{"id":9993,"date":"2025-12-13T18:35:44","date_gmt":"2025-12-13T16:35:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=9993"},"modified":"2025-12-13T18:35:44","modified_gmt":"2025-12-13T16:35:44","slug":"juha-hyrkas-leikkaukset-kun-raha-loppuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/12\/13\/juha-hyrkas-leikkaukset-kun-raha-loppuu\/","title":{"rendered":"Juha Hyrk\u00e4s: Leikkaukset, kun raha loppuu?"},"content":{"rendered":"

Muistan, kuinka lapsena selailin matkaopasta Kanariansaarille<\/em>, -painettu vuonna 1962. Siell\u00e4 oli mustalla painettuna valuuttas\u00e4\u00e4nn\u00f6kset, jotka tuntuivat l\u00e4hes sotatilalaeilta: markkaa<\/em> ei saanut vied\u00e4 maasta kuin tiukan lupamenettelyn kautta.<\/strong><\/p>\n

’Jokainen ulkomaille kadonnut markka oli pois yhteiskunnan omasta kierrosta<\/em>’<\/h2>\n

Se oli naurettavaa \u2013 mutta samalla t\u00e4ysin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Ymm\u00e4rrettiin, ett\u00e4 jokainen ulkomaille kadonnut markka oli pois yhteiskunnan omasta kierrosta. Voi vain kuvitella, millainen \u00e4l\u00e4kk\u00e4 olisi noussut, jos joku olisi vuonna 1962 ilmoittanut sijoittavansa rahaa ulkomaiseen rahastoon. Varmaan ovikellon takana olisi seissyt set\u00e4 harmaassa puvussa, joka suositteli \u201ckotimaisia vaihtoehtoja<\/em>\u201d.<\/p>\n

Is\u00e4ni oli ison Osuuspankin<\/strong> johtaja, ja min\u00e4 kasvoin pankissa, konkreettisesti. Selailin muutama vuosi sitten is\u00e4n vanhoja pankkiraportteja: iso alueellinen pankki teki osuuskuntaperiaatteella muutaman sata tuhatta markkaa voittoa.<\/p>\n

Se oli rahaa, joka sijoitettiin takaisin omalle alueelle, metsiin, teollisuuteen, ihmisiin. Luottotappiot olivat minimaalisia, koska asiakkaat tunsivat toisensa \u2013 ja pankinjohtaja katsoi suoraan silmiin. Is\u00e4 sanoi aina: \u201cSilmiin katsomalla n\u00e4kee rehellisyyden.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

Muutama vuosi sitten pankki teki miljoonia, mutta ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, eik\u00e4 aukioloja en\u00e4\u00e4 ollut. Pankkikin liittyi sitten suurempaan yhteis\u00f6\u00f6n. Mihin tavallisia asiakkaita en\u00e4\u00e4 tarvittiin? Eik\u00e4 varmaan pankki en\u00e4\u00e4 sijoittanut kotiseutuun.<\/p>\n

Kun ostin omat ensimm\u00e4iset osakkeeni 1984, ne olivat paperisia. Minua pidettiin hulluna, koska sijoitin \u201cHelsingin herrojen pankkeihin<\/em>\u201d. Se tuntui jo silloin rahavirran k\u00e4\u00e4nt\u00e4miselt\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan. Nyt ymm\u00e4rr\u00e4n viel\u00e4 kirkkaammin, ett\u00e4 se oli hetki, jolloin rahaa alkoi hiljalleen valua pois seuduilta, joilla se oli kasvanut \u2013 ja pysynyt.<\/p>\n

’Raha ei en\u00e4\u00e4 kierr\u00e4 paikallisessa taloudessa<\/em>’<\/h2>\n

N\u00e4m\u00e4 lapsuuden ja nuoruuden muistot ovat avain siihen, mit\u00e4 Suomessa tapahtuu nyt. Se on pitk\u00e4 kaava, mutta ei vaikea. Raha pakenee.<\/p><\/blockquote>\n

Raha ei en\u00e4\u00e4 kierr\u00e4 paikallisessa taloudessa. S\u00e4\u00e4st\u00e4minen ei kohdistu omiin yrityksiin, metsiin, teollisuuteen tai kyl\u00e4n pankkiin. Se vied\u00e4\u00e4n Ryanair<\/strong>in halpalennolla jonkin globaalin rahah\u00e4m\u00e4h\u00e4kin verkkoon. Jokainen sijoitus muuttuu pieneksi tihkuvuodoksi Suomen talousveneess\u00e4.<\/p>\n

Nyt olemme seuraavassa vaiheessa. Kun torpan raha loppuu, edess\u00e4 on se, mit\u00e4 maaseutu koki jo 1990-luvulla: autioitumisen hiljainen \u00e4\u00e4ni. Se \u00e4\u00e4ni, jota kukaan ei halua kuulla, mutta kaikki tuntevat luissa ja ytimiss\u00e4. Helsinki<\/strong> seuraa per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Kyll\u00e4 \u2013 Helsinki, joka viel\u00e4 2020-luvulla uskoi olevansa pohjoisen Pariisi<\/strong><\/em>. Todellisuudessa siit\u00e4 on tulossa EU:n provinssin p\u00e4\u00e4kyl\u00e4, entisen Suomen Iisalmi<\/strong>.<\/p><\/blockquote>\n

’Kukaan ei k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 \u2013 koska t\u00f6<\/em>it\u00e4 ei ole’<\/h2>\n

