{"id":7571,"date":"2025-08-03T15:39:34","date_gmt":"2025-08-03T12:39:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=7571"},"modified":"2025-08-03T15:39:35","modified_gmt":"2025-08-03T12:39:35","slug":"vaarennetyilla-kalloilla-todisteltiin-suomalaisugrilaisten-mongolisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/08\/03\/vaarennetyilla-kalloilla-todisteltiin-suomalaisugrilaisten-mongolisuutta\/","title":{"rendered":"V\u00e4\u00e4rennetyill\u00e4 kalloilla todisteltiin suomalaisugrilaisten mongolisuutta."},"content":{"rendered":"<p><strong>Er\u00e4iden viimeaikaisten outojen v\u00e4itteiden johdosta julkaisemme uudelleen tarkastelun \u00c4\u00e4nisen Peurasaarella sijaitsevan mesoliittisen Euroopan suurimman kalmiston vainajien kalloilla k\u00e4ydyst\u00e4 pelist\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p>(Kirjoitettu 25.1.2017.)<\/p>\n<p>Tieteellinen aineisto voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 vallitsevaa teoriaa tukevaksi, vaikka se on harvinaista. Kun <strong>Euroopan<\/strong> <strong><em>suomalais-ugrilaiset<\/em><\/strong> piti todistaa it\u00e4isiksi maahanmuuttajiksi, tilaisuuden siihen tarjosivat eri kaivauskohteista l\u00f6ytyneet, kasvo-osiltaan vahingoittuneet kallot nykyisen <strong>Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> alueelta. Samoissa kohteissa ehjempin\u00e4 s\u00e4ilyneet toki rekonstruoitiin europideiksi.<\/p>\n<blockquote><p><strong>Neuvostoaikana<\/strong> ven\u00e4l\u00e4iset tutkijat olivat edistyneet kasvonpiirteiden rekonstruoinnissa l\u00f6ydetyille p\u00e4\u00e4kalloille. T\u00e4t\u00e4 tekniikkaa k\u00e4ytettiin sek\u00e4 <em>rikostutkinnassa<\/em>, ett\u00e4 <em>arkeologisissa kaivauksissa<\/em> l\u00f6ydettyyn kallo-aineistoon.<\/p><\/blockquote>\n<p>Tutkittaessa esm. <strong><em>slaavilaiseksi<\/em><\/strong> tulkittua aineistoa, metodia k\u00e4ytettiin niin hyvin kuin osattiin. <strong>\u00c4\u00e4nisen<\/strong> <strong>Peurasaaren<\/strong>, <strong>Olenie Ostrov<\/strong>in, kaivauksista l\u00f6ytyneen <em>kampakeraamisen kulttuurin<\/em> aineiston suhteen meneteltiin toisin, -ja syyst\u00e4 ett\u00e4 vallitseva tieteellinen doktriini niin vaati. N\u00e4m\u00e4 hautaukset luokiteltiin l\u00f6yt\u00f6-yhteyden perusteella suomensukuisiksi, joten doktriinin vaatimat <em>mongolit<\/em> piti l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Kun ei l\u00f6ytynyt, tehtiin.<\/p>\n<blockquote><p>\u00c4\u00e4nisen Peurasaari, Olenie Ostrov, on eri kohde, kuin <strong>J\u00e4\u00e4meren<\/strong> rannikolla &#8211;<strong>Muurmansk<\/strong>ist\u00e4 it\u00e4\u00e4n- sijaitseva kalmistosaari, <strong>Bolshoje Olennie Ostrov<\/strong> -tieteellisess\u00e4 keskustelussa my\u00f6s lyhenteell\u00e4 BOO tunnettu. (P\u00e4ivitys 2025)<\/p><\/blockquote>\n<p><strong>Suomessakin<\/strong> kerrottiin siihen aikaan suomalaisten olevan 3\/4:sesti \u201d<em>l\u00e4ntist\u00e4<\/em>\u201d ja 1\/4-osa \u201d<em>it\u00e4ist\u00e4<\/em>\u201d alkuper\u00e4\u00e4. Siisp\u00e4 kallo-uutinen otettiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kiljuen vastaan. Seh\u00e4n olikin ainoa kouriintuntuva todiste em. hypoteesille.