Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tuomas Kettunen on tyrmistynyt Metsähallituksen päätöksestä lopettaa polttopuuhuolto ja muu ylläpito kymmeniltä retkeily- ja taukopaikoilta eri puolilla Suomea.
(Arkistokuva: Tuomas Kettunen, kuvalähde: Eduskunta.)
Metsähallituksen mukaan huolto päättyy ensi vuonna yhteensä 154 taukopaikalla. Vaikutukset kohdistuvat voimakkaasti myös Itä- ja Pohjois-Suomeen. Esimerkiksi Kuhmossa, Hossassa, Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Posiolla useita kohteita jää ilman huoltoa.
- On käsittämätöntä, että samaan aikaan kun Metsähallitus tekee historiansa parasta taloudellista tulosta yhteisten metsiemme hakkuilla, säästöt kohdistetaan suomalaisten retkeilyyn, luontoliikuntaan ja matkailuun, Kettunen ihmettelee.
’Isku suomalaisille perheille, eläkeläisille ja retkeilijöille’
- Tämä on suora isku suomalaisille perheille, eläkeläisille ja retkeilijöille. Luonto kuuluu kaikille, eikä sen saavutettavuutta saa heikentää säästöpäätöksillä. Retkeily ei myöskään ole katsonut lompakon paksuutta vaan on ollut myös kaikkien saatavilla, Kettunen painottaa.
’Puhtaan luonnon ja retkeilymahdollisuuksien maa’
Kettusen mukaan päätös on myös ristiriidassa sen kanssa, että Suomea markkinoidaan kansainvälisesti puhtaan luonnon ja retkeilymahdollisuuksien maana.
- Retkeilyreitit, laavut, käymälät ja polttopuut eivät ole turhaa luksusta, vaan osa suomalaista luontokulttuuria ja matkailun perusinfrastruktuuria. Jos palvelut ajetaan alas, vaikutukset näkyvät nopeasti myös alueiden elinvoimassa ja matkailutuloissa, Kettunen kertoo.
Ei vain puunmyyntiä …
- Metsähallituksen on kannettava vastuunsa myös luonnon virkistyskäytöstä, eikä vain puunmyynnistä. Vaadin maamme hallitukselta ja Metsähallitukselta toimia tilanteen korjaamiseksi, Kettunen painottaa.
Leikkaus luontomatkailusta, on leikkaus suomalaisesta hyvinvoinnista. Tämä on myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja säästäisi sote-menoista, kun suomalaiset pääsevät liikkumaan ja lepuuttamaan mieltään luonnossa, Kettunen linjaa.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Metsähallitus on kuin yritys. Jatkuvasti pitää tehdä enemmän tulosta ja tuottamattomat toiminnot karsitaan, kuten retkeilypaikkojen ylläpito. Ja mihinkähän ne rahat oikeen menevät?
Valtio ei ole suomalaisia varten, jotka on pakotettu kustantamaan kaikki tämä vallalla oleva hulluus.
Kettusen kritiikki osuu olennaiseen epäkohtaan myös kuntien verotulojen näkökulmasta. Monessa Itä- ja Pohjois-Suomen kunnassa luontomatkailu on harvoja kasvavia elinkeinoja, joista syntyy työpaikkoja, yritystoimintaa ja kunnille verotuloja. Jos retkeilyreittien, laavujen, käymälöiden ja polttopuuhuollon tasoa heikennetään, vaikutukset eivät jää vain retkeilijöiden harmiksi, vaan ne näkyvät nopeasti majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluyritysten tuloissa sekä kuntien verokertymässä.
On lyhytnäköistä tehdä metsistä ennätystulosta puunmyynnillä, mutta samalla leikata juuri siitä infrastruktuurista, joka tuo matkailijoita alueille ympäri vuoden. Syrjäseutujen kunnille jokainen matkailijan tuoma euro on tärkeä, ja luontokohteiden palveluiden rapauttaminen voi tulla lopulta valtiollekin kalliimmaksi vähentyneiden verotulojen, työpaikkojen ja alueellisen elinvoiman pirstaloitumisen kautta, joka lopulta johtaa maaseudun pusikoitumiseen ja autioitumiseen.