{"id":7066,"date":"2025-06-24T22:52:04","date_gmt":"2025-06-24T22:52:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=7066"},"modified":"2025-10-13T17:54:33","modified_gmt":"2025-10-13T14:54:33","slug":"miten-viipuri-menetettiin-kesakuussa-1944","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/06\/24\/miten-viipuri-menetettiin-kesakuussa-1944\/","title":{"rendered":"Miten Viipuri menetettiin kes\u00e4kuussa 1944"},"content":{"rendered":"

Kes\u00e4- hein\u00e4kuun taistelut Karjalan Kannaksella v.1944 ovat paljon puhuttuja, mutta -usein- v\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rrettyj\u00e4. Tarkastelemme.<\/strong><\/p>\n

(Kuvakoosteessa suomalaisia sotilaita Tienhaaranniemess\u00e4 katselemassa joko papulan siltojen tai Monrepos’n pioneerikentt\u00e4varikon tuhoa, -ja komissaari on hyvin vihainen.)<\/p>\n

Yleisin harhautus on, ett\u00e4 Neuvostoliitto<\/strong> pakotti suomalaiset ”rauhaan<\/em>” suurhy\u00f6kk\u00e4yksell\u00e4\u00e4n, joka alkoi 06. kes\u00e4kuuta. -44 ja p\u00e4\u00e4ttyi 15. hein\u00e4kuuta. -Jos ven\u00e4l\u00e4iset Suomen johonkin pakottivat, niin tekem\u00e4\u00e4n poliittisen sopimuksen Saksan<\/strong> kanssa juhannuksena -44. -Sellaisesta Suomen hallitus oli pid\u00e4tt\u00e4ytynyt siihen asti, vaikka Berliini<\/strong>st\u00e4 oli kuulunut jos jonkinmoista painostusta.<\/p>\n

V\u00e4lirauha<\/strong> Suomen ja silloisen Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 solmittiin syyskuun alussa -44, -heti kun tilanne sen salli. -Ja ehdoista puuttui viel\u00e4 saman kes\u00e4n juhannuksena vaadittu antautuminen<\/em><\/strong> jo ennen neuvottelujen alkamista. Kuultuaan Tukholman<\/strong> kautta Ven\u00e4j\u00e4n vaatimukset, presidentti Risto Ryti<\/strong>, marsalkka C.G.E. Mannerheim<\/strong> ja maan hallitus p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t koettaa ”Saksan-.korttia<\/em>”.<\/p>\n

Suomalaisten voitot Viipurinlahdell<\/strong>a, Talin-ihantalan<\/strong> suurtaistelussa, ja Vuosalmella<\/strong> muuttivat jotakin: Ne muuttivat ven\u00e4l\u00e4isten Suomelle asettavat ennakkoehdot siedett\u00e4viksi: Maata ei miehitetty, suomalaiset saivat itse karkoittaa saksalaiset, ja Suomen valtioj\u00e4rjestys s\u00e4ilyi.<\/p><\/blockquote>\n

Mutta aloitetaan Viipurista:<\/h2>\n

Suomen kolmas puolustuslinja -ja vihollisen pys\u00e4ytt\u00e4misen paikaksi muodostuva- VKT<\/strong>-linja (Viipuri –<\/strong>\u00a0Kuparsaari<\/strong> – Taipale<\/strong>) oli vedetty kulkemaan Karjalan Kannaksen<\/strong> poikki vesist\u00f6linjoja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en. -Valinta oli paras mahdollinen, mutta Viipurin kaupungin kohdalla siit\u00e4 poikettiin: VKT-linja kulki kaupungin ydinkeskustan etel\u00e4puolitse,\u00a0 vaikeasti puolustettavassa maastossa, -ja j\u00e4tti puolustajien sel\u00e4n taakse vett\u00e4: Kaupungin it\u00e4puolelle Papulanlahden<\/strong>, pohjoispuolelle Linnansalmen<\/strong>, ja Linnansaaren –Monrepos<\/strong> ym.- pohjoispuolelle Kivisillansalmen<\/strong> (Kivisalmen).<\/p>\n

