{"id":853,"date":"2024-01-06T18:53:12","date_gmt":"2024-01-06T18:53:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=853"},"modified":"2024-01-06T18:53:13","modified_gmt":"2024-01-06T18:53:13","slug":"nato-vastustajien-liikekannallepano-yltaa-jo-pahnanpohjimmaisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/01\/06\/nato-vastustajien-liikekannallepano-yltaa-jo-pahnanpohjimmaisiin\/","title":{"rendered":"NATO-vastustajien liikekannallepano ylt\u00e4\u00e4 jo pahnanpohjimmaisiin"},"content":{"rendered":"

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patom\u00e4ki tuli eilen framille Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 sotaa, ja my\u00f6s Suomen NATO-j\u00e4senyytt\u00e4 kommentoiden. Professorin mukaan sodan syyn\u00e4 oli Ukrainan pyrkimys hakea j\u00e4senyytt\u00e4, eik\u00e4 Suomenkaan olisi pit\u00e4nyt liitty\u00e4 NATOon.<\/strong><\/p>\n

(Patom\u00e4ki ei ole otsikkokuvassa, vaan taitelijaprofessori Kari Suomalaisen luoma mielikuvitushahmo.)<\/p>\n

Professori Heikki Patom\u00e4ki<\/strong> on eronnut Vasemmistoliitosta <\/strong>maaliskuussa 2022, -johtuen puolueen suhtautumisesta Suomen j\u00e4senyyshakemukseen Pohjois-Atlantin puolustusliitoon <\/em>NATO:oon. Tarkastelemme.<\/p>\n

Heikki Patom\u00e4en<\/strong> perusteluihin voi syventy\u00e4 Iltalehden<\/em> (05.11. -linkki) uutisessa. Professori l\u00e4htee siit\u00e4, mist\u00e4 moni v\u00e4hemm\u00e4n-oppinutkin erehtyy aloittamaan Euroopan turvallisuustilanteen analysoinnin: Jos\/kun Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> itse itselleen m\u00e4\u00e4rittelemi\u00e4 ns. turvallisuusintressej\u00e4 loukataan, Ven\u00e4j\u00e4 on ik\u00e4\u00e4nkuin syyntakeeton, eik\u00e4 silt\u00e4 voi vaatia asiallista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. -Mutta ei paneuduta t\u00e4h\u00e4n, Patom\u00e4ki avautuu Iltalehdess\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan alkua (24.02. 2022) -ja sit\u00e4 edelt\u00e4nytt\u00e4 tilanteiden kulkua- uutisoineena muistan hyvin k\u00e4ydyt keskustelut, ja Turkin<\/strong> sek\u00e4 Valkoven\u00e4j\u00e4n<\/strong> v\u00e4litysyritykset. Keskusteluja k\u00e4ytiin ja neuvottelijat tapasivat. Ettei mit\u00e4\u00e4n yhteisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 l\u00f6ytynyt, siit\u00e4 saamme toivottavasti varmaa tietoa joskus, kun arkistot avautuvat. Kuva ei j\u00e4\u00e4ne niin simppelille tasolle, kuin mill\u00e4 professori Patom\u00e4ki liikkuu.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 ja sopimusten pit\u00e4minen<\/h2>\n

Ukraina<\/strong> oli jo vuosia sitten saanut turvatakuita<\/em> -takuut suvereniteetilleen ja alueellisille rajoilleen- mm. Ven\u00e4j\u00e4n ja l\u00e4nsivaltojen allekirjoituksilla. Sotaan oli niist\u00e4 huolimatta jouduttu 2014 ja uudelleen 2022. Presidentti Volodymyr Zelenskij<\/strong> ehti viel\u00e4 ennen Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen alkua ilmoittamaan julkisesti, ett\u00e4 jos Ukrainalle l\u00f6ytyy uskottavat ja pit\u00e4v\u00e4t turvatakuut, NATO-j\u00e4senyyden tavoittelusta voidaan luopua.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n tied\u00e4mme, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n sotavalmistelut olivat olleet t\u00e4ydess\u00e4 vauhdissa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1-2 vuotta ennen 24.02. 2022, joten Zelenskij puhui kuuroille korville. Ven\u00e4j\u00e4 ja sopimusten pit\u00e4minen, onkin j\u00e4nn\u00e4 aihe, -mutta muut ovat jo sit\u00e4 k\u00e4sitelleet. Minsk-2<\/strong><\/em>:ta allekirjoitettaessa -sopimuksessa taistelut lopetettiin de facto<\/em>-rintamalinjalle- Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putin<\/strong> ilmoitti heti kyn\u00e4n paperista nostettuaan, ettei t\u00e4m\u00e4 sitten koske Debaltseva<\/strong>n kaistaa rintamalla.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4iset iskiv\u00e4t Debaltsevasta vet\u00e4ytyvi\u00e4 ukrainalaisia vastaan, siis yli sovitun demarkaatiolinjan, ja alueella joka Minskin paperin mukaan j\u00e4isi Ukrainalle. Sopimus oli siis kuollut jo ennen kuin Putin sai kyn\u00e4n takaisin taskuunsa. -T\u00e4h\u00e4n kokemukseen n\u00e4hden meneill\u00e4\u00e4n olevan konfliktin rauhanneuvottelujen tuloksettomuus ei ket\u00e4\u00e4n yll\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Patom\u00e4ki kuitenkin -ei mit\u00e4\u00e4n oppineena eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n unohtaneena- el\u00e4ttelee toiveita, ett\u00e4 jos Ven\u00e4j\u00e4lle annetaan jotakin, ”karhu rauhoittuu<\/em>”.<\/p>\n

