Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030 valmistui tiistaina.
Valiokunta on huolissaan julkisen talouden velkaantumiskehityksestä. Valiokunta korostaa, että julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet ovat välttämättömiä julkisen talouden vastuiden hallitsemisessa.
Mietintöön neljä vastalausetta
Valtiovarainvaliokunta sai tiistaina 2.6. valmiiksi mietintönsä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030 (VNS 3/2026 vp). Valiokunta ehdottaa selonteon hyväksymistä. Mietintöön jätettiin neljä vastalausetta.
Julkisen talouden suunnitelma pohjautuu valtiovarainministeriön kevään 2026 ennusteeseen, joka arvioi bruttokansantuotteen kasvavan 0,6 prosenttia vuonna 2026 ja kasvun nopeutuvan noin 1,5 prosenttiin vuosina 2027–2030.
Valtiovarainvaliokunta toteaa, että ministeriön ennuste antaa realistisen kuvan Suomen talouden tilanteesta. Samalla valiokunta kuitenkin huomauttaa, että talouskehitykseen liittyy edelleen poikkeuksellisen suurta epävarmuutta.
Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä varjostavat geopoliittiset jännitteet sekä energian hintaan ja inflaatioon kohdistuvat riskit.
Julkisen velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkuu
Julkisen velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkuu kehyskaudella, ja julkisyhteisöjen velkasuhteen arvioidaan nousevan yli 99 prosenttiin vuoden 2030 lopussa. Valiokunta on huolissaan julkisen talouden jatkuvasta velkaantumisesta. Näköpiirissä oleva tulokertymä ei riitä rahoittamaan menoja tulevaisuudessa.
Pelkästään valtion talousarvion alijäämä kasvaa kehyskaudella 17,4 miljardiin euroon, mihin vaikuttavat keskeisesti puolustus- ja korkomenojen kasvu sekä ikääntymissidonnaiset menot, kuten terveys- ja hoivamenot.
Selonteko on laadittu julkisen talouden hoitamisesta annetun lain (1440/2025) ja uudistetun EU:n finanssipoliittisen lainsäädännön pohjalta. Tällä hetkellä keskeisimmän rajoitteen luo EU:n finanssipoliittisten sääntöjen noudattaminen. Valiokunta pitää välttämättömänä julkisen talouden tasapainottamista, velkaantumiskehityksen taittamista sekä talouden kääntämistä kasvuun. Ei kuitenkaan siksi, että EU:n Suomelle asettama liiallisen alijäämän -menettely edellyttää tietyllä nettomenopolulla pysymistä, vaan Suomen oman edun vuoksi.
Hallituksen finanssipolitiikan tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Näin ollen hallitus on päättänyt noin 10 miljardin euron toimenpidekokonaisuudesta.
Toimenpidekokonaisuuteen sisältyy myös rakennepoliittiset työllisyyttä lisäävät toimet, joiden arvioidaan pidemmällä aikavälillä vahvistavan rakenteellisesti työllisyyttä noin 105 000 hengellä ja julkista taloutta yhteensä noin 2,5 miljardilla eurolla. Heikko suhdannetilanne kuitenkin viivästyttää vahvistavan vaikutuksen kuluvan hallituskauden jälkeiseen aikaan.
Kuulemiensa asiantuntijoiden tavoin valiokunta pitää perusteltuna sitä, ettei nykyisessä suhdannetilanteessa kuluvalle vuodelle linjattu uusista mittavista sopeutustoimista.
Julkisten menojen kasvua hidastavia toimia vaaditaan edelleen jatkossa
Varovaisuutta tarvitaan, ettei orastavan talouskasvun edellytyksiä heikennetä ja toisaalta yhteiskunnallisesta eheydestä huolehditaan. Julkisten menojen kasvua hidastavia tai tulopohjaa kasvattavia toimia vaaditaan kuitenkin edelleen jatkossa, useamman vaalikauden ajan. Sopeuttavan toimenpidekokonaisuuden rinnalla hallitus on linjannut myös panostuksista kasvun tukemiseen ja huolehtinut puolustuskyvyn ylläpidosta ja kehittämisestä ottaen huomioon turvallisuusympäristön muutokset.
Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukea kotimaista omistajuutta. Sekä kevään 2025 että 2026 kehysriihen yhteydessä hallitus päätti useista verotoimista talouskasvun tukemiseksi. Valiokunta kannattaa sitä, että verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittäjyyden verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen.
Valiokunta näkee inhimillisen pääoman, osaamisen ja koulutuksen keskeisenä pitkän aikavälin talouskasvun tukemisessa ja pitää erityisen tärkeänä, että perustaitoihin, oppimiseen ja osaamiseen panostetaan. Lisäksi valiokunta korostaa, että panostukset T&K-toimintaan ovat keskeisiä talouskasvua, tuottavuutta ja Suomen kilpailukykyä pidemmällä aikavälillä vauhdittavia tekijöitä ja on tyytyväinen, että hallitus pitää edelleen kiinni parlamentaarisesti sovitusta valtion T&K-rahoituksen tavoitteesta. Valiokunta toteaa, että tärkeintä ei kuitenkaan ole T&K-menojen kasvattaminen itsessään, vaan se, kuinka tällä kokonaisuudella rakennetaan vaikuttavasti tuottavuuden, talouden ja hyvinvoinnin kasvua.
Hyvinvointialueilla on keskeinen rooli julkisen talouden kestävyyden turvaamisessa ja niiden rahoitus muodostaa noin 30 prosenttia valtion talousarviomenoista.
Valiokunta toteaa, että haasteellisten ensimmäisten toimintavuosien jälkeen hyvinvointialueiden taloudessa tapahtui vuonna 2025 selkeä myönteinen käänne. Alueiden tulos muodostui koko maan tasolla ennakoitua paremmaksi. Valiokunta on kuitenkin huolestunut siitä, kuinka vahvasti hyvinvointialueiden talous on eriytynyt ja tämän kehityksen ennakoidaan jatkuvan.
Eriytyminen haastaa hyvinvointialueiden rahoitusmallia ja väestön palveluiden yhdenvertaisuutta. Valiokunta korostaa, että myös jatkossa kaikilla alueilla tulee säilyä kannustimet kustannusten kasvun hillitsemiseen, toiminnan uudistamiseen sekä vaikuttavien toimintatapojen ja menetelmien käyttöönottoon.
Valtion vastuiden suurimmat osa-alueet olivat vuoden 2025 lopussa valtionvelka (188 miljardia euroa), eläkevastuut (138 miljardia euroa) sekä valtiontakaukset ja -takuut (73 miljardia euroa).
Pitkään jatkunut vastuiden yhtämittainen kasvu on kaventanut valtiontalouden riskinkantokykyä ja toimenpidemahdollisuuksia laskusuhdanteissa ja kriisitilanteissa. Lisäksi kasvava valtion velka lisää velan korkomenoja, mikä puolestaan kasvattaa valtiontalouden alijäämää ja kiihdyttää edelleen velkaantumista.
Velan korkomenojen arvioidaan nousevan kehyskaudella 4,1 miljardista eurosta 6,3 miljardiin euroon, joka on yli kolmannes valtiontalouden alijäämästä vuonna 2030. Valiokunta painottaa, että näissä olosuhteissa lainanhallintastrategian ajanmukaisuutta on seurattava tarkasti.
Valiokunta kiinnittää huomiota valtion velkaantumisen ohella myös hyvinvointialueiden ja kuntien velkatasoon. Julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet ovat välttämättömiä koko julkisen talouden vastuiden hallitsemisessa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että talous- ja tuottavuuskehitykseen saadaan muutos. Valiokunta korostaa, että muutokseen tarvitaan uusiutumis- ja uudistumiskykyä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Valiokunta toteaa, että julkisen talouden saattaminen hallintaan on itsessään kasvua edistävä toimi, sillä julkisen talouden vahvuus näkyy korkotasossa, luottoluokituksessa,
Suomen houkuttelevuudessa investointiympäristönä sekä elinkeinotoiminnan ja kotitalouksien toiminnan edellytyksissä. Tasapainottamistoimien kansallisessa valmistelussa tarvitaan pitkäjänteistä ja ylivaalikautista sitoutumista.
Miten asian käsittely jatkuu
Asian käsittely jatkuu seuraavaksi eduskunnan täysistunnossa, joka käsittelee selontekoa valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta. 
Luettavaa: