm. joulutorille laukaisinta näpelöiden. -Muslimit ovat pitkävihaisia näissä marttyyrijutuissa. (Kiitos ’Bibi’, kiitos Donald!)
Ali Khamenei ei ole enää läsnä Iranin johtotiimin strategiapalavereissa, mutta hänen kostonsa leijuu huoneessa?
Ääriuskonnollisten huomattava poliittinen vaikutus kriisin kiihdyke
En toki väitä täyspäisiksi vastuullisiksi poliitikoiksi Iranin -28.helmikuuta jälkeisiä- johtajia, mutta en sano samaa Netanyahun apupuolueiden apocalyptiseen Toora-tulkintaan -vai oliko se Kabbala?- sitoutuneista ministereistäkään, -eikä ”kuningas Jussin raamatua” lukeva -ihan virallisestikin sotaministeri- Pete Hegseth herätä suurta luottamusta. -Kylmistä väreistä en sano mitään.
Kun rinnastamme -kuten lukija oivaltaa tarkoitukseni- meneillään olevaan Persianlähden kalabaliikkin osalliset valtiot, -ne ovat Iran, Israel ja Yhdysvallat– huomaamme, että muilla -paitsi Iranilla- on ydinaseet. Jotain yhteistä toki on kaikilla: Ääriuskonnollisten huomattava poliittinen vaikutus.
- Iranilla on -virallisestikin- uskonnollinen auktoriteettihenkilö ’korkeimpana johtajana’.
- Israelissa uskonnollis-apocalyptinen näkökulma tulee hallituksen apupuolueiden kautta, mutta …
- Yhdysvalloissa sensijaan -useiden ’MAGA-republikaanien’ mukaan- Ovaali-toimistossa istuu Jumalan valittu.
”Ei herroja totella saata, eikä saa: Taivaan herraa siksi kuunnelkaa, -ja Herran valitsemaa Johtajaa!”
¨Lopun ajat¨ tulee jos ovat tullakseen, -ja jos eivät tule, ne tehdään?
Ehkä Iranin sekulaarimmin uskontoonsa suhtautuvien, ja reaalimaailman ongelmien ratkaisuja, -kuten iranin talous, ja miten pakotteet saadaan poistettua- etsineiden iranilaispoliitikkojen -reformistien- vastainen kampanja alkoi jo tammikuussa.
Silloin ainoina toimijoina olivat Iranin sisäiset konservatiivit, jotka käyttivät Iranin turvallisuuspoliisia reformistien vangitsemisiin. Vapautensa menetti mm. istuvan presidentin Masoud Pezeshkianin vaalikampanjan 2024 kampanjapäällikkö.
Konservatiivit siis olivat aloittaneet rinnakkaisvallan rakentamisen puolisotilaallisten ja turvallisuuselinten kautta, -jo ennen tammikuun mielenosoituksia, ja ennen Trumpin ja Netanyahun sotaretkeä (28.02. 2026 alkaen).
Missä nyt mennään Iranissa?
Iranin konservatiivit siis syyttävät parlamentin puhemiestä Mohammad Bagher Ghalibafia, ja presidentti Pezeškiania ”vallankaappauksesta”, kun nämä ovat neuvotelleet Yhdysvaltain kanssa sopimuksen.
Iranin ultra-kovat linjat ovat kiihdyttäneet kampanjaansa Yhdysvaltain ja Iranin välistä yhteisymmärryspöytäkirjaa (MoU) vastaan, syyttäen parlamentin puhemiestä Ghalibafia ja presidentti Pezeshkiania siitä, että nämä pakottavat läpi sopimuksen, jonka allekirjoittamisen konservatiivit sanovat olevan ”vallankaappaus”.
Tiistaina Teheranissa, –Ali Khamenein kuolinpaikalla- järjestetyssä protestissa hyökätään Ghalibafia ja Pezeshkiania vastaan, ja vedotaan 28. helmikuuta surmatun korkeimman johtajan nimeen ja muistoon. -Marttyyriuden poliittinen hyödyntäminen on alkanut.
Kampanjoinnin taustalla lienee Iranin konservatiivisen leirin kovimmasta päädystä Paydar-puolue ja Saeed Jalilin kannattajat. Avoin mielenilmaisu Iranin hallintoa vastaan merkitsee eskalaatiota pitkään jatkuneessa valtataistelussa poliittisen eliitin sisällä.
”Iranilaiset, onko vallankaappaus käynnissä?”
