{"id":9834,"date":"2025-12-06T12:37:11","date_gmt":"2025-12-06T10:37:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=9834"},"modified":"2025-12-06T12:56:09","modified_gmt":"2025-12-06T10:56:09","slug":"seppo-jyrkinen-miten-venaja-painosti-suomea-valirauhan-aikana-1940-41","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/12\/06\/seppo-jyrkinen-miten-venaja-painosti-suomea-valirauhan-aikana-1940-41\/","title":{"rendered":"Seppo Jyrkinen: Miten Ven\u00e4j\u00e4 painosti Suomea v\u00e4lirauhan aikana 1940-41"},"content":{"rendered":"

”V\u00e4lirauha ahdistuksen alla<\/em>”<\/h2>\n

Neuvostoliitto jatkoi Talvisotaa V\u00e4lirauhan aikana ”diplomaattisin<\/em>” keinoin esitt\u00e4en toistuvia vaatimuksia, joskus uhkaavaankin s\u00e4vyyn. Kun yhteen suostuttiin, pian tuli jo seuraava; pikkusormen saatuaan neuvostopiru halusi vied\u00e4 koko k\u00e4den. <\/strong><\/p>\n

Moskova<\/strong> vetosi usein rauhansopimukseen silloinkin, kun asioita ei oltu sopimuksessa mainittu. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti yksin seisovan Suomen oli suostuttava.<\/p>\n

Iso-Britannia<\/strong> avusti Neuvostoliittoa<\/strong> rajoittamalla \u00f6ljytuotteiden maahantuonnin Yhdysvalloista<\/strong> 10% tasolle Suomen tarpeesta, ja esteli muidenkin raaka-aineiden tuontia. Lokakuussa 1940 Iso-Britannian l\u00e4hettil\u00e4s kirjoitti Lontooseen<\/strong> todeten oman hallituksensa pakottavan Suomen tekem\u00e4\u00e4n pirun kanssa liiton.<\/p>\n

L\u00e4hettil\u00e4s Vereker<\/strong>in mainitsema piru, Hitler<\/strong>, puolestaan oli viis veisannut Suomesta Talvisodan alkamisesta aina vuoden 1940 elokuuhun saakka, ja alkanut l\u00e4hesty\u00e4 Suomea elokuussa.<\/p>\n

Suomen alueesta tuli sotilaallisesti t\u00e4rke\u00e4 vasta sen j\u00e4lkeen, kun Neuvostoliitto oli pel\u00e4stytt\u00e4nyt Hitlerin anastamalla osia Romania<\/strong>sta ja sen joukot olivat tulleet vain 100 km p\u00e4\u00e4h\u00e4n Saksalle elint\u00e4rke\u00e4st\u00e4 Ploest<\/strong>in \u00f6ljyalueesta. Petsamo<\/strong>n nikkeli oli likipit\u00e4en yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin \u00f6ljy. Operaatio Barbarossa<\/em><\/strong> oli tuolloin viel\u00e4 alkutekij\u00f6iss\u00e4\u00e4n Pauluksen<\/strong> p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Luettelo on ep\u00e4t\u00e4ydellinen ja mahdollisesti virheellinenkin, joten pyyd\u00e4n huomauttamaan asioista, mieluiten l\u00e4hdeviitteen kera.<\/p>\n

Vuosi 1940:<\/h3>\n
    \n
  • Maaliskuu:<\/strong> Neuvostoliitto tyrm\u00e4si Pohjoismaiden puolustusliiton<\/strong>.<\/li>\n
  • Alkukev\u00e4t:<\/strong> Uuden rajan pinnassa olleiden viljelij\u00f6iden rajan taakse j\u00e4\u00e4neen yksityisen omaisuuden (maatalouskoneita ja rehuvarastoja) Neuvostoliiton otti itselleen.<\/li>\n
  • Huhtikuu:\u00a0<\/strong> Neuvostoliitto vaati luovuttamaan n. 10% rautatiekalustoista<\/strong>, muistaakseni kiskopituuden mukaan laskettuna. Ennen Talvisotaa Suomessa oli ollut 779 veturia, joista sodassa menetettiin 237. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neist\u00e4 542:sta veturista oli luovutettava 75 eli 14%. Lis\u00e4ksi 2.000 rautatievaunua ja rautatieasemien kalustoa.<\/li>\n
  • Huhtikuu:<\/strong> Suomen oli luovutettava alueella ollutta mm. yksityisten omaisuutta<\/strong> 140 Mmk arvosta. Hinaajia, proomuja, autoja ym.<\/span><\/li>\n
  • Kev\u00e4t:<\/strong> Neuvostoliiton haltuun joutuneiden Hyrsyl\u00e4n mutkan<\/strong> noin 2.000 siviilin piti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 osa omaisuudestaan Neuvostoliittoon ennen p\u00e4\u00e4semist\u00e4\u00e4n pois sotavankeudesta. (T\u00e4t\u00e4 tietoa en ole p\u00e4\u00e4ssyt varmistamaan).<\/li>\n
  • Toukokuu 9. ja kes\u00e4kuu 2<\/strong>.: Vaatimukset luovutetulla alueella olleiden ja ennen rauhansopimuksen solmimista alueelta pois vietyjen tehtaiden koneiden niiden varaosien<\/strong> luovuttamisesta. Rauhansopimus kielsi sopimuksen j\u00e4lkeisen h\u00e4vitt\u00e4misen, mutta siin\u00e4 ei mainittu ennen sit\u00e4 ennen tapahtuneesta koneistojen viemist\u00e4. Varaosia vaadittiin sen mukaan, mit\u00e4 tehtaissa piti neuvoston\u00e4kemyksen mukaan olla riippumatta siit\u00e4, oliko varaosia aikaisemmin ollutkaan. Poisviedyst\u00e4 kalustosta 70% oli viety ennen maaliskuun 13. p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Suomen kieless\u00e4 ”h\u00e4vitt\u00e4minen” ja toisaalta ”evakuoiminen” ovat eri asioita.<\/li>\n
  • Toukokuusta vuoden loppuun<\/strong>: Neuvostoliitto tuki ja rahoitti sen etuja ajaneen maanpetoksellisen yhdistyksen, Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja yst\u00e4vyyden seuraa<\/em> valittaen sen toimintaan puuttumisesta (mm 24.7.1940). Oikeusministeri\u00f6 ei lopulta hyv\u00e4ksynyt SNS:n s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joten se lakkautettiin loppuvuodesta 1940.<\/li>\n
  • Kes\u00e4kuu <\/strong>3.:<\/strong> Hangon vuokra-alueella<\/strong> olleen omaisuuden, my\u00f6s siviiliomaisuuden luovuttaminen. Kyseess\u00e4 oli kuitenkin vuokra-alueen raja, ei valtioraja, ja rauhansopimuksessa ei ollut mainintoja vuokra-alueella olleesta omaisuudesta.<\/li>\n
  • Kes\u00e4kuu <\/strong>14.: Punailmavoimat ampuivat alas Virosta Suomeen matkalla olleen matkustajakone Kalevan<\/strong>. Suomessa asia salattiin suurelta yleis\u00f6lt\u00e4 50 vuoden ajan, joskin se mainittiin sotien aikana painetussa kirjassa ”Suomen sinivalkoinen kirja II”.<\/li>\n
  • Kes\u00e4kuu <\/strong>23.: Neuvostoliitto alkoi vaatia Petsamon nikkelikaivoksen<\/strong> omistusta ja hallintaa itselleen. T\u00e4st\u00e4 l\u00e4hettil\u00e4s Paasikivi sai kuulla toistuvasti aina loppukev\u00e4\u00e4seen 1941 saakka. Jos kaikki mainittaisiin, luetteloni paisuisi moninkertaiseksi.<\/li>\n
  • Kes\u00e4kuu <\/strong>27.<\/strong>: Esitettiin vaatimus Ahvenanmaan demilitarisoinnista<\/strong> ja saarelle asetettavasta neuvostokonsulaatista.<\/li>\n
  • Hein\u00e4kuu <\/strong>6.: Rauhansopimukseen vedoten Neuvostoliitto vaati Suomea sallimaan rautateitse tapahtuvat sotilaskuljetukset Hankoon, vaikka asiasta ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista mainintaa sopimuksessa.<\/li>\n
  • Elokuu <\/strong>16.: Suomea vaadittiin hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n Vallinkosken voimalaitoksen<\/strong> koko s\u00e4hk\u00f6ntuotannon luovuttamisesta Neuvostoliitolle ilman korvausta. Kosken pudotuksesta 72% oli kuitenkin Suomen puolella.<\/li>\n
  • Elokuu:<\/strong> Suomalaisten tuli h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 kartat, joissa oli 1920 rajat. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti kaikkien itsen\u00e4isyyden ajan karttojen h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4.<\/li>\n
  • Elokuussa<\/strong> esitettiin vaatimus V\u00e4in\u00f6 Tanner<\/strong>in eroamisesta hallituksesta ja ero tapahtui 16.8.1940. Eron j\u00e4lkeen Zotov<\/strong> valitti kahdesta muusta ministerist\u00e4 ja Tanneria kohtaan hy\u00f6k\u00e4ttiin edelleen, mutta n\u00e4m\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t tuloksettomiksi.<\/li>\n
  • Elokuu – syyskuu<\/strong>: Leningradin sotilaspiiriin<\/strong> todettiin keskitetyn enemm\u00e4n joukkoja kuin Talvisodan aattona. T\u00e4m\u00e4 liittynee ns elokuun kriisiin, jolloin Mannerheim<\/strong> uhkasi erolla.<\/li>\n
  • Syyskuu <\/strong>29.: Suomen ja Ruotsin<\/strong> valtioliiton Neuvostoliitto ja Saksa<\/strong> kaatoivat yhdess\u00e4. Molemmat suurvallat katsoivat, ett\u00e4 toteutuessaan valtioliitto olisi tehnyt Suomesta Ruotsin maakunnan. (Mik\u00e4 saattoi kyll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansakin.)<\/li>\n
  • Lokakuu<\/strong> 7.: Petsamon konsuliviraston<\/strong> henkil\u00f6kunnan liikkumisalueeksi vaadittiin koko Lapin l\u00e4\u00e4ni\u00e4<\/strong> aina Oulu<\/strong>a my\u00f6ten.<\/li>\n
  • Marraskuu<\/strong>: Talvisota-aiheinen n\u00e4yttely Messuhallissa<\/strong> oli suljettava ja yhden sotaa kuvaavan filmin esitys kiellettiin.<\/li>\n
  • Marraskuu <\/strong>13.: Talvisotaa koskeva kirjallisuuden painaminen ja myynti kiellettiin. Neuvostoliitto arvosteli erityisesti Onttoni Miihkali<\/strong>n kirjoittamaa ”Suomussalmen sotatantereilla<\/em>”, joka takavarikoitiin Suomen viranomaisten toimesta. Siin\u00e4 ollutta sotatapahtumien kuvausta on kutsuttu v\u00e4kev\u00e4ksi.<\/li>\n
  • Joulukuu<\/strong> 6.: Neuvostoliitto suhtautui uhkaavasti Tannerin, Kivim\u00e4en<\/strong>, Mannerheimin<\/strong> ja Svinhufvudin<\/strong> presidentiksi valitsemiseen.<\/li>\n<\/ul>\n