Vesist\u00f6esteen v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella olemista<\/em> pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 Viipuria puolustaneen 20. Prikaatin<\/strong> miesten lis\u00e4stressin aiheuttajana. Prikaatin komentaja, eversti Armas Kemppi<\/strong>, oli pyyt\u00e4nyt IV Armeijakunnan<\/strong> komentajalta, kenraaliluutnantti Taavetti Laatikaiselta<\/strong>,\u00a0 VKT-linjan siirt\u00e4mist\u00e4 vesist\u00f6n pohjoispuolelle, -kuten (l\u00e4hes) kaikkialla muullakin.<\/p>\n

Saman arvion oli Laatikaiselle kertonut my\u00f6s Panssaridivioonan<\/strong> komentaja, kenraalimajuri Ruben Lagus<\/strong>. -Yht\u00e4 huonoin tuloksin. PsDivisioona osallistui Viipurin puolustukseen. My\u00f6hemm\u00e4n tapahtumat osoittivat, ett\u00e4 Kemppi ja Lagus olivat oikeassa.<\/p><\/blockquote>\n

Laatikainen vastasi kielt\u00e4v\u00e4sti Kempin samaan pyynt\u00f6\u00f6n viel\u00e4 ’Viipurin viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/em>”, 20.06. 1944, klo. 15:30 ja klo. 18. -T\u00e4m\u00e4n teeman tarkastelu johtaa p\u00e4\u00e4majan<\/strong> ty\u00f6skentelytapojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessiin tutkimiseen, -jota l\u00f6ytyykin kirjallisuudesta. Er\u00e4iden muistelujen mukaan Mikkeliss\u00e4<\/strong> p\u00e4\u00e4majassa oltiin hyvin selvill\u00e4 20.Pr:n ja PsD:n komentajien perusteluista, -eik\u00e4 niit\u00e4 kiistetty.<\/p>\n

Laatikainen kuitenkin kuunteli p\u00e4\u00e4majan virallista \u00e4\u00e4nt\u00e4, marsalkka Mannerheim<\/strong>ia, -tai otti h\u00e4nen tahtonsa huomioon -monen kirjoittajan mielest\u00e4 liiankin hyvin- eik\u00e4 huomioinut 20.Pr:sta ja PsD:sta kuulemaansa. -T\u00e4m\u00e4 mainitaan yhten\u00e4<\/strong><\/em> Viipurin katastrofia edist\u00e4neist\u00e4 syist\u00e4.<\/p>\n

Usein muistetaan mainita pitkin Viipurin maantiet\u00e4 etel\u00e4st\u00e4 valuneet -omia joukko-osastojaan v\u00e4ltelleet- per\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n Suomen armeijan sotilaat. -Heist\u00e4 on k\u00e4ytetty jotain rumaa sanaakin?<\/p><\/blockquote>\n

Sodank\u00e4ynnin ”herroille<\/em>” j\u00e4tt\u00e4neet demoralisoituneet hiipparit tartuttivat tappiomielens\u00e4 osaan 20Pr:n nuorista sotilaista, joiden sota oli viel\u00e4 viikkoja aiemmin ollut varustelujen rakentamista It\u00e4-Karjalassa<\/strong>. kaupunki-sodank\u00e4ynnin taito ja kokemus heilt\u00e4 puuttui. -ja ilmeisesti my\u00f6s uimataito<\/em>. Kun prikaatin nelj\u00e4 pataljoonaa olivat linjassa -”Pappa”Laatikaisen heille osoittamassa paikassa- Viipurin kaupunkialueen (umpikortteleita) etel\u00e4reunalla, viel\u00e4 puuttuivat my\u00f6s sek\u00e4 oman tykist\u00f6n riitt\u00e4v\u00e4 tuki, ett\u00e4 ammukset omiin aseisiinsa.<\/p>\n

