{"id":9789,"date":"2025-12-04T23:50:51","date_gmt":"2025-12-04T21:50:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=9789"},"modified":"2025-12-04T23:50:51","modified_gmt":"2025-12-04T21:50:51","slug":"mika-aaltola-varoittaa-ukrainan-ratkaisu-koskee-myos-suomea","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/12\/04\/mika-aaltola-varoittaa-ukrainan-ratkaisu-koskee-myos-suomea\/","title":{"rendered":"Mika Aaltola varoittaa: ’Ukrainan ratkaisu koskee my\u00f6s Suomea’"},"content":{"rendered":"

Europarlamentaarikko ja asiantuntija Mika Aaltola (Kokoomus) varoitti torstaina viestipalvelu X:ss\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle mieluisa ratkaisu Ukrainan sodassa aiheuttaa riskej\u00e4 Suomelle.<\/strong><\/p>\n

Mika Aaltola<\/strong> kirjoitti (04.12. 2025):<\/p>\n

(Lainaus) ”Olen sodan alusta varoittanut, ett\u00e4 Ukrainan<\/strong> ratkaisu koskee my\u00f6s Suomea<\/strong>, jos Ven\u00e4j\u00e4<\/strong> saa tahtonsa l\u00e4vitse. Nyt Yhdysvaltojen<\/strong> ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lille hahmottuva \u201dturvallisuusj\u00e4rjestely<\/em>\u201d uhkaa tehd\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4n: j\u00e4\u00e4dytt\u00e4\u00e4 sodan Ven\u00e4j\u00e4n ehdoilla, heikent\u00e4\u00e4 Nato<\/strong>n l\u00e4sn\u00e4oloa Euroopassa, ja palauttaa suurvaltojen etupiirilogiikan.<\/p>\n

Kun Ukraina pakotetaan puskurivaltioksi, kun Naton it\u00e4isen sivustan joukko- ja asej\u00e4rjestelm\u00e4rajoituksia aletaan neuvotella, ja kun Euroopan rooli typistyy sivustakatsojaksi, seuraukset eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 Kiova<\/strong>an, ne n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s Suomen rajalla ja koko pohjoisella puolustuslinjalla.<\/p><\/blockquote>\n

’NATO:n pelote heikentyy, ep\u00e4varmempi turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6 ’<\/h2>\n

Yhdysvaltojen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liset j\u00e4rjestelyt n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muotoutuvan tavalla, joka heikent\u00e4isi merkitt\u00e4v\u00e4sti Naton pelotetta, ja kasvattaisi Ven\u00e4j\u00e4n liikkumatilaa It\u00e4meren<\/strong> ja Arktiksen<\/strong> alueilla. Ukrainan mahdollinen neutralisointi, joukko- ja asej\u00e4rjestelmien rajoitukset, sek\u00e4 eurooppalaisten pakottaminen taloudelliseen \u201dnormalisointiin<\/em>\u201d loisivat ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa Ven\u00e4j\u00e4n sodasta oppinut ja mobilisoitu sotakone kohdataan entist\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ll\u00e4 liittolaisten l\u00e4sn\u00e4ololla.<\/p>\n

Suomelle t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa ep\u00e4varmempaa turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, kasvavaa painetta vahvistaa omaa puolustusta sek\u00e4 tarvetta omaehtoisiin EU-ratkaisuihin.” (lainaus p\u00e4\u00e4ttyy) \"\"<\/p><\/blockquote>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kommentti:<\/h2>\n

Sotimisen loppuminen mahdollisimman pian on itseisarvo, -mutta peliss\u00e4 on muutakin: H\u00e4tik\u00f6ity -ja toiveajatteluun tukeutuva ”rauha<\/em>” voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 seurauksia, jotka muuttavat koko kansainv\u00e4list\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4. Hy\u00f6kk\u00e4yssota<\/em><\/strong> on todettu rikokseksi ainakin pariin kertaan, -viimeksi toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Syylliseksi todettuja jopa hirtettiin.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4lle<\/strong>, joka hy\u00f6tyi maailmansodasta enemm\u00e4n kuin kohtuullisesti, on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ’toisen maailmansodan tulosten<\/em>’ sementoiminen. -T\u00e4h\u00e4n kategoriaan kuului mm. ven\u00e4l\u00e4inen miehitysvalta It\u00e4-Euroopassa<\/strong>. -Ven\u00e4j\u00e4\/Neuvostoliitto<\/strong> priorisoi hyvin korkealle sodanj\u00e4lkeisess\u00e4 diplomatiassaan em. sodan tulosten s\u00e4ilytt\u00e4minen, -todellisia ja kuviteltuja vaaroja vastaan.<\/p>\n

