Tulevaisuusvaliokunta sai keskiviikkona (22.04.) valmiiksi mietintönsä tulevaisuusselonteosta.
(Kuvan aineisto ei lähteistä.)
Valiokunta keskittyy mietinnössään jatkuvien kriisien keskellä elämiseen, monipuoliseen varautumiseen sekä pitkän aikavälin ennakoinnin ja päätöksenteon parempaan yhdistämiseen. Valiokunta esittää Suomeen sukupolvivastuulakia.
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle vaalikausittain kaksiosaisen tulevaisuusselonteon, jonka tarkoituksena on tunnistaa päätöksenteon kannalta tärkeitä ja tulevaisuudessa erityistä huomiota vaativia asioita.
Tulevaisuusvaliokunnan laatima tulevaisuusmietintö on eduskunnan vastaus valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ensimmäiseen osaan ”Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045” (VNS 7/2025 vp).
Sukupolvivastuulaki huomioisi päätöksenteossa pitkän aikavälin muutokset
Valiokunnan mielestä ennakointi on kytkettävä nykyistä paremmin päätöksentekoon. Tulevaisuusvaliokunta esittääkin, että Suomeen säädettäisiin sukupolvivastuulaki, joka huomioisi päätöksenteossa pitkän aikavälin vaikutukset.
Sukupolvivastuulaki olisi keino, jolla voitaisiin tukea nuorten heikentynyttä tulevaisuususkoa. Laki myös vahvistaisi tulevien sukupolvien perusoikeuksia muut lajit ja planetaarisen kestävyyden rajat huomioiden.
Tulevaisuusvaliokunta on aikaisemmin käsitellyt sukupolvien välistä tasa-arvoa ’Eläke- ja hoivapommi tikittävät – puheenvuoroja sukupolvien välisestä tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta’ -raportissaan.
’Kriisit ovat arkipäiväistymässä uudeksi normaaliksi’
Tulevaisuusvaliokunnan näkemyksen mukaan olemme siirtyneet vakauden ajasta jatkuvien kriisien ja epävarmuuden aikaan. Kriisit ovat arkipäiväistymässä uudeksi normaaliksi.
Monet maailmaa merkittävästi muuttavista yllätyksistä ovat jo ainakin osittain täällä, eivätkä villit kortit olekaan enää niin villejä.
Tilanne edellyttää hallinnolta ja muilta toimijoilta ennakointia ja vaihtoehtoisten skenaarioiden luomista sekä mahdollisten epäjatkuvuuksien tunnistamista. Lisäksi tarvitaan päätöksentekokykyä epävarmuuden ja epätietoisuuden vallitessa.
Samanaikaisesti varauduttava jopa päinvastaisiin tulevaisuusskenaarioihin
Tulevaisuusvaliokunta haluaa huomioida, että erilaisiin mahdollisiin tulevaisuusskenaarioihin varautuminen vaatii jopa päinvastaisiin tulevaisuuksiin varautumista. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen ja Pohjois-Atlantin merivirran (AMOC) hidastuminen tai mahdollinen pysähtyminen vaativat täysin erilaista varautumista.
’Ennakointi kiinteäksi osaksi hallitusohjelmatyötä’
Mietinnössään valiokunta ehdottaa, että tulevaisuusselonteon ensimmäisen ja toisen osan järjestystä ja ajoitusta muokattaisiin tavalla, joka toisi pitkän aikavälin ennakoinnin entistä kiinteämmin osaksi päätösten valmistelua ja tukemaan myös hallitusohjelmatyötä.
Muita valiokunnan mietinnössään käsittelemiä teemoja ovat muun muassa muuttuvan maailmanjärjestyksen erilaiset totuudet ja arvot, arktinen problematiikka, tekoälyn uhkat ja mahdollisuudet, monihyötyiset ympäristöratkaisut, vihreän siirtymän oikeudenmukaisuus sekä ekokriisin vaikutukset pitkällä aikavälillä.
Miten asian käsittely jatkuu:
Tulevaisuusselonteko etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon. Täysistunto käsittelee asiaa tulevaisuusvaliokunnan mietinnön pohjalta.
(uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)