{"id":8505,"date":"2025-09-26T18:16:04","date_gmt":"2025-09-26T15:16:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=8505"},"modified":"2025-09-26T20:56:56","modified_gmt":"2025-09-26T17:56:56","slug":"kansallisteatterin-pohjantahti-visuaalista-ilotulitusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/09\/26\/kansallisteatterin-pohjantahti-visuaalista-ilotulitusta\/","title":{"rendered":"Kansallisteatterin Pohjant\u00e4hti: Visuaalista ilotulitusta"},"content":{"rendered":"

Kansallisteatterissa n\u00e4htiin keskiviikkona Lauri Maijalan ohjaama V\u00e4in\u00f6 Linnan trilogian ’T\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/em> Pohjant\u00e4hden alla<\/em>’- teatterisovitus. Esitys oli visuaalisesti kertakaikkisen hieno.<\/strong><\/p>\n

(Kuvat: Kansallisteatteri.)<\/p>\n

Mutta Lauri Maijalan<\/strong> ohjauksessa oli outo soundi. Min\u00e4 olen lukenut kyseisen romaanitrilogian kahdeksaan kertaa -on muuten taivahan tosi<\/em>– ja katsonut siit\u00e4 tehdyt elokuvaversiot kahteen kertaan.<\/p>\n

Oli pakko kysell\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n, kun oli saanut mainiot paikat, ett\u00e4 mink\u00e4 painoksen Maijala oli lukenut. Ei minun mielest\u00e4 ainakaan sellaista, mit\u00e4 on ollut myynniss\u00e4 kuusikymment\u00e4 vuotta.<\/p>\n

Linnan Pohjant\u00e4hti<\/em> on oodi sosialidemokratialle, -ei kommunismille<\/h2>\n

Lauri Maijalan k\u00e4siss\u00e4 oli muotoutunut n\u00e4ytelm\u00e4, jossa vihjattiin koko ajan kommunisteihin, tosin juurikaan mainitsematta heit\u00e4. Linnan viesti lukijoilleen on, ett\u00e4 on sosiaalidemokratian ansiota, lun Suomessa on ollut ja on edelleen demokratia<\/em>. Ja ett\u00e4 nimen omaan sosiaalidemokrattien ansiosta selvisimme hengiss\u00e4 niin kansalaissodasta<\/em> kuin talvi- ja jatkosodasta,<\/em> ja vaurastuimme.<\/p>\n

V\u00e4ino Linna<\/strong> korostaa liki main koko teoksen l\u00e4pi katkeraa taistelua demarien ja kommunistien kesken. Mutta ”Kansiksen<\/em>” n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle tuota tosiel\u00e4m\u00e4n ja kirjan todellisuutta ohjaaja ei ollut p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt.<\/p><\/blockquote>\n

On tietenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s Maijala on T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden <\/em>alla lukenut, -uskoisin usempaankin kertaam- eik\u00e4 ole oletettavaa, etteik\u00f6 h\u00e4n olisi tuota totisesti punaista lankaa<\/em> Linnan kirjoituksessa havainnut. H\u00e4n on siis tietoisesti poistanut yhden teoksen keskeisist\u00e4 teemoista. -Kummallinen valinta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

”Hurmejuomaa s\u00e4rpiell\u00e4 kanssa korppien<\/em>”<\/h2>\n

T\u00e4m\u00e4 riimi on er\u00e4\u00e4st\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enlauluista (Pieni Suomen kansa), ja tuli totisesti selv\u00e4ksi siis, ett\u00e4 Maijalan porvarit ahmivat ty\u00f6l\u00e4isten verta kuin korpit hurmelammikolla.<\/p>\n

Ei Linnaltakaan j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi, ett\u00e4 ”kyll\u00e4 porvarit on sitte kauheita<\/em>”, niin kuin er\u00e4s Koskelan Elinan<\/strong> huudahdus kirjassa kuuluu. Maijalan porvareissa, saatikka valkoisissa, ei ollut ihmist\u00e4 nimeksik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Teoksen kaksi p\u00e4\u00e4perhett\u00e4 ovat Urjala<\/strong>n ”Pentinkulman<\/em><\/strong>” kyl\u00e4ss\u00e4 asuva pappispariskunta Lauri<\/strong> Ja Ellen<\/strong> Salpakari<\/strong> ja Koskelan<\/strong> torppariperhe. Tarina alkaa 1800-luvun lopulta, ja p\u00e4\u00e4ttyy kuvaaman 1940-luvun loppua.<\/p>\n

N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 korostuu ruustinnan –Katariina Kaitueen<\/strong>– esitt\u00e4m\u00e4 umpihullun oikeistolaisen \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen hahmo. On totta, ett\u00e4 my\u00f6s kirjassa ruustinnalla on t\u00e4rke\u00e4 rooli, mutta Linnalle rovasti Lauri Salpakari oli t\u00e4rke\u00e4mpi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