Kunnes v.1987 Berliinin muuri<\/em><\/strong> murtui. -Ven\u00e4j\u00e4 ei voinut asialle mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Toinen Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n suuri diplomaattinen ponnistus oli Euroopan Turva- ja Yhteisty\u00f6kokous<\/strong> (ETYK) v.1975 Helsingiss\u00e4<\/strong>. Etykin avulla Ven\u00e4j\u00e4 uskoi saavuttaneensa geopoliittiset<\/em><\/strong> tavoitteensa: Sen vuoteen 1945 menness\u00e4 saavuttama ry\u00f6st\u00f6saalis oli legitimoitu.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 juhlittiin Etyki\u00e4 suurena voittona. -Mik\u00e4s siin\u00e4 on, ett\u00e4 Euroopan Turva- ja Yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6<\/strong> (Etyj) -tai YK- eiv\u00e4t kelpaa Ven\u00e4j\u00e4lle sen v\u00e4itt\u00e4miens\u00e4 kiistojen Ukrainan kanssa k\u00e4sittelemiseen? Kansainv\u00e4liset sopimukset ja j\u00e4rjest\u00f6t kelpaavat vain, jos Ven\u00e4j\u00e4lle annetaan jotain. (Mielell\u00e4\u00e4n muiden valtioiden alueita.)<\/p>\n

’Make Russia Great Again!’<\/em><\/h2>\n

Menetetyn suurvallan traumaa kokeva Ven\u00e4j\u00e4 haluaa taas isoksi, -eiv\u00e4tk\u00e4 paperit tai klausuulit paljoa paina. -Sytyke (tuleviin lukemattomiin) konflikteihin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis olevan Moskovassa, Punaisentorin varrella. -Suomessa tehtiinkin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n

Edellisess\u00e4 suuressa sodassa Yhdysvallat otti itselleen kunnian olla ’demokratioiden asevarasto<\/em><\/strong>’. (Sanoin t\u00e4m\u00e4n ilman ironiaa: Ironia tulee p\u00e4ivitt\u00e4isuutisista.) Toinen mielenkiintoinen Atlantin-takainen idea oli ns. Atlantin julistus<\/strong>, jossa vannottiin kaikkien -pientenkin- kansojen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden nimiin. sit\u00e4 haudottaessa ’Oval Officessa<\/em>’ maailmalla oli meneill\u00e4\u00e4n suursota.<\/p>\n

Mm. virolaiset<\/strong> odottivat suurin toivein, miten ww2:n voittajat j\u00e4rjestelev\u00e4t Euroopan, -kun oli tuo julistuskin. Yhdysvaltain Helsingin suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n, Schoenfeld<\/strong>in, j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isi\u00e4 Suomen ulkoministerille -diplomaattisuhteiden katketessa- , ministeri kysyi: ”Miksi muuten Yhdysvallat ei lue Neuvostoliittoa vastustamiensa diktatuurien joukkoon?<\/em>” Kysymys j\u00e4i vastauksetta. -Ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan jollakin tavalla ajankohtainen t\u00e4m\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, vastauksen yh\u00e4 viipyess\u00e4.<\/p>\n

Historia hassusti toistaa itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Presidentti Risto Ryti<\/strong> oli aiemmin kertonut Washigtoniin<\/strong>, ett\u00e4 ’Suomikin voisi allekirjoittaa Atlantin julistuksen<\/em>’. Toisaalta, oliko sit\u00e4 luettu ajatuksella ’ovaalissakaan’?<\/p>\n

Atlantin julistus edelsi YK:n peruskirjaa, ja Etykin julistusta. En miss\u00e4\u00e4n tapauksessa halua kuulua niihin, jotka kategorisesti halveksivat kaikkea ’paperia<\/em>’, ja hyv\u00e4ksyv\u00e4t vain tukeutumisen raajaan voimaan. Sellaiset sopimukset, -olkoot ne lyhytaikaisesti hyv\u00e4\u00e4 tuottavia- jotka laillistavat v\u00e4kivaltaiset rajansiirrot ja hy\u00f6kk\u00e4yssodat, -ne voivat olla yht\u00e4 vaarallisia, kuin selkkaukset joita niill\u00e4 lopetetaan.<\/p>\n

Korjaankin heti: J\u00e4\u00e4dytet\u00e4\u00e4n<\/em>. \"\"<\/p>\n

Aiheesta aiemmissa julkaisuissa:<\/h2>\n

25.11. 2025:<\/p>\n

Ukrainalla on ollut ’turvatakuut’ jo vuodesta 1994, -my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n takaamana<\/a><\/p><\/blockquote>\n