Kuvitelkaa: koko Suomi muuttuneena yhdeksi Iisalmen kaltaiseksi keskukseksi, jossa ei ole en\u00e4\u00e4 kenk\u00e4kauppaa, bussiliikennett\u00e4 eik\u00e4 pankkia, joka olisi auki joka p\u00e4iv\u00e4. Kaupungin laidalla seisoo vain muutama automarket ja niiden pihat ovat t\u00e4ynn\u00e4 puoliksi tyhji\u00e4 kauppak\u00e4rryj\u00e4.<\/p>\n

Kukaan ei k\u00e4y t\u00f6iss\u00e4 \u2013 koska t\u00f6it\u00e4 ei ole. Tai ne ovat ulkoistettu<\/em> muualle, sinne miss\u00e4 ty\u00f6voima ei valita eik\u00e4 maksa. Suomalaiset tekev\u00e4t Suomelle t\u00f6it\u00e4, mutta toisesta maasta k\u00e4sin. Se on taiottu ihme: maa py\u00f6rii verorahoilla, joita kukaan ei halua maksaa.<\/p>\n

On syntynyt uusi diaspora: suomalaiset digisiirtolaiset, jotka tekev\u00e4t kaikkensa, etteiv\u00e4t joudu maksamaan el\u00e4tett\u00e4v\u00e4n Suomen kulurakennetta.<\/p>\n

Sosiaaliturva<\/em><\/strong>? Se on kiristetty minimist\u00e4 minimiin, sitten viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n minimiin. Jokainen tienattu sentti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tukea, niin ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tulee talousmatematiikan kurssi, jossa vain valtion laskuri voittaa.<\/p><\/blockquote>\n

’Ne, joilla viel\u00e4 on rahaa, viev\u00e4t sen kauas pois<\/em>’<\/h2>\n

Tupakkaa valtio ei en\u00e4\u00e4 kustanna k\u00f6yhille, vaan se leikataan pois. Alkoholiksi ostetaan vain halpaa \u201cKotimaista punaista<\/em>\u201d, joka on yht\u00e4 kotimaista kuin sen hyllytt\u00e4nyt vierasty\u00f6ntekij\u00e4 saksalaisessa marketissa, joka toimii kommandiittiyhti\u00f6n\u00e4 vieden kaiken voiton pois Suomesta: hiljaa ja salaa.<\/p>\n

Ne, joilla viel\u00e4 on rahaa, viev\u00e4t sen kauas pois. Sit\u00e4 ei laiteta en\u00e4\u00e4 l\u00e4hiseudun metsiin eik\u00e4 pienten yritysten taseisiin. Se vied\u00e4\u00e4n veroparatiisin muovituoliin makaamaan.<\/p>\n

Raha<\/em> \u2013 tuo modernin maailman pyh\u00e4 henki \u2013 on muuttunut katoavaksi luonnonvaraksi. Se ei ole en\u00e4\u00e4 mets\u00e4n puu, joka kasvaa, jos siit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta. Se on pakoon juokseva el\u00e4in, joka ei palaa, kun sen kerran pel\u00e4stytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Mutta pahinta t\u00e4ss\u00e4 kaikessa ei ole raha. Se on se, mit\u00e4 olemme alkaneet ajatella toisistamme. Olen huomannut sen maalla ja nyt Helsingiss\u00e4: osaava ja \u00e4lyk\u00e4s ihminen on hullu. Normaali on se, joka ei jaksa t\u00f6ihin, istuu juomassa ja pit\u00e4\u00e4 jokaista ponnistusta ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

\u00c4lykkyys, koulutus ja osaaminen ovat muuttuneet yhteis\u00f6n silmiss\u00e4 uhaksi \u2013 aivan kuin ne olisivat merkki korkeasta kuumeesta, josta pit\u00e4isi pysy\u00e4 kaukana.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4m\u00e4 kaikki on enemm\u00e4n kuin yksitt\u00e4isi\u00e4 leikkauksia tai yksitt\u00e4isi\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hidas, pitk\u00e4, kylm\u00e4 fuusio: autioituva Helsinki, tyhjenev\u00e4 Suomi, katoava talous, hiipuva itsetunto. Maa, joka kuvittelee olevansa osa Euroopan ydint\u00e4, mutta jonka todellinen rooli on olla provinssi, jossa raha ei kierr\u00e4, palvelut katoavat ja ihmiset l\u00e4htev\u00e4t. Se on viimeinen maitojuna.<\/p>\n

Juha Hyrk\u00e4s<\/p>\n

13.12. 2025<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muistan, kuinka lapsena selailin matkaopasta Kanariansaarille, -painettu vuonna 1962. Siell\u00e4 oli mustalla painettuna valuuttas\u00e4\u00e4nn\u00f6kset, jotka tuntuivat l\u00e4hes sotatilalaeilta: markkaa ei saanut vied\u00e4 maasta kuin tiukan lupamenettelyn kautta. ’Jokainen ulkomaille kadonnut markka oli pois yhteiskunnan omasta kierrosta’ Se oli naurettavaa \u2013 mutta samalla t\u00e4ysin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Ymm\u00e4rrettiin, ett\u00e4 jokainen ulkomaille kadonnut markka oli pois yhteiskunnan omasta kierrosta. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":9994,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9993"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9993"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9993\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9995,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9993\/revisions\/9995"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}