{"id":9089,"date":"2025-10-30T19:51:28","date_gmt":"2025-10-30T17:51:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=9089"},"modified":"2025-10-30T19:51:29","modified_gmt":"2025-10-30T17:51:29","slug":"ensimmainen-ristiretki-suomeen-on-muunneltua-totuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/10\/30\/ensimmainen-ristiretki-suomeen-on-muunneltua-totuutta\/","title":{"rendered":"\u201dEnsimm\u00e4inen ristiretki\u201d Suomeen on muunneltua totuutta"},"content":{"rendered":"

Yleisesti luullaan ruotsalaisten tehneen ristiretki\u00e4 Suomeen, ja tuoneen t\u00e4nne ns. l\u00e4nsimaisen sivistyksen uskontoineen etc.. Tarkastelemme.<\/strong><\/p>\n

’Eerik Pyh\u00e4n legendan historiallinen arvo’<\/h2>\n

Seuraava kirjoitus on julkaistu \u201dHistoriallisessa Aikakauskirjassa<\/strong>\u201d 1919. Keskustelu ristiretki-myytin sepitteellisyydest\u00e4 k\u00e4ytiin tutkijoiden piiriss\u00e4 jo niihin aikoihin, mutta kouluhistoriaan ja sanomalehti-tietoon \u201duudet\u201d n\u00e4kemykset eiv\u00e4t ole viel\u00e4 ehtineet:<\/p>\n

”Legendan arvo tutkittaessa Eerik Pyh\u00e4n<\/strong> historiaa on viime vuosikymmenin\u00e4 ollut sangen kiistanalainen. Knut Stjerna<\/strong> asettui kielteiselle kannalle, selitt\u00e4en Eerikin pyhimysominaisuuden ja h\u00e4nelle omistetun suuren merkityksen johtuvan p\u00e4\u00e4asiassa siit\u00e4, ett\u00e4 upplantilainen muistotieto, johon Stjerna v\u00e4itt\u00e4\u00e4 legendan kirjaanpannun muodon perustuvan, on h\u00e4neen yhdist\u00e4nyt kahdelta eri taholta lainattuja piirteit\u00e4 ensinn\u00e4kin Adam Bremenil\u00e4isen<\/strong> mainitsemasta, 1000-luvulla Upplannissa<\/strong> mestatusta ja my\u00f6hemmin pyh\u00e4n\u00e4 pidetyst\u00e4 l\u00e4hetyssaarnaajasta nimelt\u00e4 Henricus peregrinus<\/strong>, toiseksi Fr\u00f6<\/strong>-jumalasta. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys ei saanut yleisemp\u00e4\u00e4 kannatusta, sill\u00e4 pidettiin hyperkriitillisyyten\u00e4 hylj\u00e4t\u00e4 perim\u00e4tieto silloin kuin puuttui positiivisia todisteita sen virheellisyydest\u00e4.<\/p>\n

Seuraava kysymyst\u00e4 laajemmin k\u00e4sitellyt tutkija, K. B. WESTMAN<\/strong> pit\u00e4\u00e4kin Eerik Pyh\u00e4n historiallisuutta kaiken ep\u00e4ilyksen ulkopuolella olevana ja k\u00e4sittelee legendaa luotettavana l\u00e4hteen\u00e4. Niinp\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 Eerik Pyh\u00e4\u00e4 erikoisen huomattavana persoonallisuutena. T\u00e4m\u00e4 muka miekka k\u00e4dess\u00e4 alistaa koko Ruotsin omakseen, ulkopolitiikassaan koettaa lujittaa Ruotsin valtaa sen vanhassa veromaassa Suomessa, s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lakia, kirkkopolitiikassaan esiintyy konservatiivina kansalliskirkollisena bernhardinilaisia uutuuksia<\/em> vastaan, j. n. e. Westman puolestaan pit\u00e4\u00e4 legendaa erikoisesti Eerikin puolueen johtavien piirien keskuudessa s\u00e4ilyneeseen traditsioniin perustuvana. T\u00e4ydellist\u00e4 k\u00e4\u00e4nnett\u00e4 metodisessa suhteessa merkitsee Lauritz<\/strong> Weibull<\/strong>in hiljakkoin ilmestynyt tutkimus Erik den Helige<\/em> (Aarboger f\u00f6r nordisk Oldkyndighed og Historie, I917).<\/p>\n