V\u00e4in\u00f6 Linna kertoi minulle itse, kun oli viel\u00e4 elossa, ett\u00e4 h\u00e4n kirjoitti niin paljon kyseess\u00e4 olevasta perheest\u00e4, koska h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 oli ollut ”salpakarien<\/em>” sis\u00e4piikana 30 vuotta. Linna kertoi my\u00f6s, ett\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4 oli er\u00e4s perhe, -ei nyt yks yhteen mutta kuitenkin- jonka el\u00e4m\u00e4nkohtalot olivat romaaniperheen koskeloiden esikuvana.<\/p>\n

Silm\u00e4\u00e4n pisti my\u00f6skin se, ett\u00e4 vaikka Linnalle Akseli Koskela<\/strong> oli keskeinen hahmo, mutta Maijala oli kutistanut h\u00e4net ansaitsemattoman pieneksi. H\u00e4nest\u00e4 j\u00e4i, -vaikka Akselina Otto Rokka<\/strong> teki hyv\u00e4\u00e4 j\u00e4lke\u00e4- kuva, ett\u00e4 h\u00e4n oli vain ”muuan mies<\/em>”.<\/p>\n

Toinen romaanin keskeisist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4, jotka olivat Linnalle t\u00e4rkeit\u00e4, ei n\u00e4emm\u00e4 liikuttanut juurikaan ohjaaja Maijalaa, oli pienist\u00e4 k\u00f6yhist\u00e4 oloista kansanedustajaksi noussut -kirjan henkil\u00f6ist\u00e4 \u00e4lykk\u00e4in- eli Janne Kivivuoren<\/strong> hahmo, ja kolmas ojaan tyrk\u00e4tty oli r\u00e4\u00e4t\u00e4li Halme<\/strong>, -kyl\u00e4\u00e4n sosialismin tuonut Aadolf<\/strong> (Aatu) Halme<\/strong>.<\/p>\n

Linna kertoi allekirjoittaneelle, ett\u00e4 Halme oli tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kansakoulun opettaja, mutta joutui kirkonkyl\u00e4n ”kerman<\/em>” eli suurviljelij\u00e4n, sahanomistajan apteekkarin yms. vihaamaksi, kun teki ”luokkahypyn<\/em>” alasp\u00e4in, eli rupesi sosiaalidemokraatiks<\/em>i ja hylk\u00e4si herraskaisen s\u00e4\u00e4tyns\u00e4.<\/p>\n

Mutta kartanon herran ja paronin Maijala oli nostanut n\u00e4kyviin, ja tietysti h\u00e4n olikin merkitt\u00e4v\u00e4 mies-mm. yksi niist\u00e4 500:sta, jotka veiv\u00e4t Pietariin<\/strong> -kun maksoi itse matkansa- keisarille yli puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittaman vastalauseen ”Helmikuun manifestiin<\/em><\/strong>” (1899), jolla manifestilla siis aloitettiin ”ensimm\u00e4inen sortokaus<\/em>i” eli Suomen suuriruhtinaskunnan ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4minen.<\/p>\n

Carl-Kristian Rundman<\/strong> oli mit\u00e4 vaikuttavin paroni, ja my\u00f6s lapualainen opettaja Rautaj\u00e4rvi<\/strong>. T\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 Rautaj\u00e4rvena Rundman totisesti kuohui ja kiehui ajan henke\u00e4: 20-30 lukujen ”punikkivihaa”. Mutta en ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 miksi paronitarta esitt\u00e4nyt Paula Siimes<\/strong> puhui huonoa suomeaan ven\u00e4l\u00e4isell\u00e4 aksentilla, kun h\u00e4n kuitenkin oli kirjan mukaan syntyj\u00e4\u00e4n ruotsalainen. Jos se oli jokin Maijalan ”taiteellinen ratkaisu<\/em>”, niin mit\u00e4\u00e4n lis\u00e4arvoa se ei tuonut.<\/p>\n

”Moderni n\u00e4ytelm\u00e4 moderneille ihmisille<\/em>”<\/h2>\n

N\u00e4in Lauri Maijala kuvasi ohjaamaansa suurta ja pitk\u00e4\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4. -Kesti kaksine v\u00e4liaikoineen 3 t 40 minuuttia, ei sill\u00e4 -kyll\u00e4 sen jaksoi ihan hyvin.<\/p>\n

Modernia siin\u00e4 oli esimerkiksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n taustalla liikkuvaa ja seisotettua kuvaa n\u00e4ytt\u00e4nyt videosein\u00e4 joka ratkaisu tuki suurimmalta osin mallikkaasti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n tapahtumia.<\/p>\n

T\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 -ilmeisesti- en kuitenkaan aivan ymm\u00e4rt\u00e4nyt tai niellyt sit\u00e4 modernismia kokonaan, tai sitten en ole moderni ihminen. Niin, en kyll\u00e4 asukkaan Helsingin Kallion kaupunginosassa,<\/strong> enk\u00e4 ole suuri radikaali, koska minusta Maijalan Pohjant\u00e4hti on tehty ensisijaisesti edell\u00e4 kuvaamilleni minua puolta nuoremmille ihmisille.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

