{"id":7871,"date":"2025-08-23T20:52:55","date_gmt":"2025-08-23T17:52:55","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=7871"},"modified":"2025-08-23T20:52:56","modified_gmt":"2025-08-23T17:52:56","slug":"jouko-heyno-kohti-pietarin-esikaupunkeja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/08\/23\/jouko-heyno-kohti-pietarin-esikaupunkeja\/","title":{"rendered":"Jouko Heyno: Kohti Pietarin esikaupunkeja"},"content":{"rendered":"<p><strong>Suomen itsen\u00e4isyyden vakiintumisen kannalta ehk\u00e4 vaarallisin ja riskialttein osa Suur-Suomi -projektia oli Kirjasalon tasavaltana tunnetun itsen\u00e4iseksi julistautuneen Pohjois-Inkerin synty.<\/strong><\/p>\n<p><strong>Kirjasalon tasavalta<\/strong> oli yksi niist\u00e4 yli 30:st\u00e4 itsen\u00e4iseksi julistautuneesta keisarikunnan osasta, jotka ilmoittivat olevaansa riippumattomia maan keskushallinnon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4, ja alkavansa hoitaa asiansa suvereenilta pohjalta.<\/p>\n<p>Joidenkin mielest\u00e4 tuo ei vastaa \u201d<em>varsinaista<\/em>\u201d itsen\u00e4isyysjulistusta, mutta mik\u00e4 sitten vastaisi? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa \u201ditsen\u00e4inen\u201d? Onko itsen\u00e4isyys jotain yht\u00e4 maagista kuin kirkollinen avioliitto, joka ei ole voimassa, jos oikeita sanoja ei ole k\u00e4ytetty oikeassa j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja oikean shamaanin lausumina?<\/p>\n<p>Vuosina <strong>1918<\/strong> ja <strong>1919<\/strong> Inkeriss\u00e4 syttyi useita kapinoita vallan kaapanneita <em>bol\u0161evikkeja<\/em> vastaan. Syyn\u00e4 olivat elintarvikkeiden pakko-otot, kirkkoon ja seurakuntael\u00e4m\u00e4\u00e4n kohdistuneet sortotoimet sek\u00e4 alueelle levinnyt pietarilainen \u201dn\u00e4lk\u00e4rikollisuus\u201d, joka tarkoitti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 turvattomuutta aseistautuneiden huligaanijoukkojen toiminnan edess\u00e4, Toiminnan, jota hallinto edes n\u00e4ytt\u00e4nyt yritt\u00e4v\u00e4n suitsia.<\/p>\n<p>Levottomuuksia oli sek\u00e4 etel\u00e4- ett\u00e4 pohjoisosissa. Etel\u00e4isen Inkerin tapahtumat kuuluvat l\u00e4hinn\u00e4 <strong>Viron<\/strong> <strong>Vapaussodan<\/strong> alueeseen, Pohjois-Inkeri sen sijaan kosketti suoraan Suomea.<\/p>\n<p>Vuoden 1919 lopulla inkeril\u00e4isten mitta oli t\u00e4ysi, ja Suomeen paenneiden inkeril\u00e4isten muodostama aseellinen osasto hy\u00f6kk\u00e4si samanaikaisesti <strong>Judenit\u0161<\/strong>in operaation kanssa, 21. lokakuuta 1919 1 700 sotilaan voimin Pohjois-Inkerin pohjoisosiin, Kirjasalon alueelle.<\/p>\n<p>Kartta Kirjasalosta 1885 alla.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-7872 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/kirjasalo0000.jpg\" alt=\"\" width=\"643\" height=\"542\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/kirjasalo0000.jpg 643w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/kirjasalo0000-300x253.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 643px) 100vw, 643px\" \/><br \/>\nSuomalaisten tukemat inkeril\u00e4iset onnistuivat valtaamaan <strong>Kuivosi<\/strong>n aseman, <strong>Lempaala<\/strong>n ja <strong>Miikkulaisin<\/strong>, mutta niist\u00e4 jouduttiin vastahy\u00f6kk\u00e4yksen takia luopumaan, ja inkeril\u00e4iset per\u00e4ytyiv\u00e4t Kirjasaloon. Hallintoa hoiti <strong>Inkerin V\u00e4liaikainen Hoitokunta<\/strong>, joka pyrki kaikin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevin keinoin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hallussaan alueen ja l\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 Suomeen, tavoitteena liitos. T\u00e4h\u00e4n haettiin tukea my\u00f6s luoteisen alueen valkoisilta ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4, turhaan.<\/p>\n<blockquote><p><strong>Tarton rauhassa<\/strong> Suomi luopui toiveista alueen liitt\u00e4miseksi, eik\u00e4 Inkeri\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mainittu rauhansopimuksessa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Erillisess\u00e4 vakuutuksessa bol\u0161evikkihallinto lupasi kuitenkin Inkerin suomalaisille samanlaisen kulttuuriautonomian, kuin maan muillekin v\u00e4hemmist\u00f6kansoille. T\u00e4m\u00e4 lupaus pidettiin sittemmin pelottavan tarkasti. Tapahtumien seurauksena Suomeen pakeni yli 8 000 Inkeril\u00e4ist\u00e4, mik\u00e4 on noin 10 % kaikista Suomeen tulleista pakolaisista Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ennen Talvisotaa. Inkeril\u00e4iset joukot poistuivat Kirjasalosta Suomen puolelle 5. joulukuuta 1920.<\/p>\n<p>Jouko Heyno<\/p>\n<p>23.08. 2025<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen itsen\u00e4isyyden vakiintumisen kannalta ehk\u00e4 vaarallisin ja riskialttein osa Suur-Suomi -projektia oli Kirjasalon tasavaltana tunnetun itsen\u00e4iseksi julistautuneen Pohjois-Inkerin synty. Kirjasalon tasavalta oli yksi niist\u00e4 yli 30:st\u00e4 itsen\u00e4iseksi julistautuneesta keisarikunnan osasta, jotka ilmoittivat olevaansa riippumattomia maan keskushallinnon p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4, ja alkavansa hoitaa asiansa suvereenilta pohjalta. Joidenkin mielest\u00e4 tuo ei vastaa \u201dvarsinaista\u201d itsen\u00e4isyysjulistusta, mutta mik\u00e4 sitten vastaisi? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":7873,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7871"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7871"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7871\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7874,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7871\/revisions\/7874"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7873"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7871"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7871"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7871"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}