Viimeisin askel kiistassa alkoi tiistaina (30.06.), kun kovan linjan lainsäätäjä Mahmoud Nabavian julkaisi X:ssä suorasukaisen syytöksen presidenttiä ja puhemiestä kohtaan: ”Iranin ihmiset, onko vallankaappaus käynnissä?”
Nabavian väitti, että korkeimman johtajan 10 ehtoa neuvotteluille oli jätetty huomiotta, ja että muistio Yhdysvaltojen kanssa oli pakotettu läpi hänen vastalauseistaan huolimatta, -kirjoittaa iranilainen oppositiojulkaisu.
Konservatiiviparlamentaarikon väitteestä voi todeta heti, että Pakistanin ja Qatarin välitystyön tuloksena syntynyt sopimusluonnos mm. jättää auki kysymyksen Iranin hallissa olevan korkearikasteisen (-tai melkein: 60%:sen) uraanin säilytyksestä, eikä sulje pois po. erän (4040,7 kg) säilyttämistä Iranissa. -Ali Khamenei ehti eläessään ilmaista suostumuksensa, että Iran voi neuvotteluissa luopua po. uraaneista, ja ne voidaan laimentaa siviilikäyttöön (voimaloiden polttoainesauvoihin tms.) Iranin ulkopuolella.
Kun Iran ei julkisuudessa olevien tietojen mukaan -tällä kertaa- ole tähän suostunut, Yhdysvallat on tehnyt myönnytyksen, ei Iran.
Kiistanalainen uraanierä sattuu olemaan -sekä sopimukseenpääsemisen pahin kiistakysymys- että koko ’Iranin ydinpommi-hankkeen’ ydin: Ilman näitä uraaneja, ei mitään pommia ole eikä tule.
Iranin neuvottelukanta on ilmeisesti ollut Khamenei-Jr:n –Moitaba Khamenein- julkisestikin ilmaistu -ja isänsä mielipiteestä poikkeava- kanta, ettei uraaneja luovuteta iranin ulkopuolelle. -Ja sen perusteella, mitä tiedetään, yhteisymmärryspöytäkirjaan (MoU) on kirjattu uraanien laimentaminen Iranissa, IAEA;n valvonnassa toki.
Raju konservatiivinen vastareaktio
Mojtaba Zarei, teheralainen parlamentinjäsen, jota pidetään lähellä Ghalibafia olevana, hylkäsi syytöksen (sopimuksen allekirjoittamista vastaan) fantasiana äärivallankumouksellisesta leiristä, ja (konservatiivien) vaalilauseena, -kommentoi lehti.
Iranin parlamentin istunnot ovat olleet sodan alkamisen jälkeen keskeytyneinä yli 120 päivää, mitä konservatiivit hyödyntävät kritisoidessaan parlamenttia. Paydar-puolueen kansanedustajat ovat tuominneet parlamentin sulkemisen, väittäen että se on estänyt parlamentin valvontaroolistaan kriittisellä hetkellä.
Zarei käyttää äärikonservatiiveista kovin jyrkkiä ilmaisuja noin 60:n Paydariin sidoksissa olevan kansanedustajan aiottua järjestää jonkilaisen joukkotapahtuman parlamentin ulkopuolella,-erään Trumpin tuttuun tapaan.
Zarei sanoi, että parlamentin johto, korkein kansallinen turvallisuusneuvosto ja muut kansanedustajat olivat estäneet sen, mitä hän kutsui vaalivetoiseksi yritykseksi ”super-vallankumouksellisen” puolueen toimesta kaapata parlamentti Itä-Euroopan ”värivallankumousten” tyyliin.
Maltillisen parlamentaarikon mukaan äärikonservatiivit siis syyttivät presidenttiä ja parlamentin puhemiestä ”vallankaappauksesta”, agitoiden väitteellä iranilaisia tukemaan heidän omaa yritystään kaapata valta itselleen. Sattuuhan sitä.
Protesti aseleposuunnitelman allekirjoittamista vastaan flopahti
Sosiaalisessa mediassa levinneiden -vahvistamattomien- tietojen mukaan konservatiiveja painostettiin luopumaan suunnitelmastaan, ja kovan linjan kansanedustaja Hamid Rasaei olisi ollut pidätettynä useita tunteja. Tiistaiksi aiottu protesti -hallitusta ja prisidenttiä vastaan yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittamisesta- oli saanut liikkeelle vain kymmenisen kansanedustajaa.
