Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa, nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta.
Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlin kätyreiksi. muistuttaa kansanedustaja Sanna Antikainen (Perussuomalaiset).
Imane Khelif voitti naisten sarjassa olympiakultaa, ja menestystä juhlistettiin laajasti, samalla kun alkuperäiset huolet kilpailun reiluudesta sivuutettiin.
– Kun ihmiset nostivat esiin huolen naisten urheilun reiluudesta, keskustelu kääntyi nopeasti leimaamiseen. Tämä vaikeutti asiallista ja rauhallista pohdintaa, toteaa Antikainen.
Antikainen muistuttaa, että tuolloin suomalaisessa uutisoinnissa painopiste oli pitkälti Khelifiin kohdistuneessa vihamielisessä puheessa ja kiusaamisen tuomitsemisessa. Samalla kysymykset naisten turvallisuudesta, reilusta kilpailusta ja biologisista eroista jäivät taka-alalle.
Keskustelu nähtiin kulttuurisotana
– Osa keskustelusta sai piirteitä, joissa biologisista realiteeteista puhuminen nähtiin osana laajempaa kulttuurisotaa. Tämä ei edistänyt ymmärrystä eikä rakentavaa vuoropuhelua, Antikainen sanoo.
…sitten Khelif kertoi itse
Khelif on nyt itse kertonut julkisuudessa, että hänellä on miehiseen hormonitoimintaan ja kromosomistoon liittyviä biologisia tekijöitä, ja että hän on käynyt hormonihoidoissa alentamassa testosteronitasojaan. Antikaisen mukaan tämä muuttaa keskustelun lähtökohtia olennaisesti.
– Kyse ei ole enää spekulaatiosta tai sosiaalisen median kohusta, vaan urheilijan omista sanoista. Siksi olisi perusteltua, että asiasta käytäisiin nyt avoin jatkokeskustelu, Antikainen toteaa.
– Missä ovat nyt ne laajemmat analyysit ja pohdinnat. Kun uutta tietoa tulee esiin, olisi tärkeää arvioida aiempaa keskustelua ja johtopäätöksiä uudelleen. Kyse ei ole yksittäisen urheilijan arvottamisesta, vaan periaatteellisesta kysymyksestä, kuten miten naisten urheilun reiluus turvataan ja miten vaikeistakin biologisista kysymyksistä voidaan puhua ilman leimaamista. Se on sekä urheilun että julkisen keskustelun uskottavuuden kannalta olennaista, Antikainen painottaa. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)