<\/p>\n<h2>\u00c4\u00e4nisen Peurasaaren <em>mongolikallot\u00a0<\/em>rekonstruoitu puutteellisesta aineistosta<\/h2>\n<p><strong>Mongolikalloille<\/strong> kuuluu nyt huonoa, sill\u00e4 90-luvun ven\u00e4l\u00e4iset tutkijat ovat my\u00f6nt\u00e4neet, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mongolipiirteit\u00e4 ei todellisuudessa ole ollutkaan. Ne on rekonstruoitu puutteellisesta aineistosta.<\/p>\n<p><strong>Kraniologia<\/strong>, eli kallojen mittasuhteita ja piirteit\u00e4 tutkiva tiede, ei ole skinheadien tms. \u00e4\u00e4riainesten harrastus, vaikka n\u00e4inkin on julkisuudessa annettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Nykyaikainen kallonmittaus t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ja tukee muiden tieteenhaarojen tuloksia mm. eri populaatioiden alkuper\u00e4\u00e4 ja keskin\u00e4ist\u00e4 sukulaisuutta tutkittaessa. Eniten tutkittu ihmisryhm\u00e4 sattuu viel\u00e4 olemaan <strong>saamelaiset<\/strong>, joiden mongolipiirteet olisivat tehneet onnellisiksi leegion svekomaaneja, -mutta kun niit\u00e4 ei l\u00f6ytynytk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Peurasaaren kivikautisissa haudoissa luut olivat s\u00e4ilyneet maaper\u00e4n kalkkipitoisuuden takia paremmin kuin miss\u00e4\u00e4n muualla <strong>Fennoskandian<\/strong> kampakeraamisen v\u00e4est\u00f6n asuttamalla alueella. Mit\u00e4 niist\u00e4 pystytt\u00e4isiin p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n, vaikuttaisi hyvin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4sti siihen kuvaan, mik\u00e4 suomalaistenkin alkuper\u00e4st\u00e4 muodostuu. L\u00f6yt\u00f6alueen tutkiminen aloitettiin samaan aikaan kun saaren kalkkikalliot katosivat <strong>Stalinin kanavan<\/strong> rakennustarpeiksi. Kanava yhdisti <strong>Laatokan<\/strong>, <strong>\u00c4\u00e4nisen<\/strong> ja <strong>Vienanmeren<\/strong>, ja sen rakennust\u00f6iss\u00e4 tuhottiin parisen sataatuhatta toisinajattelijaa. <strong>Maxim Gorgi<\/strong> kirjoitti ty\u00f6maasta ylistyskirjan.<\/p>\n<blockquote><p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-7573 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/olenie0000111.png\" alt=\"\" width=\"447\" height=\"404\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/olenie0000111.png 447w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/olenie0000111-300x271.png 300w\" sizes=\"(max-width: 447px) 100vw, 447px\" \/>\u00a0Silloin kun Peurasaaren kallo-aineistoa alettiin tutkimaan, oli vallitsevana k\u00e4sitys, ett\u00e4 \u201dit\u00e4balttilainen rotu\u201d olisi jonkinlainen v\u00e4limuoto puhtaasta europidist\u00e4 it\u00e4isemp\u00e4\u00e4n tyyppiin. Tutkijat odottivat siis l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 todisteita t\u00e4lle hypoteesille.<\/p><\/blockquote>\n<h2>Teorian vaatimat mongolit tehtiin<\/h2>\n<p>Osa esiinkaivetuista kalloista luokiteltiin samantien l\u00e4ntisten eurooppalaisten l\u00f6yt\u00f6jen kanssa yhteisten piirteiden avulla europideiksi, mutta osa oli ongelmallisia: Niiden kasvo-osat olivat s\u00e4ilyneet vain irrallisina pirstaleina, ja niist\u00e4kin puuttui suuria osia. Analyytikkojen l\u00e4ht\u00f6kohdista seurasi, ett\u00e4 uskottiin n\u00e4iden kallojen olevan ne teorian vaatimat mongolit. Siisp\u00e4 ne rekonstruoitiin sellaisiksi.