T\u00e4llaiselle Pohjant\u00e4htifriikillekin se kelpaa oikein hyvin, koska on mahtavaa kokea miten joku voi n\u00e4hd\u00e4 samat asiat aivan toisin, ja pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rkein\u00e4 aivan toisia asioita, kuin toinen ja kumpikin on ”kirjansa lukenut<\/em>”.<\/p>\n

Modernia oli sekin, -ei nyt aivan uutta mutta kuitenkin poikkeuksellista- ett\u00e4 yht’ \u00e4kki\u00e4 kesken n\u00e4ytelm\u00e4n katsomossa istunut Maijala rupeaa ohjaamaan, ja harppoo n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n reunalle, ja rupeaa neuvomaan n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4, eli Koskelan Almaa n\u00e4ytellytt\u00e4 ja yksin keinutuolissa ”T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla<\/em>” laulavaa Tiina<\/strong> Weckstr\u00f6m<\/strong>i\u00e4. (Tied\u00e4tteh\u00e4n: ”T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla on mun kotimaani mutta t\u00e4htein tuolla puolen<\/em> toisen kodon saamme …<\/em>”)<\/p>\n

Kummallista- tuossa Maijalan ohjaaman n\u00e4ytelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 Maijalan n\u00e4yttelem\u00e4 Maijala- oli se, ett\u00e4 tuota kohtausta ei sitten tullut esiin n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 my\u00f6hemmin eli, ett\u00e4 olisimme saaneet n\u00e4hd\u00e4 lopputuloksen, eik\u00e4 ainakaan se miten joku asia muuttui tuon henkil\u00f6ohjauksen seurauksena.<\/p>\n

Ehk\u00e4 se oli jonkun mielest\u00e4 kiehtovaa j\u00e4nn\u00e4\u00e4, minusta se varasti osan intensiteetist\u00e4, -vai oliko kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 Maijala on tyypillinen taiteilija: Pit\u00e4\u00e4 aina p\u00e4\u00e4st\u00e4 esille- (sama vika vaivaa toimittajiakin).<\/p>\n

Viel\u00e4kin yksi painotus: Kun V\u00e4in\u00f6 Linnan kirjassa miehet ovat p\u00e4\u00e4osissa-ainakin enemm\u00e4n kuin naiset, Maijala on nostanut framille ennen muuta kaksi naista, eli tuon sekop\u00e4isen ruustinnan, ja toinen t\u00e4rke\u00e4 hahmo h\u00e4nelle on kyl\u00e4n huora, -joka muuten oli my\u00f6s kyl\u00e4n k\u00f6yhimm\u00e4n perheen tyt\u00e4r. Erityisesti seuralaiseni kiinnitti tuohon valintaan huomiota.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Oliko t\u00e4m\u00e4 Helmi<\/em> –Leena Nummelan<\/strong> railakkaasti esitt\u00e4m\u00e4 liki main joka pojan huvi- sitten my\u00f6s ”modernia<\/em>” eli meid\u00e4n aikaamme kuuluvaa seksin ylikorostumisen huomioimista, -silt\u00e4 se ainakin vaikutti.<\/p>\n

Jos min\u00e4 saisin ohjata…<\/h2>\n

…Niin toisin esitykseen iloa. Maijala oli kyll\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt ja tarjosi katsojille surua, kuolemaan, r\u00e4\u00e4kk\u00e4yst\u00e4 ja pahaa mielt\u00e4, sek\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 yllin kyllin. Ja totta on ,ett\u00e4 aikamme tuntuu olevan sit\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4\u00e4n, mutta toisaalta on meill\u00e4 sent\u00e4\u00e4n muutakin iloittavaa. kuin seksi, ja niin oli Pentinkulmallakin,\u00a0 ja niin on T\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/em> Pohjant\u00e4hden alla<\/em> trilogiassakin. V\u00e4liin saa nauraa niin, ett\u00e4 vatsaan sattuu, sek\u00e4 lukiessaan tuota kirjaa ja t\u00e4ss\u00e4 ihan ”modernissa<\/em>” el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Summa summarum, onneksi el\u00e4mme vapaassa, demokraattisessa Suomessa, jossa my\u00f6s Maijalan Pohjant\u00e4hdelle on tilaa.<\/p>\n

Seppo Huhta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansallisteatterissa n\u00e4htiin keskiviikkona Lauri Maijalan ohjaama V\u00e4in\u00f6 Linnan trilogian ’T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla’- teatterisovitus. Esitys oli visuaalisesti kertakaikkisen hieno. (Kuvat: Kansallisteatteri.) Mutta Lauri Maijalan ohjauksessa oli outo soundi. Min\u00e4 olen lukenut kyseisen romaanitrilogian kahdeksaan kertaa -on muuten taivahan tosi– ja katsonut siit\u00e4 tehdyt elokuvaversiot kahteen kertaan. Oli pakko kysell\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n, kun oli saanut mainiot paikat, ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":8509,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8505"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8505"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8505\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8520,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8505\/revisions\/8520"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8509"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8505"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8505"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8505"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}