Kun edellinen tutkimus oli ainakin siin\u00e4 kohden ollut yksimielinen, ett\u00e4 legenda perustuu perim\u00e4tietoon, ottaa Weibull sen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen vertailevalta pyhimystarustolliselta, hagiograliselta<\/em> kannalta, tullen sangen mielen kiintoisiin ja ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4, ainakin p\u00e4\u00e4kohdissaan, luotettaviin tuloksiin.<\/p>\n

Tarkastaessaan, mit\u00e4 Eerik Pyh\u00e4st\u00e4 oikeastaan varmuudella tiedet\u00e4\u00e4n, Weibull toteaa, ett\u00e4 Eerikki\u00e4 mainitaan jo h\u00e4nen poikansa Knut Eerikinpojan<\/strong> aikana (1167-1196) ruotsalaisten kuninkaaksi, mutta ett\u00e4 h\u00e4n ei tullut yleisemmin tunnustetuksi, ett\u00e4 h\u00e4net surmasivat h\u00e4nen vihamiehens\u00e4 ja ett\u00e4 h\u00e4net haudattiin Upsalan kirkkoon.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 Eerikki\u00e4 pidettiin vasta I2OO-luvulla pyhimyksen\u00e4, tosin v\u00e4h\u00e4arvoisena, ja I3:nnen vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4, jolloin h\u00e4nen p\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 toukokuun I8 P. vietettiin Upsalassa suurena juhlana, on h\u00e4n tullut yleisemmin tunnustetuksi. Weibull huomauttaa, ett\u00e4 legendojen olemusta ei ollenkaan ymm\u00e4rret\u00e4, jos niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tapahtumien ja persoonallisuuksien kuvauksena.<\/p>\n

Pyhimystarujen sepitt\u00e4jill\u00e4 ei milloinkaan ole ollut sellainen tarkoitus, vaan heid\u00e4n pyrkimyksens\u00e4 on
\nollut antaa kansalle hyvi\u00e4 esikuvia. Lukuisat yksityiskohdat osoittavatkin, ett\u00e4 Eerikin legendaan ovat suuressa m\u00e4\u00e4rin vaikuttaneet kertomukset vastaavanlaatuisista tapahtumista Olavi<\/strong> ja Knut Pyh\u00e4n<\/strong> el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Legenda ei siis ole upplantilaista eik\u00e4 Eerikin puolueen traditsionia, vaan keskiajalle ominaista oppinutta kompilatsioty\u00f6t\u00e4, jonka vuoksi sill\u00e4 Weibullin mielest\u00e4 suoranaisena historiallisena l\u00e4hteen\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n arvoa.<\/p><\/blockquote>\n

Ainoastaan kirjallisuushistoriallisesti se on mielenkiintoinen koska siit\u00e4 k\u00e4y selville, miten Pohjolan kolmas ja viimeinen kansallispyhimys Erik Pyh\u00e4 runoiltiin ja kuinka h\u00e4nest\u00e4 legendaa kirjoitettaessa ei en\u00e4\u00e4 tiedetty ihan mit\u00e4\u00e4n.”<\/p>\n

A.KN. Historiallinen aikakauskirja 1919.<\/p>\n

Mutta mit\u00e4 sanoo Vatikaan arkisto?<\/h2>\n

Asiakirjat osoittavat kuitenkin, ett\u00e4 Suomella oli kiinte\u00e4t suhteet Rooman Paaviin<\/strong> ja silloisen Euroopan sivistyskeskuksiin jo ennen Suomen liitt\u00e4mist\u00e4 Ruotsiin<\/strong> 1249-50 sodassa.<\/p>\n