Vasemmistoliitto, NATO ja Ven\u00e4j\u00e4n sodat<\/h2>\n

1990-luvulla perustettu Vasemmistoliitto<\/strong> miellet\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4n tietyn perinn\u00f6n kantajaksi. Sen edelt\u00e4j\u00e4puolueet muistetaan korostetusta sitoutumisesta ”rauhanty\u00f6h\u00f6n<\/em>”, joka valitettavan usein k\u00e4tki\u00a0 Neuvostoliiton<\/strong> (sota-)intressien ajamisen, ja silmien sulkemisen sen ihmisoikeusrikkomuksilta<\/em>. T\u00e4m\u00e4n perisynnin kantajalle turvallisuuspoliittisen orientoitumisen 2000-luvulle on t\u00e4ytynyt olla erityisen haasteellista.<\/p>\n

Vasemmistoliitossa olikin k\u00e4yty keskustelua turvallisuuspoliittisen asennoitumisen p\u00e4ivitt\u00e4misest\u00e4 jo 2000-luvun alusta alkaen. Aloitteellisia olivat olleet mm. er\u00e4\u00e4t nais-kansanedustajat ja puolueen silloinen puheenjohtajakin. Viime vuosituhannen juoksuhaudoissa yh\u00e4 k\u00f6k\u00f6tt\u00e4vien vanhoillisten vastakampanjasta j\u00e4i el\u00e4m\u00e4\u00e4n slogan ”nato-kiimaisista naisista<\/em>”, joka kertoo enemm\u00e4n keksij\u00e4ns\u00e4 (mainitaan tuonnempana) kieroutuneesta suhtautumisesta naisiin, kuin herjaamisen kohteista.<\/p>\n

”N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n puolue-apparaatti”<\/h3>\n

Puolueesta 2006 ovet paukkuen l\u00e4htenyt puheenjohtaja (1998\u20132006)\u00a0 ja puolueensa valovoimaisin hahmo, \u00a0Suvi-Anne Siimes<\/strong>,\u00a0kertoi havainneensa puoluetta johtaessaan, ett\u00e4 puolueen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko-menettelyn ulkopuolella, n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4, piilee toinen apparaatti<\/em>, joka todellisuudessa johtaa puoluetta, -ja ohittaa itselleen ei-mieluisat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Virallisissa kokouksissa p\u00e4\u00e4tetyt asiat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toteudu, kun joku n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4kin toisin. (Suvi-Anne Siimes: ”Politiikan julkisivu<\/em>” Otava 2007)<\/p>\n

Siimes nimesi pitk\u00e4aikaisen kansanedustajan ja euroedustajan Jaakko Laakso<\/strong>n t\u00e4m\u00e4n salaisen valtakoneiston operatiiviksi<\/em>, mik\u00e4 ei yll\u00e4tt\u00e4nyt ket\u00e4\u00e4n politiikkaa 70-luvulta alkaen seurannutta. Jos 70-luvulla ei olisi jo nimetty kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Perttusta<\/strong> ”h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4ksi h\u00e4m\u00e4h\u00e4kiksi<\/em>”, tiet\u00e4isimme kenelle nimitys kuuluu.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

