{"id":8041,"date":"2025-09-03T18:48:06","date_gmt":"2025-09-03T15:48:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=8041"},"modified":"2025-09-03T18:48:06","modified_gmt":"2025-09-03T15:48:06","slug":"urho-kaleva-kekkonen-3-syyskuuta-1900-31-elokuuta-1986","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/09\/03\/urho-kaleva-kekkonen-3-syyskuuta-1900-31-elokuuta-1986\/","title":{"rendered":"Urho Kaleva Kekkonen 3. syyskuuta 1900 – 31. elokuuta 1986"},"content":{"rendered":"

Suomen pitk\u00e4aikaisimman presidentin, Urho Kaleva Kekkosen, syntym\u00e4st\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n tasavuodet. Tarkastelemme UKK:n uraa, ja h\u00e4nen merkityst\u00e4\u00e4n nykyajalle.<\/strong><\/p>\n

Urho Kaleva Kekkonen<\/strong> syntyi Pielavedell\u00e4<\/strong> 3. syyskuuta vuonna 1900. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana Suomi koki useita vaiheita, -ja mahdollisia k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 joista kehitys olisi voinut l\u00e4hte\u00e4 suuntaan, jota nyt el\u00e4vien onneksi ei koskaan koettu.<\/p>\n

Kekkonen oli n\u00e4iden tilanteiden aikana sek\u00e4 kokija ett\u00e4 toimia. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 Kekkonen\u00a0 -nuorena koulupoikana- oli l\u00e4sn\u00e4 Suomen l\u00e4hi-historian surullisimmassa tragediassa: Kansalaissodassa<\/em>. Loviisan<\/strong> valleilla h\u00e4n komensi -ik\u00e4isist\u00e4\u00e4n vapaaehtoisista koottua- plutoonaa, joka teloitti ampumalla ’punaisia<\/em>’ vankeja.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n tapauksen on t\u00e4ytynyt vaikuttaa h\u00e4neen syv\u00e4sti: Vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n –Tasavallan Presidenttin\u00e4<\/strong>– Kekkosen er\u00e4s poliittinen johtoajatus oli Suomen sis\u00e4isten ristiriitojen hallinta, sovittelu ja vasemmiston integroiminen suomalaisten yhteiseen politiikantekemiseen. Kekkonen tiesi omasta kokemuksestaan, mik\u00e4 ei saanut en\u00e4\u00e4 koskaan toistua.<\/p>\n

1940-luvulla Kekkonen kirjoitti ajatuksiaan nimimerkill\u00e4 ’Pekka Peitsi<\/strong>’. Silloinkin h\u00e4n oli mukana kansakunnan kollektiivisessa kokemuksessa. 1939-1944 tapahtumat olivat suomalaisten eloonj\u00e4\u00e4mistaistelua, -kirjaimellisesti.<\/p>\n

Sotien j\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa Kekkonen oli siin\u00e4 joukossa, joka luki ajan reunaehdot, -ja toteutti omaa visiotaan ne huomioiden, mutta t\u00e4ht\u00e4yspistett\u00e4\u00e4n hukkaamatta.\u00a0 -Siit\u00e4 osasta h\u00e4nen ty\u00f6t\u00e4\u00e4n me nautimme yh\u00e4, -vuonna 2025- enemm\u00e4n, kuin mit\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mmek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vuoden 1956 presidentinvaalit<\/strong>, ja t\u00e4p\u00e4r\u00e4 voitto -ja puheet ”ostetusta \u00e4\u00e4nest\u00e4<\/em>”- k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 huomion UKK:n ’pime\u00e4\u00e4n puoleen<\/em>’: Suoraviivaiseen vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja poliittisiin man\u00f6\u00f6vereihin, -joista sanonta ’Kekkoslovakian kansantasavalta<\/em>’ sai vauhtia. Nuo ajat el\u00e4neet muistavat Kari Suomalaisen<\/strong> kekkos-kritiikin: Huolimatta purevuudesta siin\u00e4 oli ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4inen pohjavire.<\/p>\n