Kristinuskosta<\/strong> Suomessa on olemassa arkeologisia j\u00e4lki\u00e4 jo 800-luvun jKr. alusta, ja er\u00e4\u00e4t dokumentit viittaavat siihen, ett\u00e4 1200-luvulla tapahtuneet Ruotsin hy\u00f6kk\u00e4ykset Suomeen pakkokristillist\u00e4misen merkeiss\u00e4 aiheuttivat pakanallisen vastareaktion, jota surtiin mm. Vatikaanissa<\/strong>.<\/p>\n

Kun Ruotsin<\/strong>, so. Sveanmaan<\/em><\/strong> kruununtavoittelija jaarli Birger<\/strong>, oli viel\u00e4p\u00e4 hy\u00f6k\u00e4nnyt Vatikaanin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t ja tunnustamat kirkolliset rakenteet omaavaan maahan, ei tapausta mill\u00e4\u00e4n tulkinnalla voida pit\u00e4\u00e4 ristiretken\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Seuraavassa dokumentteihin perustuva historia:<\/p>\n

    \n
  • 1164 AD: Paavi perustaa Ruotsille Upsala<\/strong>an arkkihiippakunnan.<\/li>\n
  • 1164 , 1189 , 1192 AD: Upsalan arkkipiispan alaisten hiippakuntien luettelo ei mainitse mit\u00e4\u00e4n Suomesta, eik\u00e4 Suomessa ole Ruotsin arkkihiippakunnan alaista piispaa. Suomi ei siis voi olla valtakunnan osa tai muuten alamainen Ruotsin kuninkaalle.<\/li>\n
  • 1202 AD: Tanskalaisten sotaretki Suomeen.<\/li>\n
  • 1178 AD: Suomen piispa Rodulf<\/strong> joutuu Halikon Rikalassa<\/strong> kuurilaisten vangiksi, ja n\u00e4m\u00e4 viev\u00e4t h\u00e4net vangittuna mukanaan. Piispan arvoesineet onnistutaan k\u00e4tkem\u00e4\u00e4n taistelun aikana, ja ne l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n satoja vuosia my\u00f6hemmin. Aarteet p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Kansallismuseoon<\/strong>.<\/li>\n
  • 1209 AD: Suomen piispanistuin on j\u00e4\u00e4nyt tyhj\u00e4ksi, ja paavi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Tanskan<\/strong> arkkipiispalle erivapauden vihki\u00e4 virkaansa uusi Suomen piispa, vaikka hakija on aviotonta syntyper\u00e4\u00e4 ja siksi normaalik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan virkaan kelpaamaton. Erivapaus koskee piispaksi nimitett\u00e4v\u00e4n syntyper\u00e4\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n

    Ett\u00e4 Tanskan arkkipiispa nimitt\u00e4\u00e4 Suomen piispan, kertoo suoraan suomalaisten seurakuntien hallinnollisesta alistamisesta Tanskan kirkolle, joka siis edusti Vatikaania Suomen suuntaan..<\/p><\/blockquote>\n

    Tanskalaisen kronikkatieto v\u00e4itt\u00e4\u00e4 er\u00e4iden ylh\u00e4isten tanskalaisten, Sune<\/strong>n poikien<\/em>, k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4neen suomalaisia paavin uskoon, mutta kristillinen hautaustapa on yleistynyt Suomessa jo 3-4 sataa vuotta aiemmin.<\/p>\n

      \n
    • 1221 AD: Paavi antaa Suomen piispalle valtakirjan kielt\u00e4\u00e4 kristittyj\u00e4 kauppiaita purjehtimasta \u201dvieress\u00e4 asuvien raakalaisten<\/em>\u201d luokse, koska n\u00e4m\u00e4 vainoavat suomalaisia. Raakalaisilla tarkoitettaneen Novgorod<\/strong>ia.<\/li>\n<\/ul>\n

      Suomi paavin suojeluvaltioksi<\/h2>\n
        \n
      • 1229 AD: Suomi paavin suojeluvaltioksi. Kristillistynyt Suomi luovuttaa pakanalliset kulttipaikat kirkon haltuun, ja paavi Gregorius IX<\/strong> julistaa suomalaisille turvatakuun mm. Ruotsia vastaan. Paavi kielt\u00e4\u00e4 my\u00f6s uudelleen kristittyj\u00e4 k\u00e4ym\u00e4st\u00e4 kauppaa Suomen vihollisen Novgorodin kanssa \u201dkunnes n\u00e4m\u00e4 lakkaavat vainoamasta suomalaisia<\/em>\u201d. Tuomiokirkko<\/strong> siirret\u00e4\u00e4n \u201dVanhaan Turkuun<\/em>\u201d. Koroisiin<\/strong>.<\/li>\n
      • 1232 AD: Paavi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 uskonnollisen munkkiritarikunnan, Liivinmaan Kalpaveljet<\/strong>, suojelemaan Suomea. Baldwin Adanalainen<\/strong> nimitet\u00e4\u00e4n paavin legaatiksi<\/em> Suomeen, Viroon<\/strong>, Liivinmaalle<\/strong> Kuurinmaalle<\/strong> ja Semgalleniin<\/strong>.<\/li>\n<\/ul>\n

        Baldwin Adanalaisen nimitys osoittaa ett\u00e4 Rooma k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suoraa valtaa t\u00e4ll\u00e4 alueella. Sitten maalliset vallantavoittelijat iskev\u00e4t:<\/p>\n

          \n
        • 1233 AD: Saksalaisen aateliston j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4 koostuva Kalparitaristo hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 paavin virolaisten vasallien<\/strong> kimppuun er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirkossa Tallinnassa<\/em>, ja teurastaa aseettomat virolaiset perheineen. Teko on paavin tahdon vastainen, ja tekee tyhj\u00e4ksi kirkon suunnitelman perustaa It\u00e4merenmaihin paikallisista kansallisuuksista koostuvat kristilliset valtiot.<\/li>\n
        • 1234 AD: Vilhelm Modenalainen<\/strong> nimitet\u00e4\u00e4n legaatiksi Suomeen, Viroon, Liivinmaalle, Kuurinmaalle, Semgalleniin, Preussiin<\/strong> ja Gotlantiin<\/strong>. Asiakirjan mukaan Suomen piispa Tuomas<\/strong> lahjoittaa aiemmin pakanallisena kulttipaikkana k\u00e4ytetyn maa-alueen kappalaiselleen.<\/li>\n
        • 1236 AD: Liettua<\/strong> voittaa Kalparitariston taistelussa, josta p\u00e4\u00e4see p\u00f6tkim\u00e4\u00e4n pakoon vain kuusi munkkia. Saksalainen ritarikunta<\/strong> riist\u00e4\u00e4 heti Kalpaveljist\u00f6n omaisuuden, linnat ja l\u00e4\u00e4nit. Liivinmaalla puhkeaa kapina ritaristoja vastaan.<\/li>\n
        • 1241 AD: Ruotsin kaikkien piispojen luettelo ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n mainitse Suomea.<\/li>\n
        • 1245 AD: Suomen piispa Tuomas eroaa virastaan. Suomen hiippakunnan hengelliseksi valvojaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n dominikaanien Daakia<\/strong>n provinssin priori.<\/li>\n<\/ul>\n

          Birger Jaarli hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 Suomeen paavin kiellosta huolimatta v.1249<\/h2>\n
            \n
          • 1249 AD: Innocentius IV<\/strong> uudistaa paavillisen suojelun Suomelle. Birger Jaarli<\/strong> hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 Suomeen kiellosta huolimatta, ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 maata. My\u00f6hemmin Lyypekin kaupunginkronikka<\/strong> mainitsee juuri Birgerin liitt\u00e4neen Suomen Ruotsin valtakuntaan. Itse Ruotsin arkistoista ei noin ep\u00e4korrektia asiakirjaa ole l\u00f6ytynyt. Turkuun nimitet\u00e4\u00e4n uusi ruotsalainen piispa Bero<\/strong>, joka tilitt\u00e4\u00e4 kirkon verotulot Ruotsin kuninkaalle. Dominikaanit saapuvat Suomeen. Suomen hiippakunta mainitaan Ruotsin kirkon asiakirjoissa 1253 alkaen.’<\/li>\n
          • Innocentius IV:n turvakirje Suomelle Ruotsia vastaan:
            \n\u201dInnocencius episcopus, seruus seruorum Dej, venerabilj fratri episcopo et dilectis filiis clero et populo Finlandie<\/strong>, salutem et apostolicam benediccionem. Sacrosancta Romana ecclesia deuotos et humiles filios ex assuete pietatis officio propensius diligere consueuit et, ne prauorum hominum<\/em>
            \nmolestiis agitentur, eos tanquam pia mater sue proteccionis munimine confouere. Eapropter, dilectj filij, vestris iustis postulacionibus grato concurrentes assensu, adinstar felicis recordacionis G[regorii] pape, predeccesoris nostri, <\/em>vestras et diocesin Finlandie sub beatj Petri et nostra proteccione suscjpimus <\/strong><\/em>et presentis scriptj patrocinio communimus.<\/em>
            \nNullj ergo omnino hominum liceat honeste proteccionis paginam infringere <\/em>nel ei ausu temerario contraire. Si quis autem attemptare presumpserit, indignacionem omnipotentis Dej et beatorum Petri et Paulj, apostolorum eius, se nouerit incursurum. Datum Lugdunj vj kalendas Septembris pontificatus nostri anno septima.<\/em>\u201d27.08.1249:<\/li>\n<\/ul>\n

            \u201dInnocentius piispa, Jumalan palvelijain palvelija, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kunnioitettavalle piispaveljelleen sek\u00e4 rakkaille pojilleen Suomen papistolle ja kansalle tervehdyksen ja apostolisen siunauksen.
            \nKaikkein pyhin Rooman kirkko on taipuvainen rakastamaan hurskaita ja n\u00f6yri\u00e4 poikiaan enemm\u00e4n kuin totuttuun hurskauteen kuuluu, jotteiv\u00e4t pahat ihmiset heit\u00e4 ahdistelisi, vaaliakseen heit\u00e4 turvallisessa suojeluksessaan kuin hurskas \u00e4iti. Sen t\u00e4hden, rakkaat poikamme, suosiolla hyv\u00e4ksymme oikeutetut pyynt\u00f6nne ja kuten i\u00e4ti muistettava paavi Gregorius, edelt\u00e4j\u00e4mme, otamme teid\u00e4t ja Suomen hiippakunnan pyh\u00e4n Pietarin ja meid\u00e4n suojelukseemme, mink\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 suojelukirjeell\u00e4 vahvistamme.<\/p>\n

            \u00c4lk\u00f6\u00f6n siis kell\u00e4\u00e4n ihmisell\u00e4 olkoon lupaa t\u00e4m\u00e4n kirjeen rehellist\u00e4 suojelua loukata tai nousta sit\u00e4 uhkarohkeasti vastustamaan. Jos sit\u00e4 joku kuitenkin aikoo yritt\u00e4\u00e4, saa h\u00e4n huomata saavansa p\u00e4\u00e4lleen Jumalan kaikkivaltiaan ja pyhien Pietarin ja Paavalin, teid\u00e4n apostolienne, ep\u00e4suosion.<\/p>\n

            Annettu Lyonissa 27. elokuuta paaviutemme seitsem\u00e4nten\u00e4 vuonna.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

            L\u00e4hde: Registrum Ecclesi\u00e6 Aboensis \u2013 \u00c5bo Domkyrka Svartbok, toim. R. Hausen 1890. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s: \u201dSuomen varhaiskeskiajan l\u00e4hteit\u00e4\u201d. Historian aitta XXI. Toim. Martti Linna. Jyv\u00e4skyl\u00e4 1989.<\/p>\n

            Upsalan arkkihiippakunnalla ei mit\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 Suomen (Turun) piispaan<\/h2>\n

            Upsalan arkkihiippakunta<\/strong> perustettiin siis 1164 paavin k\u00e4skykirjeell\u00e4, jossa uudelle arkkipiispalle ei alistettu mit\u00e4\u00e4n kirkollista hallintoa Suomessa.<\/p>\n

            Kun samanaikaisesti asiakirjat kertovat paavin asioineen Suomea koskevissa asioissa joko suoraan tai tanskalaisen tai keskieurooppalaisen kirkkohallinnon kanssa, Ruotsin kirkon osallistuminen Suomen asioihin on poissuljettua.<\/p>\n

            Birger Jaarli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6k\u00e4nneen kristilliseen Suomeen<\/h2>\n

            Paavin turvakirjeet olivat vahvoja ultimaatumeita, mutta vain katolisessa maailmassa. Id\u00e4n ortodoksikirkkoon<\/strong> kuuluvat novgorodilaiset eiv\u00e4t olisi j\u00e4tt\u00e4neet Suomea rauhaan sotaretkilt\u00e4\u00e4n Rooman k\u00e4skyst\u00e4. J\u00e4\u00e4 siis vain yksi vaihtoehto sille, ket\u00e4 paavi piti suomalaisten uhkaajana: Ruotsi.<\/p><\/blockquote>\n

            Suomi ei siis s\u00e4ilyneiden asiakirjojen mukaan ole voinut kuulua Ruotsin kuninkaan alamaisuuteen ennen 1249 sotaa. Birger Jaarli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6k\u00e4nneen j\u00e4rjestyneet kirkolliset olot, oman hiippakunnan ja paavista Turun piispaan johtaneen vakiintuneen \u201dvirkatien\u201d, omaavaan kristilliseen maahan, -ja vastoin katolisen kirkon kieltoa. Se, ett\u00e4 kouluissa edelleen opetetaan ruotsalaisten tuoneen kristinuskon Suomeen, onkin luku sin\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

            Meille opetetaan ilmiselv\u00e4\u00e4 h\u00f6pin\u00e4\u00e4 suomalaisten historiallisen omakuvan v\u00e4\u00e4rist\u00e4miseksi, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asiantila ole irrallaan paljonpuhutusta \u201dheikosta itsetunnosta\u201d. Useimmat suomalaiset luulevatkin, ettei heill\u00e4 ole omaa kansallista historiaa. Heill\u00e4 on, mutta sit\u00e4\u00a0ei kerrota.\u00a0\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

            Yleisesti luullaan ruotsalaisten tehneen ristiretki\u00e4 Suomeen, ja tuoneen t\u00e4nne ns. l\u00e4nsimaisen sivistyksen uskontoineen etc.. Tarkastelemme. ’Eerik Pyh\u00e4n legendan historiallinen arvo’ Seuraava kirjoitus on julkaistu \u201dHistoriallisessa Aikakauskirjassa\u201d 1919. Keskustelu ristiretki-myytin sepitteellisyydest\u00e4 k\u00e4ytiin tutkijoiden piiriss\u00e4 jo niihin aikoihin, mutta kouluhistoriaan ja sanomalehti-tietoon \u201duudet\u201d n\u00e4kemykset eiv\u00e4t ole viel\u00e4 ehtineet: ”Legendan arvo tutkittaessa Eerik Pyh\u00e4n historiaa on viime vuosikymmenin\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":9090,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[211],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9089"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9089"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9089\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9091,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9089\/revisions\/9091"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9090"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9089"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9089"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9089"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}