<\/p>\n<p>Peurasaaren \u201dmongolikallot\u201d vaikuttivat vuosikausia tieteen tekemiseen, ja jokaisen teorioita arvioivan oli otettava ne huomioon. Kupla alkoi puhjeta vasta 90-luvun alussa.<\/p>\n<p>(Lainaus)<\/p>\n<p>&#8221;Monet tutkijat ovat v\u00e4itt\u00e4neet luul\u00f6yt\u00f6jen valossa, ett\u00e4 sek\u00e4 europidiset ett\u00e4 mongolidiset tyypit olisivat olleet edustettuina <strong>Baltian<\/strong> varhaisten asukkaiden keskuudessa. Esimerkiksi <strong>Denisova<\/strong>n(1980) mukaan kampakeraamisen kulttuurin v\u00e4est\u00f6 oli europidista ja mongolidista sekakansaa, mutta nuorakeraamisen kulttuurin edustajat olivat puhdasta europidista tyyppi\u00e4.<\/p>\n<blockquote><p>Denisovan suomalais-ugrilaisena pit\u00e4m\u00e4ns\u00e4 <em>europidi-mongoli sekakansa<\/em> olisi tullut Baltiaan id\u00e4st\u00e4. Todellisuudessa Euroopan it\u00e4osien ja <strong>L\u00e4nsi-Siperian<\/strong> varhaisimmat asukkaat olivat kraniologisesti europidista tyyppi\u00e4, ja mongolidiset piirteet ilmestyiv\u00e4t L\u00e4nsi-Siperiaankin vasta pronssi- ja rautakausien vaihteessa (Liptak 1980).<\/p><\/blockquote>\n<p>On my\u00f6s v\u00e4itetty, ett\u00e4 ainoastaan ne Olenie Ostrov-saaren kallot, joiden kasvot on rekonstruoitu, ovat litte\u00e4kasvoisia ja siten keinotekoisesti mongolidisia (<strong>Kozintsev<\/strong>, henk.komm. 1991), ja ett\u00e4 varhaisten Baltian asukkaiden kraniometrinen variaatio (vaihtelu. lat.huom.) on normaalia populaation sis\u00e4ist\u00e4 variaatiota (<strong>Jacobbs<\/strong>, henk.komm. 1994). <strong>Zagorska<\/strong>n (henk.komm. 1997) mukaan Denisovakin on viimeksi esitt\u00e4nyt kaikkien Baltian varhaisten kallojen olevan piirteilt\u00e4\u00e4n europidisia.\u201d<\/p>\n<p><strong>Markku Niskanen<\/strong>, Muinaistutkija 4-1998<\/p>\n<p>(lainaus p\u00e4\u00e4ttyy.)<\/p>\n<p>Ven\u00e4l\u00e4iset tutkijat kertovat siis avoimesti tieteellisiss\u00e4 konferensseissa, ett\u00e4 em. pitk\u00e4\u00e4n totena pidetty \u201dtutkimustulos\u201d on t\u00e4ysin nurinkurinen. Mit\u00e4\u00e4n mongoleja ei siis ollut paikalla siihen aikaan kun suomalais-ugrilaisten kansojen geneettinen perim\u00e4 muotoutui.<\/p>\n<ul>\n<li>Uralin-takaisen Siperian alkuper\u00e4inen j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeinen paleoaasialainen v\u00e4est\u00f6 v\u00e4istyi mongolien tielt\u00e4 pohjoiseen ja l\u00e4nteen vasta paljon my\u00f6hemmin.<\/li>\n<li>Uralin l\u00e4nsipuolelle mongolidit ehtiv\u00e4t vasta 1600-luvulla, jolloin kalmukkien kaani otti Ven\u00e4j\u00e4n tsaarilta Kaspian aron Volgan alajuoksulta.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Olenije Ostrovin tutkimuskohteesta l\u00f6ydettyjen ja asianmukaisesti rekonstruoitujen kallojen suhteen ei ole esiintynyt moitteita.<\/p>\n<h2>Pohjois-Euroopan vanhimmat kupariesineet \u00c4\u00e4nisen-Karjalassa<\/h2>\n<p>\u00c4\u00e4nisen protokarjalainen asutuskeskittym\u00e4 kampakeraamisella kaudella oli ajankohtaan n\u00e4hden hyvin edistynyt. Hautauksista on l\u00f6ytynyt runsaasti esineit\u00e4, mm. tunnettuja hirvenp\u00e4\u00e4-sauvoja, ja mm. Pohjois-Euroopan vanhimmat kupariesineet. Jostain syyst\u00e4 tieto metallin k\u00e4sittelyst\u00e4 ei levinnyt yht\u00e4 laajalle oppikirjoissa ja populaarissa kirjoittelussa, kuin olemattomat mongolipiirteet tahallisesti v\u00e4\u00e4rin rekonstruoiduissa kalloissa.