Samaa en voi todeta -jo silloin ilmaantuneista- roskalehtien henkil\u00f6\u00f6n k\u00e4yvist\u00e4 kampanjoinneista, jossa tongittiin UKK:n yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4, juhlimista ja kumpi l\u00f6i ket\u00e4?\u00a0 (Kekkonen vai kauppaneuvos K<\/em>.) -Ja naisistako riideltiin? -Siit\u00e4kin kinattiin, oliko UKK:n syntym\u00e4torpassa savupiippu? –Silloisen Maalaisliiton<\/strong> vaalitoimitsijan \u00e4lynv\u00e4l\u00e4ys ”savupirtin poika<\/em>” joko osui tai upposi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Onneksemme olemme sivistynyt kansakunta, ja muistamme tekij\u00e4t, -emme tien sivussa r\u00e4ksytt\u00e4ji\u00e4, joiden seuraajia odottaa historian roskap\u00f6nt\u00f6n pohjalla mm. edell\u00e4 siteeratun ’Sensaation<\/em>’ toimituskunta. -Siell\u00e4 voivat m\u00e4rehti\u00e4 juorujaan vaikka seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/em> viikossa!<\/p>\n

Kekkonen siis sai maistaa oman osuutensa suomalaisilla kuullemma valitettavan yleisest\u00e4 kateudesta, ja pahansuopaisuudesta niit\u00e4 kohtaan, joiden p\u00e4\u00e4 ulottuu korkeammalle, ja hartiat leve\u00e4mm\u00e4lle.<\/p><\/blockquote>\n

Huutelu tien sivusta -ojan pohjalta- ei h\u00e4irinnyt Kekkosen ty\u00f6t\u00e4 Suomen ja suomalaisten parhaaksi, mutta ehk\u00e4 innosti h\u00e4nen luonteensa huonompaa puolta: UKK haali valtaa itselleen, ja talloi kilpailijoitaan.<\/p>\n

Suomalaisten yhdist\u00e4minen, ja radikalismin kohtaaminen<\/h2>\n

Kansakunnan yhdist\u00e4minen –K.J. St\u00e5lberg<\/strong>in ty\u00f6n jatkaminen ja t\u00e4ydent\u00e4minen- oli UKK:n sis\u00e4poliittinen prioriteetti. H\u00e4n n\u00e4ki mielell\u00e4\u00e4n kommunistit hallituksessa, -sitoutumassa rakentavaan politiikkaan ja jakamassa vastuuta, -kuin siell\u00e4, mink\u00e4 h\u00e4n muisti kev\u00e4\u00e4lt\u00e4 18.<\/p>\n

Kekkonen oli niit\u00e4 harvoja l\u00e4nsimaisia valtiomiehi\u00e4, jotka ymm\u00e4rsiv\u00e4t kohdata 1960-luvun lopulla ilmaantuneen opiskelijoiden ja nuorison radikalismin<\/em><\/strong> keskustelukumppanina, dialogin merkeiss\u00e4, eik\u00e4 konfrontaation osapuolena. -Siell\u00e4 miss\u00e4 ei ymm\u00e4rretty, n\u00e4htiin jopa terrorismia.<\/p>\n

Ett\u00e4 vuoden 1963 Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen<\/strong> antamasta impulssista virinnyt nuoren sukupolven ”kapina<\/em>” -oikeammin yhteiskuntakriittinen etsint\u00e4- kanavoitui l\u00e4nness\u00e4 vasemmistoradikalismiksi<\/strong>, ja Suomessa totalitaariseksi marxilais-konservatiiviseksi fundamentalismiksi<\/strong>, -sen hahmottamiseen UKK:lla ei ollut ty\u00f6kaluja. -Muutoksen seurauksesta k\u00e4rsi h\u00e4nen politiikkansa.<\/p>\n

Opiskelijaliikkeen sortuminen taistolais-stalinismiin<\/strong><\/em> vuodenvaihteeseen 1970-71 menness\u00e4 vaaransi UKK:n t\u00e4rkeimm\u00e4n el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n: Suomen puolueettomuuden, ja riippumattomuuden maksimoimisen suhteessa it\u00e4iseen naapuriin, Neuvostoliittoon<\/strong>.<\/p>\n

Taistelu puolueettomuudesta<\/h2>\n

Silloinen Neuvostoliitto oli perusfundamentiltaan ekspansiivinen, kuten nykyinen Ven\u00e4j\u00e4n federaatio<\/strong>kin, ja UKK oli ollut mukana siin\u00e4 joukossa, joka sodan j\u00e4lkeen oli omaksunut strategian, joka on nimetty Paasikiven-Kekkosen -linjaksi<\/strong>. -Toisin kuin pinnalliset historianselitt\u00e4j\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t uskovan, sana ’puolueettomuus<\/strong><\/em>’ otettiin tunnukseksi id\u00e4st\u00e4 p\u00e4in tulevan paineen neutraloimiseksi.<\/p>\n

