Läheiset suhteet Trumpiin heikentävät Indonesian presidentin asemaa

Indonesian presidentti Prabowo Subianto on pitänyt -tähän asti- suhteitaan Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin poliittisena menestyksenä. Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäys Iraniin muutti tilanteen.

(Kuvan aineisti eri lähteistä.)

Indonesialaiset ivat alkaneet yhä enemmän kyseenalaistaa presidentti Prabowo Subianton ulkopolitiikkaa. Indonesia toimi  –islamilaisena valtiona- tärkeänä päänavaajana Trumpin Gaza-rauhansuunnitelmassa, -ilmoittautumalla mukaan toiseen vaiheeseen liittyviin Gazaa valvoviin kansainvälisiin vakautusjoukkoihin, sotilaita lähettävänä maana, -8 000 vapaaehtoista indonesialaista sotilasta- ja liittymällä mukaan Trumpin ’Peace Board:iin’

Indonesian uskonnollinen Ulama-Neuvosto (MUI) on tuominnut Indonesian liittymisen Trumpin ’Peace Boardiin’;

”Neuvosto jonka piti olla rauhan foorumi, on sen sijaan pahentanut konflikteja. Tästä syystä kehotamme Indonesian hallitusta välittömästi peruuttamaan jäsenyytensä Rauhanneuvostossa”, MUI:n lausunnossa todettiin.

Trumpin sota indonesialaisille kauhistus

Islaminuskoisessa Indonesiassa Trumpin Gaza-suunnitelmaan osallistuminen saatettiin vielä ymmärtää gazalaisten uskonveljien suojelemisena. Trumpin 28. helmikuuta aloittama sota Iranissa koetaan toisin. Yhä useammat indonesialaiset vaativat maailman suurimman muslimimaan johtajaa etääntymään Washingtonista.

Presidentti Prabowo on ollut aktiivinen sodan suhteen: Indonesia on hänen nimissään tarjoutunut rauhanvälittäjäksi Yhdysvaltain ja Iranin kiistassa. Maailman väestöllisesti suurimman muslimimaan johtajana -ja Yhdysvaltain liittolaisena-  hänellä on ehkä paremmat mahdollisuudet, kuin monella muulla, mutta indonesialaiset eivät ehkä ajattele näin.

”Jos molemmat osapuolet sitä haluavat, Indonesian presidentti on valmis matkustamaan Teheraniin sovittelemaan”, Indonesian ulkoministeriön some-viestissä kerrottiin.

Presidentti Prabowon tarjous toimia sovittelijana osapuolten välillä on kuitenkin herättänyt keskustelua kaikkialla Indonesiassa aikana, jolloin hänen ulkopolitiikkaansa ja lämpimiä suhteitaan Trumpin hallintoon kritisoidaan yhä enemmän.

Indonesiassa presidentin aktiivisuus on kohdannut ainakin osin kylmän vastaanoton:  Iranin ja Yhdysvaltain neuvottelukontaktin katkettua presidentin aloite vaikuttaa sekä myöhästyneeltä ja siksi epärealistisena, että Trumpin -ja vielä pahempaa: Netanyahun- tukemisena.

Yhdysvallat tai Iranin virkamiehet eivät ole julkisesti kommentoineet Prabowon sovittelutarjousta, vaikka Iranin Indonesian-suurlähettiläs ilmaisi diplomaattisen arvostuksensa.

Tiistaina (03.03,) Prabowon kutsusta kokoontunut poliittisten neuvonantajien eräänlainen arviointiryhmä, johon kuuluu entisiä presidenttejä, varapresidenttejä ja poliittisia vaikuttajia, antoi presidentin ulkopoliittisesta avauksesta kehnon arvosanan yli kolmen tunnin istunnossaan.

Indonesian entinen ulkoministeri Hassan Wirajuda kertoi kokouksen jälkeen paikallismedialle, että Prabowo oli halukas ”arvioimaan” Indonesian roolia Trumpin rauhanneuvottelukunnassa Iranin viimeisimpien tapahtumien johdosta.

”Hän ei osaa selittää, miksi Indonesian pitäisi liittyä BOPiin (Trumpin rauhanneuvostoon), ja mielestäni hänellä ei ole selkeää kantaa Indonesian asemaan Yhdysvaltoihin ja Israeliin”, sanoi lehdelle Made Supriatma, vieraileva tutkija Indonesian tutkimusohjelmassa ISEAS – Yusof Ishak -instituutissa Singaporessa.

”Hänen Amerikan-myönteinen kantansa ja näennäisesti suvaitsevainen lähestymistapansa Israeliin eivät todellakaan ole suosittuja Indonesiassa”, Supriatma täsmensi,

Riippumatta siitä, kuinka Trumpin ulkopoliittiset ”cowboyn elkeet” otetaan vastaan hänen kannatuksensa ydinalueilla, Yhdysvaltain neljästä aikavyöhykkeestä keskimmäisellä, ’Middle Time’ (keskiaika) vyöhykkeellä, jota myös uskonnollisesti sanotaan ’Raamattu-vyöhykkeeksi’, Yhdysvaltain perinteisten etelä-aasialaisten liittolaisten tapaa kokea asioita ei näytä ymmärretyn tai huomioidun.

Presidentti Prabowon tarjous matkustaa Teheraniin, -maailman väestörikkaimman islamilaisen valtion ja sitoutumattomien maiden liikkeen yhden perustajan päämiehenä- saattoi olla viimeinen tilaisuus välttää suuri ongelma.  

Luettavaa:

• al-Jazeera 07.03. 2026,
• Asia News 07.03. 2026,

Aiempia uutidsia:

19.02. 2026:

Kaikki saivat punaiset Trump-lippikset Rauhanneuvoston ensimmäisessä kokouksessa

22.02. 2026:

Tanskan pääministeri Mette Fredriksen kuittaili Trumpille pohjoismaisella terveydenhoidolla