{"id":7687,"date":"2025-08-11T11:54:23","date_gmt":"2025-08-11T08:54:23","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=7687"},"modified":"2025-08-16T20:47:17","modified_gmt":"2025-08-16T17:47:17","slug":"hyokkayssotien-laillistaminen-saattaa-edeta-perjantaina-jaljet-eivat-lupaa-hyvaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/08\/11\/hyokkayssotien-laillistaminen-saattaa-edeta-perjantaina-jaljet-eivat-lupaa-hyvaa\/","title":{"rendered":"Hy\u00f6kk\u00e4yssotien laillistaminen saattaa edet\u00e4 perjantaina, -j\u00e4ljet eiv\u00e4t lupaa hyv\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

”Odotettiin republikaania, saatiin publikaani<\/em> (tullimies)”, -voidaan vitsailla Yhdysvaltain nykyisest\u00e4 presidentist\u00e4, toista kauttaan istuvasta Donald Trumpista. -Mit\u00e4 muihin lupauksiin tulee, sota Ukrainassa ei p\u00e4\u00e4ttynyt 24:ss\u00e4 tunnissa, eik\u00e4 edes 100:ssa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/strong><\/p>\n

(Kuvakoosteessa Yhdysvaltain nykyinen presidentti ja Ison Britannian p\u00e4\u00e4ministeri vuodelta 1939, -ja historian siipien havinaa.)<\/p>\n

Alkaneella viikolla on j\u00e4lleen rauhansopimus<\/em> luvassa. Donald Trump<\/strong>-ilmi\u00f6n ymm\u00e4rt\u00e4miseksi t\u00e4ytyy taustoittaa viime vuosisadalle asti. Katsotaan:<\/p>\n

Toisen maailmasodan (WW2) p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 v.1945 Yhdysvallat<\/strong> oli kiistatta maailman johtava sotilaallinen ja poliittinen mahti. Vastustajat oli nitistetty, ja liittoutuneiden (allies) itsest\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 nimike, Yhdistyneet<\/strong> kansakunnat<\/strong> (YK) realisoitui maailmanj\u00e4rjest\u00f6ksi, joka pian t\u00e4yttyi itsen\u00e4istyvien siirtomaiden v\u00e4rikk\u00e4ist\u00e4 edustajista. -Ai niin: Yhdysvaltain sodanaikaiset liittolaiset, Iso Britannia ja Ranska<\/strong>, menettiv\u00e4t pian l\u00e4\u00e4nityksens\u00e4 etel\u00e4isell\u00e4 pallonpuoliskolla, -joko hyv\u00e4ll\u00e4 tai pahalla.<\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4yssota tuomittiin rikokseksi<\/h2>\n

N\u00fcrnberg<\/strong>iss\u00e4 (Nurenburg) pidetyss\u00e4 spektaakkelissa hy\u00f6kk\u00e4yssota<\/strong> tuomittiin rikokseksi, ja maailma kuvitteli p\u00e4\u00e4sseens\u00e4 eroon aggressiivisist\u00e4 diktatuureista<\/strong>. -J\u00e4lkeenp\u00e4in tarkastellen silloinen naivismi on uskomatonta, -mutta takaisin britti-p\u00e4\u00e4ministeriin Neville Chamberlain<\/strong>iin (pikkukuvan kaveri).<\/p>\n

Chamberlain kuvitteli v.1939, ett\u00e4 kun diktaattorille antaa sen mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 haluaa, ruokahalu tyyntyy. -Historia kertookin, kuka erehtyi.<\/p><\/blockquote>\n

Tsekkoslovakian<\/strong> saksalais-alueilla –Sudetenland<\/strong>– sijaitsivat t\u00e4m\u00e4n edellisen maailmansodan voittajien s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4n valtion rajalinnakkeet ja luonnollinen puolustuslinja: Sudeettien vuoristo. Kun tsekit menettiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 alueet -britti-PMi:n kuvassa heiluttaman paperin mukaisesti- heid\u00e4n rajansa Saksan<\/strong> suuntaan olivat ”auki”: Mahdollista hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan olivat B\u00f6\u00f6min<\/strong> tasangot, -eik\u00e4 siell\u00e4 pys\u00e4ytet\u00e4 ket\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Niinp\u00e4, kun Saksan omap\u00e4inen johtaja<\/em>, er\u00e4s Hitler<\/strong>, teki seuraavan siirtonsa, ja uhkasi tynk\u00e4-Tsekkoslovakiaa, t\u00e4m\u00e4n oli pakko nostaa k\u00e4det pystyyn ja antautua.<\/p><\/blockquote>\n

Tapauksesta voi jotain oppia? Diktaattoreista ja autokraattisista valtiojohtajista (25+ vuotta vallassa) voi sanoa paljonkin kielteist\u00e4, mutta oppimiskyvyn puutteesta -er\u00e4iss\u00e4 asioissa- ei heit\u00e4 pid\u00e4 moittia:\u00a0 Sinne laajennetaan valtaa, miss\u00e4 vastus on heikoin<\/strong><\/em>.<\/p>\n