Kekkonen oli t\u00e4ss\u00e4 asiassa hyvin taitava: H\u00e4n rakensi henkil\u00f6kohtaiset suhteet Kreml<\/strong>in vallanpit\u00e4jiin, myi heille idean ’hyvist\u00e4 naapuruussuhteista<\/em>’ ja ’luottamuksesta<\/em>’, ja hy\u00f6dynsi 100%:sesti yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Nikita<\/strong> Sergejevitsh Hrutshev<\/strong>in slogania ”rauhanomaisesta rinnakkaiselosta eri yhteiskuntaj\u00e4rjestelmien v\u00e4lill\u00e4<\/em>”.<\/p>\n

–Seh\u00e4n tarkoittaa Suomea ja Neuvostoliittoa!<\/em>, oivalsi Kekkonen. -Ja aloitti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti Suomen ulkopoliittisen liikkumavaran maksimoimisen. Onnistuen siin\u00e4 tavalla, joka vaikutti viel\u00e4 Suomen j\u00e4senyyden saavuttamiseen Euroopan Unionissa<\/strong>, -ja jo Kekkosen aikana EEC-vapaakauppasopimuksen<\/strong> solmimisessa.<\/p>\n

Urho Kekkonen oli Suomen 1900-luvun ’torjuntavoittojen<\/em><\/strong>’ er\u00e4s arkkitehti ja toteuttaja. ’Veitsen ter\u00e4ll\u00e4<\/em><\/strong>’ (WSOY 2004) -kirjoittaja Matti Koskimaa<\/strong> kuvaa hyvin kirjassaan, kuinka kes\u00e4ll\u00e4 1944 Suomen ja suomalaisten olemassaolo oli -useaan kertaan- ’aivan hilkulla<\/em>’:<\/p>\n

”Pojat, juoksut on juostu. Tulin t\u00e4nne kuolemaan.<\/em>” -N\u00e4m\u00e4 sanat on lausuttu -esimiehen k\u00e4skytt\u00e4ess\u00e4 sotilaitaan- ainakin kerran kes\u00e4-hein\u00e4kuun -44 ratkaisujen aikana Karjalan Kannaksella<\/strong>, kuten my\u00f6s sanat: ”Sotilaat, teid\u00e4n ja kotienne<\/em> v\u00e4liss\u00e4 olette vain te<\/em>.”<\/p>\n

Urho Kekkonen teki torjuntavoittonsa toiseen aikaan, toisin keinoin, mutta ne olivat yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4. Voisin lopettaa t\u00e4h\u00e4n, mutta on viel\u00e4 kertomatta suurin Kekkosen kohtaama haaste: ”Beljakovin vallankumous<\/strong>”.<\/p><\/blockquote>\n

’Unohtumaton kev\u00e4t 1970<\/em>’<\/h2>\n

Vuodenvaihteessa 1970-71 Suomessa oli Ahti Karjalaisen<\/strong> hallitus<\/strong>, mukana kommunistit<\/strong> (SKDL\/SKP), ja taistolaisstalinistiset totalitaarisen valtion ihailijat olivat juuri saaneet opiskelijaliikkeen<\/strong> kontrolliinsa ja putsattua radikaaleista ja my\u00f6s maltillisista reformisteista, ja ammattiyhdstysliikkeen<\/strong> kent\u00e4ll\u00e4 muhi tunne palkkojen j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyydest\u00e4: -A vot, Suomessa on vallankumouksellinen tilanne<\/strong>!<\/em><\/p>\n

-No, eih\u00e4n ollut, mutta NKP<\/strong>:n ideologi Mihail Andrejevitsh Suslov<\/strong> ei sit\u00e4 voinut Moskova<\/strong>ssa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. -Eik\u00e4 puolueen kansainv\u00e4lisen osaston pomo Boris Nikolajevitsh Ponomarjov<\/strong>, eik\u00e4 h\u00e4nen Suomeen suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi hommaama Aleksei Stepanovitsh Beljakov<\/strong>. Asiasta oli pihalla -siis ideologiansa hurmoksessa- my\u00f6s SKP<\/strong>:n v\u00e4hemmist\u00f6johtaja Taisto Jalo Sinisalo<\/strong>.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 k\u00f6\u00f6ri uskoi voivansa a) aiheuttaa Suomeen hallituskriisin<\/strong> pakottamalla SKDL vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n Karjalaisen hallituksesta, b) junailemaan aivan hirmuisen ’kuuman lakkokev\u00e4\u00e4n<\/strong>’, ja c) innostamaan \u00e4skett\u00e4in ”luokkakantaisten voimien<\/em>” (=stalinistien) ohjastettaviksi ajautuneet opiskelijat kaduille mekkaloimaan<\/strong><\/em> l\u00e4ntisen Euroopan tapaan.<\/p>\n