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nisen Karjala, ja sen takaisetkin alueet, olivat hyvin keskeisess\u00e4 roolissa it\u00e4merensuomalaisen ja saamelaisen etniteetin muotoutumisessa. It\u00e4merensuomalaista paikannimist\u00f6\u00e4 on <strong>Dvina<\/strong> (Viena) -jokeen asti, ja \u00c4\u00e4nisen ja <strong>Vienanmeren<\/strong> rantojen kalliopiirrokseissa toistuu ven\u00e4l\u00e4isen tutkijan mielest\u00e4 Kalevalan runojen teemat.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nisen Karjalan kivikautiset asukkaat olivat teknisesti edistyneit\u00e4, ensimm\u00e4isi\u00e4 pohjoisia maanviljelij\u00f6it\u00e4 (7500 eKr. alkaen)\u00a0 -mit\u00e4 meille ei kerrota- ja suomalaiskarjalaisten ja saamelaisten esivanhempia, -ja he n\u00e4yttiv\u00e4t my\u00f6s suomalaisilta. <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-144\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/di.gold_.gif\" alt=\"\" width=\"11\" height=\"11\" \/><\/p>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"oCtDKA41AN\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/23\/keramiikan-itainen-alkupera-japanista-ja-manchuriasta-suomeen-asti\/\">Keramiikan it\u00e4inen alkuper\u00e4, Japanista ja\u00a0Manchuriasta Suomeen asti<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Keramiikan it\u00e4inen alkuper\u00e4, Japanista ja\u00a0Manchuriasta Suomeen asti&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/23\/keramiikan-itainen-alkupera-japanista-ja-manchuriasta-suomeen-asti\/embed\/#?secret=ZxvhP00arA#?secret=oCtDKA41AN\" data-secret=\"oCtDKA41AN\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Er\u00e4iden viimeaikaisten outojen v\u00e4itteiden johdosta julkaisemme uudelleen tarkastelun \u00c4\u00e4nisen Peurasaarella sijaitsevan mesoliittisen Euroopan suurimman kalmiston vainajien kalloilla k\u00e4ydyst\u00e4 pelist\u00e4. (Kirjoitettu 25.1.2017.) Tieteellinen aineisto voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 vallitsevaa teoriaa tukevaksi, vaikka se on harvinaista. Kun Euroopan suomalais-ugrilaiset piti todistaa it\u00e4isiksi maahanmuuttajiksi, tilaisuuden siihen tarjosivat eri kaivauskohteista l\u00f6ytyneet, kasvo-osiltaan vahingoittuneet kallot nykyisen Ven\u00e4j\u00e4n alueelta. Samoissa kohteissa ehjempin\u00e4 s\u00e4ilyneet [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":7572,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31,6,103],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7571"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7571"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7571\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7576,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7571\/revisions\/7576"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7572"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7571"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7571"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7571"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}