Rouydad24 raportoi, että yksi ryhmän tärkeimmistä tavoitteista pakottaa parlamentti kokoontumaan istuntoon on hyväksyä laki, jolla vaaditaan Iranin täydellistä valvontaa Hormuzin salmesta, mikä voi luoda uusia esteitä Yhdysvaltojen ja Iranin välisen muistion täytäntöönpanolle.
”Vallankaappaus”-syytökset hallitsevat sosiaalista mediaa
Vallankaappauskertomus on levinnyt nopeasti ultrakonservatiivisten aktivistien keskuudessa sosiaalisessa mediassa: Ghalibafin ja Pezeškianin väitetään uhmaavan korkeimman johtajan toiveita.
Kritiikin mukaan Ghalibaf oli tuntenut korkeimman johtajan (Mojtapa Khamenein) kannan, mutta ”ei vain äänestänyt sitä vastaan itse, vaan suostutteli muita komentajia tekemään samoin”.
Konservatiivit syyttävät Iranin laillista ukopoliittista johtoa ”hiljaisesta vallankaappauksesta”, ja vaativat paluuta ’alkuperäisen islamilaisen vallankumouksen’ tielle. -Sattuuhan sitä.
Ali Khamenein hautajaisista voi tulla ikimuistettavat
Jotkut ultra-kovan linjan ryhmän kannattajien sosiaalisen median julkaisut ovat herättäneet huolta siitä, että he voivat käyttää korkeimman johtajan Ali Khamenein hautajaisia, jotka oli suunniteltu 9:lle heinäkuuta, protestien lietsomiseen Iranin ja yhdysvaltojen MoU-yhteisymmärryspöytäkirjaaa vastaan.
Eräs ultra-hardliner-aktivisti väitti X: ssä, että ”vallankaappaus etenee; he odottavat vain johtajan (Mojtapa Khamenein) salamurhaamista”, jatkaen: ”En näe muuta ratkaisua kuin tämän hallituksen ja Ghalibafin poistamisen. Meneminen Teheraniin [hautajaisiin] on paras tilaisuus.”
Dohan neuvotteluissa edistystä, Khamenein hautaamisen jälkeen uusi tapaaminen
Qatarin ulkoministeriön edustaja kuvaili Yhdysvaltain ja Iranin epäsuorien neuvottelujen Dohassa edistyneen ”positiivisesti” , ja seuraavaa kierrosta odotetaan edesmenneen Iranin korkeimman johtajan hautajaisten jälkeen, 18. heinäkuuta.
”Qatarin ja Pakistanin välittäjät päättivät tänään erilliset tapaamiset Yhdysvaltojen ja Iranin neuvottelijoiden kanssa Dohassa, ja myönteisen kehityksen edistyminen tapahtui Islamabadin yhteisymmärryspöytäkirjaan liittyvissä kysymyksissä, jotka perustuvat Luzern-järven huippukokouksen tuloksiin”, ulkoministeriön tiedottaja Majed Al Ansari sanoi keskiviikkona (01.07.) X:ssä.
”Osapuolet sopivat jatkavansa keskusteluja tulevana aikana, ja seuraava kokous on määrä järjestää mahdollisimman pian Iranin entisen korkeimman johtajan hautajaiskulkueiden jälkeen.”
Yhdysvallat: Kaikki muutokset Hormuzin salmen nykytilanteessa katsotaan sopimuksen rikkomukseksi
Yhdysvallat on ilmoittanut lähteiden mukaan Iranille, että kaikki muutokset Hormuzin salmen nykytilanteessa katsottaisiin sopimuksen rikkomukseksi, lähteet lisäsivät ja huomauttivat, että Yhdysvallat pitää Iranin asennetta ja lähestymistapaa Hormuzin tilanteeseen ensimmäisenä testinä sen sitoutumiselle sopimukseen.
Yhdysvallat: Kaikki edistyminen Iranin jäädytettyjen varojen uudelleenluokitteluissa on riippuvainen siitä, että iran noudattaa täysin yhteisymmärryspöytäkirjaa.
Tämä kerrottiin sen jälkeen, kun Iranin valtion tiedotusvälineet olivat (torstaina 02.07.) kertoneet, että ’kaikki Yhdysvaltojen sekaantuminen Hormuzin salmeen laukaisisi ”päättäväisen ja nopean” vastauksen, ja että Yhdysvaltain ilmavoimien jatkuva läsnäolo vesistön yli vaaransi alueellisen turvallisuuden’. 
Luettavaa:
- al-Arabiya 02.07. 2026,
- al-Arabiya 02.07. 2026,
- Iran International 02.07. 2026,
- Iran inernational 16.06. 2026,