{"id":8722,"date":"2025-10-08T01:06:56","date_gmt":"2025-10-07T22:06:56","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=8722"},"modified":"2025-10-08T12:22:51","modified_gmt":"2025-10-08T09:22:51","slug":"onnea-matkaan-petteri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/10\/08\/onnea-matkaan-petteri\/","title":{"rendered":"Onnea matkaan, Petteri!"},"content":{"rendered":"

Suomen p\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpo vierailee torstaina Valkoisessa Talossa, ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomen p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 23:een vuoteen..<\/strong><\/p>\n

Vierailu on maallemme\u00a0 hyvin t\u00e4rke\u00e4, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti. P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpo<\/strong> ei ole ”saanut kutsua<\/em> Siniparran linnaan<\/em>”, -mit\u00e4 sanontaa Sir Winston Churchill<\/strong> k\u00e4ytti Suomesta, -mutta aivan erilaisessa tilanteessa. -Torstaina p\u00e4\u00e4ministeri ja presidentti matkustavat Washingtoniin<\/strong>\u00a0paljon toiveikkaimmissa oloissa.<\/p>\n

Suomi oli 80 vuotta sitten ’j\u00e4tetty yksin karhun syleilyyn<\/em>’. Silloiset tunnelmat olivatkin hyvin painostavia. Yhdysvaltain suurl\u00e4hetyst\u00f6ss\u00e4, Helsingin Kaivopuistossa<\/strong>, diplomaattina toiminut J. Raymond Ylitalo<\/strong> muistelee, kuinka Suomen 40-luvun ulkoministeri, Carl Enckell<\/strong>, reagoi kun Yhdysvaltain suurl\u00e4hettil\u00e4s Avra M. Warren<\/strong> kertoi h\u00e4nelle ulkoministeri\u00f6ns\u00e4 viestin, jonka kertominen oli kertojalle hyvin mieluista:<\/p>\n

”Yhdysvallat ottaa tarvittaessa Suomen asian esille YK:ssa.”<\/p><\/blockquote>\n

Ei sen monisanaisemmin. N\u00e4in State Department<\/strong> oli ohjeistanut kertomaan. Viesti tarkoitti, ett\u00e4 Suomi -joka ei viel\u00e4 edes YK<\/strong>;n j\u00e4sen- on Yhdysvaltain huomion kohteena, eik\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4<\/strong> voi toimia t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oman mielens\u00e4 mukaan. Suomen yksinolo oli p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/p>\n

Helsingist\u00e4 Washingtoniin l\u00e4hteneisiin raportteihin, joita Ylitalo saattoi -niiden tultua julkisiksi- k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muistelmiensa l\u00e4hdeaineistona, kirjattiin ’Suomen ulkoministerin liikuttuneen viestist\u00e4<\/em>’.<\/p>\n

Ne oli niit\u00e4 aikoja. Suomella on usein yst\u00e4v\u00e4 kaukana, ja uhka l\u00e4hell\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4t\u00e4 sanotaan joskus ’geopolitiikaksi’<\/em>, ja t\u00e4m\u00e4n kanssa meid\u00e4n suomalaisten on ollut pakko oppia el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Taitavalla luovimisella olemme selvinneet, -ja selvi\u00e4mme vastakin.<\/p>\n

My\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4 ajalta muistamme Urho Kekkosen<\/strong> vierailun –Hawaiji<\/strong>a\u00a0my\u00f6ten- jolta vierailulta sitten mentiin kiireell\u00e4 Novosibirskii<\/strong>n asti. Karhu<\/em> oli \u00e4r\u00e4ht\u00e4nyt, kun ei muuta voinut. -Eik\u00e4 voinut, koska meill\u00e4 oli yst\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Meid\u00e4n ulkopoliitikkomme ovat tehneet h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n urakan. -Eik\u00e4 se urakka ole mihink\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ttynyt. Kun entisest\u00e4 on selvitty, uusi tilanne on edess\u00e4. 80 vuotta sitten suomalaisilla oli viel\u00e4 sodan savut<\/em> muistissaan, joskus sieraimissaankin: Muistan lapsuudenkodin vastap\u00e4isen korttelin kadunvarren talon. Se oli joskus ’palanut kivijalkaan’, -pommitettu. J\u00e4ljell\u00e4 siis pohjakerros myym\u00e4l\u00f6ineen- ja katettu tilap\u00e4isell\u00e4 tervapahvitetulla harjakatolla, jonka alla entisen asuintalon hiiltyneit\u00e4 rakenteita.<\/p>\n

Kosteilla ilmoilla hiiltyneen puun ja kosteiden purujen tuoksu saattoi lehahtaa kadulle asti. No, ei sotaa muutenkaan kukaan voinut unohtaa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n sodan savut<\/em> ovat muualla, -mutta eiv\u00e4t kaukana: Ukraina<\/strong>ssa.<\/p>\n

N\u00e4in\u00e4 aikoina turvallisuuspolitiikk<\/strong>a t\u00e4ytyy olla hoidettu hyvin, -ja suhteet Atlantin taakse<\/strong> kunnossa.<\/p>\n

Siksip\u00e4 pid\u00e4n huonosti ajoitettuna vuoden 2003<\/strong> m\u00e4rehtimist\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Onhan siin\u00e4 -p\u00e4\u00e4ministeri Paavo Lipposen<\/strong> ja presidentti George W. Busch<\/strong>in tapaamisessa 9. joulukuuta 2002- muisteltavaa, mutta silloinen kalabaliikki ”hallituksen<\/em> lukkoon ly\u00f6dyst\u00e4 ulkopolitiikasta poikkeamisesta<\/em>” ei n\u00e4yt\u00e4 olleen vahvalla pohjalla.<\/p>\n

Suomi oli toki samaa mielt\u00e4 presidentti Buschin kanssa, kun t\u00e4m\u00e4n linjana -po. keskustekuja k\u00e4yt\u00e4ess\u00e4- oli Irak<\/strong>in pakottaminen noudattamaan YK:n p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmaa 1441<\/strong> tukeutuen YK:n turvallisuusneuvostoon<\/strong>. -Sen mukaisesti oli Washingtonissa puhuttu. Maaliskuussa 2003 Yhdysvaltain asenne YK:n k\u00e4ytt\u00e4miseen vasta muuttui.<\/p>\n

Valitettavasti kotimaassa p\u00e4\u00e4si er\u00e4s ammattisaivartelija<\/em><\/strong> levittelem\u00e4\u00e4n omia tulkintojaan, ja keitt\u00e4m\u00e4\u00e4n niist\u00e4 sopan, jonka markkinoi houkuttelevana mutta kyseenalaisena vaaliaseena Keskusta<\/strong>lle. T\u00e4m\u00e4n ceissin purkamiseen sitten tarvittiinkin poliisia, tuomioistuinta, ja hallituskriisi: Vaalivoittajan kokoama hallitus kaatui juhannuksena ”Irakgate”-skandaaliin.<\/p>\n

”IRAKGATE<\/em>:a” ei ole viel\u00e4 t\u00e4ysin avattu, -mik\u00e4 t\u00e4ytynee joskus jonkun tehd\u00e4, -mutta n\u00e4iden asioiden perkaamiseen ei mediassa ole ollut t\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n asti kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n kiirett\u00e4, -joten voimme hyvin odottaa, ett\u00e4 Petteri palaa reissultaan.<\/p>\n

Pekka Kemppainen<\/p>\n

Luettavaa;<\/p>\n