Ainakin senaattori Lindsey Graham<\/strong><\/a> (republikaani) n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4neen, ettei Putinille<\/strong> pid\u00e4 antaa alueita Ukrainass<\/strong>a: N\u00e4lk\u00e4 siit\u00e4 vain kasvaa.-Mutta takaisin historiaan:<\/p>\n

’Pax Americana’<\/em><\/h2>\n

Maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 maailmassa suurvaltojen konfliktia pidettiin mahdottomana: Suurvallat -tai sellaisina itse\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4t- ottelivat sijaissotijoiden<\/em> kautta, -ja perifeerisill\u00e4 alueilla. Ett\u00e4 ne eiv\u00e4t laajenneet globaaleiksi sodiksi, sen esti Yhdysvaltain sotilaallinen etev\u00e4mmyys, -ja ns. kauhun tasapaino<\/em> (molemminpuolinen varmistettu tuho, MAD).<\/p>\n

Yhdysvallat toimi my\u00f6s ik\u00e4\u00e4nkuin ”maailmanpoliisina<\/strong>”, pakottaen vastapuolen -kommunistisen blokin- pysym\u00e4\u00e4n omalla reviirill\u00e4\u00e4n.<\/p><\/blockquote>\n

Neuvostoliitto<\/strong> kyll\u00e4 yritti -mm. Afrikassa<\/strong>– mutta karvaat kokemukset opettivat pysyttelem\u00e4\u00e4n (v.1945 annetulla) reviirill\u00e4\u00e4n. -Ja samaan aikaan teollistuneissa sivistysmaissa elintaso nousi kohisten, ’kylm\u00e4n<\/em><\/strong> sodan<\/em><\/strong>’ vastapuoli –maailmankommunismi<\/strong>– oli paljastanut\u00a0 ruman naamansa, menett\u00e4nyt vetovoimansa ja moraalisen uskottavuutensa, ja l\u00e4ntisess\u00e4 maailmanosassa vallitsi optimistinen tulevaisuus-usko. (T\u00e4st\u00e4 tarkemmin toisaalla.)<\/p>\n

-Kunnes Vietnam<\/em><\/h2>\n

1960-luvulle tultaessa Yhdysvallat oli -ev\u00e4\u00e4ns\u00e4k\u00e4\u00e4n v\u00e4r\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4- antanut Ranskan<\/strong> menett\u00e4\u00e4 pelins\u00e4 Indokiinan sodassa<\/strong>, mutta ajautuikin itse samoille savipelloille. N\u00e4in k\u00e4vi, kun Pentagonissa ja ’ovaali-toimistossa’ ei oltu luettu Sun Ts<\/strong>un kirjoituksia strategiasta: Tuhansien vuosien takainen kiinalainen ajattelija varoitti ”sodista ja taistelukentist\u00e4, joihin ei pid\u00e4 menn\u00e4<\/em>”.<\/p>\n

Yhdysvalloille kehitysmaa Vietnam oli sellainen: Taistelussa teknisesti alkeellista vihollista vastaan -kehitysmaa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4- US.Army<\/strong>n teknisest\u00e4 ylivoimaisuudesta ei ollut mit\u00e4\u00e4n etua.<\/p><\/blockquote>\n

Rymistelless\u00e4\u00e4n ja paukutellessaan pitkin etel\u00e4-aasialaista, tihe\u00e4\u00e4n asuttua, maaseutua amerikkalaiset saivat aikaan enimm\u00e4kseen oheisvahinkoja –siviilitappioit<\/strong>a- ja imagevahingon itselleen. Nykyaikaisessa maailmassa media ja yleinen mielipide<\/strong> ovatkin t\u00e4rke\u00e4mpi taistelukentt\u00e4, kuin ne pusikot joissa ’jenkit’ mesoivat,<\/p>\n

Yhdysvallat menetti Vietnamin-sodassa moraalisen uskottavuutensa, -kuten p\u00e4\u00e4vastustaja maailmankommunismi oli menett\u00e4nyt 50-luvulla.<\/p>\n

Kyse ei ollut vain ’PR-tappiosta<\/em>’: Yhdysvaltain hyv\u00e4n maineen mukana meni l\u00e4ntisen ’avoimen<\/em> yhteiskunnan<\/em><\/strong>’ (Open society) poliittinen etev\u00e4mmyys ja moraalinen vetovoima. -T\u00e4m\u00e4n vastoink\u00e4ymisen seuraukset ulottuivat Suomeenkin<\/strong>.<\/p><\/blockquote>\n

Avoimen yhteiskunnan henkinen kriisi, joka siis johtui em. Yhdysvaltain -’vapaan maailman<\/em>’ johtavan vallan- moraalisen auktoriteetin sortumisesta, synnytti ilmi\u00f6n jota olemme tottuneet nimitt\u00e4m\u00e4\u00e4n nuorisoradikalismiksi<\/em> tai kapinaksi<\/em>.<\/p>\n

(Jatkuu linkin j\u00e4lkeen.)<\/p>\n

Nuorisoradikalismin historia 60-luvulta 2000-luvulle<\/a><\/p><\/blockquote>\n