Otsikon kysymyksen esitti joskus viime vuosituhannella Helsingin Yliopiston, jonka opetusaiheisiin sisältyy mm. tähtitiede,  korkea hallintomies -rehtori tai kansleri, sama se- avatessaan tieteidenpäivillä erästä paneelikeskustelua, -jossa mukana mm. teologian professori.

(Arkistokuva: Joakim Vigelius, kuvalähde: Eduskunta,)

Muistelen tapausta hauskana esimerkkinä eksaktien tieteiden harjoittajien huumorintajusta. -Luonnontieteet, -ja mm. matematiikka- ovat niin kuivan-täsmällistä touhua, että huumorilla voi olla sijaa jossain toisaalla.. -Hienoa, että on.

Tämän vanhan muiston nosti esiin perussuomalaisen Joakim Vigeliuksen opiskelumuisto Tampereen Yliopistosta, -Iltasanomien tänään kertomana.

Lehti kertoo:

’Vigelius heitettiin jopa ulos eräältä kurssilta’

”Vigeliuksen mukaan yliopistoympäristö ei ollut lainkaan sitä, mitä hänen mielestään yliopiston olisi pitänyt olla, eli aidosti kriittinen, avarakatseinen ja erilaisiin näkemyksiin suvaitsevaisesti suhtautuva yhteisö.”

”Vigelius heitettiin jopa väliaikaisesti ulos eräältä kurssilta, jossa hän kyseenalaisti luennoitsijan näkemyksen siitä, että miehellä voi olla kuukautiset.” (IS 27.06. 2026)

Jos kansanedustaja Vigelius epäilee liberaalien liberaalisuutta, ja suvaitsevaisten suvaitsevaisuutta, niin hänellä on asiasta kokemustietoa.
Vähemmästäkin mies persuuntuu, mutta miten tämä liittyy otsikkoomme?
Suomalaisten yliopistollinen opintopolku alkoi jo vuonna 1313 AD, kun ensimmäinen nimeltätunnettu suomalainen, kuninkaallisen Ruotsin alamainen, kirjautui Pariisissa Sorbonnen yliopistoon opiskelemaan. Siihen aikaan kaikki opiskelijat -jos valmistuivat- päätyivät papeiksi tai kuninkaallisiksi kirjureiksi. Oli luontevaa, että pääaineet liittyivät teologiaan.

Teologia roikkui sitten mukana meidän vuosituhannellemme, -huolimatta rationaalisen maailmankuvan voitosta tutkivan tieteen syrjäyttäessä uskomustiedon.

Vaan tuliko uskomustieto takaisin? -Uudessa formaatissa, uusilla dogmeillaan?

Se pyörii sittenkin

Väliotsikon lause liitetään Galileo Galilei:hin, jonka silloinen valtarakenne pakotti perumaan puheensa. Huolimatta ”vanhan vallan” juridisesta ja poliittisesta voitosta taistelussaan tietämättömyyden puolesta, Galilein näkemys tuli väistämättä vallitsevaksi. Kuten myös ”darwinismi”, jonka kiistäminen kukkii enää YhdysvaltainMAGA-liikkeessä”?

Empiiriseen tietoon tukeutuva looginen päättely voittaa lopulta auktoriteetit, -vai voittaako?

Saimmekin jo kansanedustaja Vigeliukselta vastauksen. Emme olleet paikalla kuulemassa, mutta ehkä hän mutisi, -poistuessaan luentosalista häädettynä kerettiläisenä- jotain seuraavan-tapaista:

”Miehellä on sittekin munat.”

Kansanedustajan hyvätapaisuus ei toki olisi sallinut kysyä, ’milloin luonnoitsijalla on viimeksi ollut havaintoa tutkimuskoteestaan’?

Luettavaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *