{"id":9020,"date":"2025-10-24T14:47:11","date_gmt":"2025-10-24T11:47:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=9020"},"modified":"2025-10-24T14:47:11","modified_gmt":"2025-10-24T11:47:11","slug":"vesa-vares-petos-hurmos-ero-suomen-ja-saksan-suhteet-sotien-aikana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/10\/24\/vesa-vares-petos-hurmos-ero-suomen-ja-saksan-suhteet-sotien-aikana\/","title":{"rendered":"Vesa Vares: ”Petos hurmos ero” – Suomen ja Saksan suhteet sotien aikana."},"content":{"rendered":"

Seppo Jyrkinen arvostelee Vesa Vareksen tuoreen tietokirjan ’Petos hurmos ero<\/em>’.<\/strong><\/p>\n

(Kuvan aineisto eri l\u00e4hteist\u00e4.)<\/p>\n

Vesa Vareksen<\/strong> uunituore tutkimus Suomen<\/strong> ja Saksan<\/strong> suhteista on mielenkiintoinen ja poikkeaa suomettuneen historiankirjoituksen valtavirrasta. Kirjassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi maiden suhdetta paitsi tutkijoitten kirjoittaman historian, my\u00f6s aikalaiskokemusten kautta. Miten suomalaiset Saksan kokivat niill\u00e4 tiedoilla, joita heill\u00e4 tuolloin oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n ja joita he omana aikanaan pitiv\u00e4t tosina. Aikalaisille Saksa ja kansallissosialismi edustivat eri asioita.<\/p>\n

Pieni maa ja suuri maa<\/h2>\n

Vastoin ummehtunutta poliittista ”totuutta”, Suomi ei ollut saksalaismielinen 1930-luvulla.<\/p><\/blockquote>\n

Hitlerin valtaantulon tienoilla maat olivat kauppasodan partaalla, mist\u00e4 kertoo my\u00f6s Vareksen edellinen tutkimus.<\/p>\n

Suomalaisella yhteiskunnalla oli ennen sotia ollut jatkuvia yhteyksi\u00e4 Saksaan; saksan kieli oli tieteen kieli (kuten englanti t\u00e4n\u00e4\u00e4n) ja Saksasta ammennettiin tietoa, jota muualla ei ollut saatavissa. Eri ammattiryhmien julkaisut, poliisit, l\u00e4\u00e4k\u00e4rit, opettajat ja vastaavat suhtautuivat Saksaan sodanajan julkaisuissaan kuivan asiallisesti. Talousel\u00e4m\u00e4 ei Uudesta Euroopasta<\/em> eik\u00e4 korporatiivisesta mallista vieh\u00e4ttynyt. Toki kaikissa ryhmiss\u00e4 oli poikkeuksia.<\/p>\n

Molotov-Ribbentropista V\u00e4lirauhaan<\/h2>\n

Sotien ajan Saksalla on huono imago etenkin holokausti<\/strong>n vuoksi. RAF<\/strong>:ll\u00e4 puolestaan on hieno maine, vaikka se surmasi puoli miljoonaa saksalaista siviili\u00e4 yht\u00e4 tarkoituksellisesti kuin SS-miehet Auschvitz<\/strong>iss\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

L\u00e4hes kaikilla l\u00e4nsimailla oli siirtomaita<\/em><\/strong>, joissa demokratia ja ihmisoikeudet olivat ennen sotia samalla tasolla Hitlerin Saksan<\/strong> kanssa. T\u00e4t\u00e4 asiaa Vares ei k\u00e4sittele, eik\u00e4 se ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tule kaksisesti esiin historiassa.<\/p>\n

”Stalin oli suomalaisille paholainen, ja Hitler oli ainoastaan hullu<\/em>”<\/h2>\n

Neuvostoliiton<\/strong> barbaarisuus kirjassa kyll\u00e4 kerrotaan, ja todetaan, ett\u00e4 V\u00e4lirauhan<\/strong> aikana Stalinin<\/strong> maine oli huonompi kuin Hitlerin. Itse k\u00e4yt\u00e4n k\u00e4rjek\u00e4st\u00e4 ilmaisua ”Stalin oli suomalaisille paholainen, ja Hitler oli ainoastaan hullu”.<\/p>\n

Molotov-Ribbentrop sopimuksen<\/strong> aiheutti Suomessa suuria tunteita etenkin poliittisen kent\u00e4n molemmilla reunoilla. Talvisodan<\/strong> aikainen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja tahallinen vahingonteko katkeroitti suomalaisten mielet. T\u00e4st\u00e4 tulee kirjan PETOS<\/em>.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4ministeri Ryti<\/strong>n hyv\u00e4ksynt\u00e4 brittien ehdottamalle sotakauppasopimukselle<\/strong> j\u00e4\u00e4 kertomatta, kuten my\u00f6s Englannin merisaarto<\/strong>. Tai jos kerrottiin, niin kerrottiin niin vaimeasti, ett\u00e4 yhdell\u00e4 lukukerralla ei j\u00e4\u00e4nyt mieleen. Ne olivat kuitenkin taustaa sille, miksi V\u00e4lirauhan Suomi haki turvaa Saksasta.<\/p>\n

Norjan miehitys<\/strong> teki Suomesta suomettuneen ja maan oli kumarrettava molempia diktatuureja.<\/p><\/blockquote>\n

Mit\u00e4 Suomessa ajateltiin Saksan ja Neuvostoliiton suhteista on mielenkiintoista luettavaa, mutta aikalaisk\u00e4sitykset perustuivat arvailuihin, pahimmillaan suurvaltain valehteluun. Ja hukkuva uskoo vaikka oljenkorteen.<\/p>\n

Tavallinen suomalainen<\/h2>\n

Tavallisen ihmisen arjesta Saksa ja sen rotupolitiikka olivat kaukana, oman vatsan murina oli paljon l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4. Autorit\u00e4\u00e4risyydell\u00e4 ei Suomessa ollut kaksista kannatusta.<\/p><\/blockquote>\n

Eduskunnan oikeistolaisin puolue, l\u00e4hinn\u00e4 fasistista aatemaailmaa edustanut IKL<\/strong>, oli ajautunut marginaaliin jo ennen sotia. Eduskuntapuolueet k\u00e4yd\u00e4\u00e4n yksi kerrallaan l\u00e4vitse. Sotatilan ja sensuurin vuoksi kommentit ovat p\u00e4\u00e4osin olleet aika laimeita.<\/p>\n

Ammattiryhmien k\u00e4sityksi\u00e4 tarkastellaan lehdist\u00f6n kautta. Erityisesti laatulehten\u00e4 tunnettu Suomen<\/strong> Kuvalehti<\/strong> ja Suojeluskuntien<\/strong> julkaisu Hakkapeliitta<\/strong> k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4vitse. Edellisess\u00e4 katsottiin jo V\u00e4lirauhan aikana, ett\u00e4 Saksa oli voittanut sodan, kun taasen Hakkapeliitta ei pohdiskellut t\u00e4llaisia asioita lainkaan, vaikka olikin innolla mukana bolshevismin<\/em> vastaisessa taistelussa. Elokuvaviihteelle Vares antaa paljon tilaa.<\/p>\n

Hurmoksesta nihkeyteen<\/h2>\n

Maiden suhde kukoisti 1941, mutta Suomi ei kuitenkaan sit\u00e4 Suur-Suomea<\/em> tehnyt. Saksan sotilaallisen mahdin huippukautena se HURMOS<\/em> j\u00e4i poreiluksi vesilasin pohjalla.<\/p>\n

Suomen ja Saksan v\u00e4lit nihkeytyiv\u00e4t sodan pitkittyess\u00e4 ja Suomi alkoi tunnustella rauhan mahdollisuuksia, joita puolestaan seurasivat ”tekniset vaikeudet” elintarvike- ja asetoimituksissa.<\/p><\/blockquote>\n

P\u00e4\u00e4tepisteen\u00e4 Ribbentrop<\/strong>in suomenvierailu 1944 ja siihen liittyv\u00e4 kirje Hitlerille, jonka Ryti omissa nimiss\u00e4\u00e4n allekirjoitti.<\/p>\n

Kirjan ulkopuolelta todettakoon, ett\u00e4 Saksan lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 Rytin kirje h\u00e4m\u00e4si Yhdysvaltain ja Iso-Britannian johtajat, ja se h\u00e4m\u00e4si my\u00f6s Ruotsin, jossa alkoi uikutus. Vaan se ei h\u00e4m\u00e4nnyt toveri Stalinia, joka teki Suomen kanssa erillisrauhan ja tunnusti siten, ett\u00e4 Suomi ei ollut Saksan liittolainen. Kolme suurtahan olivat yhteisesti sopineet, ett\u00e4 Saksan liittolaisten<\/em><\/strong> kanssa ei tehd\u00e4 erillisrauhaa.<\/p>\n

Mannerheimin<\/strong> suhtautumisesta Saksaan kuvataan sanaparilla ”kyll\u00e4, mutta<\/em>” – ja t\u00e4m\u00e4 on todella kuvaava ilmaisu (tulee esiin my\u00f6s Erfurth<\/strong>in muistelmissa). Ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 suhtautui saksalaisten ehdotuksiin n\u00e4enn\u00e4isen my\u00f6t\u00e4mielisesti, mutta asetti Saksalle mahdottomia ehtoja, jotta suomalaiset ryhtyisiv\u00e4t toimiin.<\/p>\n

Saksalaissotilaita oli pohjoisessa, p\u00e4\u00e4asiassa Suomen it\u00e4rajan it\u00e4puolella, huoltojoukkoja ja esikuntia toimi ymp\u00e4ri Lappia. Rovaniemen<\/strong> asukasluku kaksinkertaistui. Kanssak\u00e4ymisess\u00e4 oli oli sek\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 ett\u00e4 kielteisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4. Vuonna 1941 esiintyneiden omavaltaisuuksien j\u00e4lkeen saksalaisten k\u00e4yt\u00f6s ”normalisoitui” ja heihin suhtauduttiin yst\u00e4vin\u00e4.<\/p>\n

Summa summarum<\/h2>\n

P\u00e4\u00e4osin allekirjoittanut on Vareksen kanssa samaa mielt\u00e4 parilla reunahuomautuksella. Hyvin kriittisesti suhtaudun kirjan v\u00e4itteeseen, jonka mukaan YLE<\/strong>:n sarja ”Natsi-Saksa ja Suomi<\/em>” olisi laadukas; min\u00e4 laitan sen samaan hyllyyn vanhan neuvostopropagandan<\/strong><\/em> kanssa. En allekirjoita my\u00f6sk\u00e4\u00e4n laihahkosti k\u00e4siteltyj\u00e4 Suur-Suomi<\/em> v\u00e4itteit\u00e4.<\/p>\n

’Meid\u00e4n aikamme historiankirjoja myyd\u00e4\u00e4n skandaaleilla, kuin kioskikirjoja ainaki<\/em>n’<\/h3>\n

Minulla on paha tapa vain vilkaista kirjoen alkusanat-osio, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa suosittelen lukemaan sen ajatuksella l\u00e4vitse. T\u00e4m\u00e4 kirja ei repostele skandaaleilla, joilla historian jatkumossa on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti marginaalinen rooli, mutta joilla meid\u00e4n aikamme historiankirjoja myyd\u00e4\u00e4n kuin kioskikirjoja ainakin.
\nSivuja liki 450, l\u00e4hdeviitteit\u00e4 yli 1.200. Todella lukemisen arvoinen julkaisu.<\/p>\n

Seppo Jyrkinen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Seppo Jyrkinen arvostelee Vesa Vareksen tuoreen tietokirjan ’Petos hurmos ero’. (Kuvan aineisto eri l\u00e4hteist\u00e4.) Vesa Vareksen uunituore tutkimus Suomen ja Saksan suhteista on mielenkiintoinen ja poikkeaa suomettuneen historiankirjoituksen valtavirrasta. Kirjassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi maiden suhdetta paitsi tutkijoitten kirjoittaman historian, my\u00f6s aikalaiskokemusten kautta. Miten suomalaiset Saksan kokivat niill\u00e4 tiedoilla, joita heill\u00e4 tuolloin oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n ja joita he […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":9021,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[24,11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9020"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9020"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9020\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9022,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9020\/revisions\/9022"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9021"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9020"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9020"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9020"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}