SKDL<\/strong>-Vasemmistoliitto<\/em> -jatkumon kahdet juuret l\u00f6ytyv\u00e4t -jos sallitte yksinkertaistamisen?- 40-luvulla maanalaisuudessa<\/em> tai Moskovassa<\/strong> sinnitelleest\u00e4 SKP<\/strong>:st\u00e4 (Suomen kommunistinen puolue) ja eduskunnan (sosialidemokraattisesta) ”rauhan oppositiosta<\/em>”. Molemmat porukat l\u00f6ysiv\u00e4t toisensa sodan j\u00e4lkeen samasta puolueesta, SKDL:st\u00e4. -Mutta heid\u00e4n maailmansa eiv\u00e4t koskaan kohdanneet: Vakoilu ja byrokraattinen k\u00e4hm\u00e4ily, ja j\u00e4rjest\u00f6demokratia ja eduskuntaty\u00f6 ovat kuin eri planeetoilta.<\/p>\n

SKP:n surullisen-kuuluisa puolueriita<\/em> 1970-80 -luvuilla, ja Suvi-Annen kohtaamat vaikeudut ovat t\u00e4t\u00e4 perua. -Kun Moskovan k\u00e4skyj\u00e4 noudattaneet, ja konspiratiivisuuteen kasvaneet, puoluekaaderit eiv\u00e4t oikein koskaan oppineet demokratian pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kunnioittamaan kansanvaltausuutta elup\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. -Eiv\u00e4t valtakunnanpolitiikassa, eiv\u00e4t oman puolueensa j\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6ss\u00e4. -T\u00e4m\u00e4n perinteen ”soihdunkantaja<\/em>” -ihan t\u00e4lle vuosituhannelle asti, voitteko kuvitella!- oli t\u00e4m\u00e4 Siimekselle vaikeuksia tuottanut Jaakko Laakso.<\/p>\n

KGB<\/strong>-agenttina (koodinimi: Jan<\/em>, Stasi<\/strong>n tiedostoissa Mantel<\/em>) useasti mainitun Laakson karkotti Vasemmistoliiton liepeilt\u00e4 puolueen nykyinen puheenjohtaja Li Andersson<\/strong>. (Hyvin tehty!)<\/p><\/blockquote>\n

Uutiselle aiheen antanut Helsingin yliopiston<\/strong> maailmanpolitiikan professori Heikki Patom\u00e4ki ymm\u00e4rsi l\u00e4hte\u00e4 itse -kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022- kun Vasemmisto teki reippaan turvallisuuspoliittisen ratkaisun, ja asettui NATO-j\u00e4senyyshakemuksen j\u00e4tt\u00e4misen kannalle.<\/p>\n

Puolueen puheenjohtajan, Li Anderssonin, poliittinen taito yll\u00e4tti politiikan tarkkailijat, kun puolueensa eduskuntaryhm\u00e4 antoi NATO-\u00e4\u00e4nestyksiss\u00e4 kansanedustajille omantunnonvapauden, -\u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 siis sai hallituksen esityst\u00e4 vastaan, jos silt\u00e4 tuntuu. Loistava peli-liike: NATO-foobikoilta vedettiin matto alta, -ja heid\u00e4n harvalukuisuutensa j\u00e4i eduskunnan p\u00f6yt\u00e4kirjoihin. -Eik\u00e4 p\u00e4\u00e4sty urputtamaan ”pakko-natotuksesta<\/em>”, kuten lienee ollut aie? NATO-j\u00e4senhakemusta vastusti isossa salissa vain 5 vasuria, ja Ano Turtiainen<\/strong>. (Hyv\u00e4ss\u00e4 seurassa on aina kliffaa!)<\/p>\n

Mahdolliset YYA<\/strong>-kauden fossiilit<\/em> muissa puolueissa -erityiseen demareissa<\/em>– joutuivat my\u00f6s suhtautumaan tilanteeseen, jossa saattaisi joutua ”entisist\u00e4 kommareista<\/em>” vasemmalle. Kun eduskunnan vasemmistopuolueiden p\u00e4\u00e4osan asettuminen j\u00e4senyyshakemuksen puolelle oli ratkaiseva seikka -my\u00f6s hallituskriisin v\u00e4ltt\u00e4miselle-, meill\u00e4 on nyt tiedossa henkil\u00f6t joille kiitokset voi osoittaa.<\/p>\n

Ovatko YYA:n ja ”naapuri-ysht\u00e4vyyden<\/em>” viimeiset Bitter-Einderit<\/em> nyt kaivaneet esiin sotakirveens\u00e4, -se j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. \"\"<\/p>\n

Pekka Kemppainen 06.01. 2024<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n