Kas, t\u00e4st\u00e4 saadaan kriisi, jossa ”hallitsevat eiv\u00e4t pysty hallitsemaan entiseen tapaan, eiv\u00e4tk\u00e4 hallitut halua<\/em>”, -tai ainakin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4<\/strong><\/em>. -Plus viel\u00e4 tarvittaessa ”veljellist\u00e4 apua<\/em>” teleketjujen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuotuna.<\/p>\n

Torjuntavoittojen pitk\u00e4 sarja jatkui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1971<\/h2>\n

Oikeastaan saamme kiitt\u00e4\u00e4 olemassaolostamme Kekkosen poikkeuksellisen hyv\u00e4\u00e4 tiedonhankintaa: Paitsi Suojelupoliisi<\/strong>, kotimaista turvallisuusuhkista raportoi h\u00e4nelle er\u00e4\u00e4nlainen yksityinen tiedustelupalvelu: Veikko Puskala<\/strong>n ”toimisto<\/em>”.<\/p>\n

Puskala\u00a0 oli 1940-luvun lopun ’asevelisosialisteja<\/strong><\/em>’, joiden ansiota Suomen puolustamisessa silloista uhkaa vastaan ei ole koskaan virallisesti tunnustettu. -Ehdotankin, kun asian otin puheeksi: Puskalalle nimett\u00e4v\u00e4n kunnianosoituksena vaikkapa puisto<\/em>, l\u00e4helt\u00e4 h\u00e4nen entist\u00e4 asuinpaikkaansa Bemb\u00f6le<\/strong>\u00e4.<\/p>\n

Tutkijan mukaan Puskalalla oli tietol\u00e4hde SKP:n johdossa, -nimen saatte itse etsi\u00e4 kirjallisuudesta. Kekkosen arkistoa penkoneet kertovat, ett\u00e4 sama -usein h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 tieto- tuli UKK:n p\u00f6yd\u00e4lle ensin Puskalalta, sitten sama tieto Supon kautta vuorokauden viiveell\u00e4.<\/p>\n

Kekkonen ei toki -kokeneena itsekin tiedustelumiehen\u00e4 (EK<\/strong> 1920-luvulla)- ottanut 1:1 tiedustelutietoa, joka on aina luvattomasti hankittua, ja altis v\u00e4\u00e4ristym\u00e4\u00e4n. -Ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa vinkki kertoi, ett\u00e4 aie on tehd\u00e4 kommunistinen vallankumous, ja liitt\u00e4\u00e4 Suomi Neuvostoliittoon. Presidentti sai kuitenkin -kirjallisuudessa henkil\u00f6idylt\u00e4 tietol\u00e4hteelt\u00e4- vahvistuksen: Kopion er\u00e4\u00e4n it\u00e4blokin valtion toiselle samanlaiselle jakamasta selonteosta, jossa kuvailtiin operaation p\u00e4\u00e4piirteet ja tavoite: Vallankumous Suomessa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1971.<\/p>\n

Vihollisen ja meid\u00e4n tulevaisuutemme v\u00e4liss\u00e4 oli … -henkil\u00f6 jota ei ole t\u00e4ss\u00e4 tarpeen nimet\u00e4. -Ja Urho Kaleva Kekkonen.<\/p>\n

Beljakoville tuli pikainen matkalaukun pakkaaminen, Karjalaisen hallitus pysyi kasassa, opiskelijoita ei provosoitu kaduille, Suomi -niminen suvereeni valtio jatkoi olemassaoloaan l\u00e4ntisen formaatin mukaisena avoimena yhteiskuntana. Kekkonen oli n\u00e4ytt\u00e4nyt osaamisensa.<\/p>\n

”Tasavallassa kaikki hyvin<\/em>!” \"\"<\/p>\n

Kekkosen syntym\u00e4st\u00e4 tasavuodet: Mies, el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 ja saamatta j\u00e4\u00e4neet kiitokset<\/a><\/p><\/blockquote>\n