    Vuosi 1941:<\/h3>\n
      \n
    • Tammikuu<\/strong>, noin 20.pv: Neuvostoliitto lopetti sovitut viljatoimitukset<\/strong> Suomessa valmistettavia hinaajia koskevan tekosyyn varjolla. Samalla katkaistiin suomalaisten tavarakuljetukset Neuvostoliiton kautta Turkki<\/strong>in.<\/li>\n
    • Tammikuu<\/strong>, noin 20.pv. L\u00e4hettil\u00e4s Zotov kutsuttiin pois Suomesta.<\/li>\n
    • Tammikuu – Kes\u00e4kuun<\/strong> 10. Suomen l\u00e4hettil\u00e4s Moskovassa, Paasikivi<\/strong>, joutui toistuvasti etenkin nikkeliasiassa neuvostoliittolaisten painostuksen ja lopulta uhkailujenkin kohteeksi aina kes\u00e4kuuhun saakka.<\/li>\n<\/ul>\n

      Koko V\u00e4lirauhan aika:<\/h3>\n
        \n
      • Lentokoneiden rajaloukkauksia<\/strong> ennen 21.6.1941 tapahtui 85 kertaa.<\/li>\n
      • Laivaston ja maajoukkojen<\/strong> rajaloukkauksia, mm ammunta rajan takaa, kirjattiin 109 kertaa.<\/li>\n
      • It\u00e4rajalla kaapattiin satakunta ihmist\u00e4<\/strong>, joista osa ei koskaan palannut Suomeen.<\/li>\n
      • Suomea kohtaan suunnattiin vihamielist\u00e4 radiopropagandaa<\/strong>.<\/li>\n
      • Konsulinvirastoissa<\/strong> oli ylimiehitys. Petsamossa Neuvostoliitolla oli 24 henke\u00e4, kun Englannilla<\/strong> ja Saksalla<\/strong> 3-4 henke\u00e4. Ahvenanmaalla Neuvostoliitto piti 38 henke\u00e4, kun Ruotsi<\/strong> tyytyi kahteen.<\/li>\n<\/ul>\n

        Edellisten lis\u00e4ksi uhkaaviksi koettiin:<\/h3>\n
          \n
        • Kes\u00e4kuu<\/strong>: Baltia<\/strong>n maiden miehitys ja liitt\u00e4minen Neuvostoliittoon.<\/li>\n
        • Kes\u00e4kuu<\/strong>: Bessarabia<\/strong>n ja Pohjois-Bukovina<\/strong>n anastaminen Romania<\/strong>lta.<\/li>\n
        • Marraskuu<\/strong>: Molotov<\/strong>in vierailu Berliini<\/strong>ss\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n

          Heikompien ry\u00f6st\u00e4minen on elimellinen osa it\u00e4naapurin politiikkaa.<\/p>\n

          Seppo Jyrkinen<\/p>\n

          6.12. 2025<\/p>\n

          \"\"<\/p>\n

          Aiemmissa julkaisuissa:<\/p>\n

          30.11. 2025:<\/p>\n

          Yrj\u00f6 Rautio: ’Rauhantahdon esitt\u00e4minen on vain Ven\u00e4j\u00e4n keino hankkia lis\u00e4\u00e4 aikaa’<\/a><\/p><\/blockquote>\n