Sotilaat jakoivat taskuistaan patruunakampoja toisilleen, -eik\u00e4 t\u00e4ydennyksest\u00e4 ollut tietoa- ven\u00e4l\u00e4isten jo ryhmittyess\u00e4 linjojen edess\u00e4. -Mik\u00e4 voi menn\u00e4 pieleen?<\/p><\/blockquote>\n

20Pr:ia tukeneelta raskaalta patteristolta <\/strong>(RasPsto40) -kuten my\u00f6s kevyelt\u00e4 patteristolta<\/strong> (KevPsto20)- puuttuivat my\u00f6s ammukset: Laatikaisen IV-armeijakunnan tykist\u00f6komentaja eversti Oskar Sippola<\/strong> on jotain selitellyt, -mill\u00e4 emme lukijaa vaivaa- mutta tykist\u00f6n ammuksien hakemista yritt\u00e4neet -mm. 20Pr:n tykist\u00f6komentaja, everstiluutnantti Pentti Arra<\/strong> ja h\u00e4nen alaisensa- kertovat yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 Rautakorven<\/strong> ampumatarvikekentt\u00e4makasiinissa -v\u00e4h\u00e4n Tienhaaran niemelt\u00e4 pohjoiseen- vaadittiin oikeaa kaavaketta tms., -kunnes varikkokapun nen\u00e4n alle nostettiin kp:n piippu. -Silloin oli jo liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4. -Varikkop\u00e4\u00e4llik\u00f6n nimen saatte etsi\u00e4 kirjallisuudesta.<\/p>\n

Annetaan kokeneimpien kertoa:<\/p>\n

”Kapteeni Tohkasen<\/strong> johtama 20. prikaatin kranaatinheitinkomppania oli ajanut asemiin 19.6. kello. 17:30 Patterinm\u00e4en<\/strong> taakse, ja oli siell\u00e4 taisteluvalmiina aamulla 20.6. kello 2. … Tulitoiminta alkoi jo 20. p\u00e4iv\u00e4n aamuna, kello 4. Komppanialla oli puolitoista tuntia my\u00f6hemmin j\u00e4ljell\u00e4 55 kranaattia, ja kello 13 laukauksia vain viisi” (Elfvengen-Tammi, s.188.)<\/p><\/blockquote>\n

Toki, ammust\u00e4ydennyspyynt\u00f6\u00e4 oli l\u00e4htenyt pitkin, y\u00f6t\u00e4, aamua ja p\u00e4iv\u00e4\u00e4. -Kuten raskaalla patteristolla, kuten kevyell\u00e4 patteristolla, kuten my\u00f6s prikaatin komppanioiden jalkav\u00e4ell\u00e4. -Tunne ’taistelemisesta<\/em> paljain k\u00e4sin<\/em>’ tiivistyi.<\/p>\n

’Komppania joutui irtautumaan kello 16 j\u00e4lkeen asemistaan…’<\/h2>\n

”Ampumatarviket\u00e4ydennyst\u00e4 pyydettiin puolen tunnin v\u00e4lein. Armeijakunta lupasi sit\u00e4 kello 12:30 menness\u00e4. Komppania joutui irtautumaan kello 16 j\u00e4lkeen asemistaan, … -ja kohtasi kauan kaivatut ammusautot lopulta kello 18 tienoilla Tienhaarassa.” (Elfvengen-Tammi, s.188.)<\/p><\/blockquote>\n

Niin miksi linjat Viipurin etel\u00e4laidalla pettiv\u00e4t 20. kes\u00e4kuuta -44? -Joko vastasin?<\/p>\n

”Prikaati laukkasi Kouvolaa kohti…<\/em>”<\/h2>\n

-Ei laukannut, vaikka joku sellaisesta lauleskelee. Linja petti hyvin tunnetulla tavalla 20. Prikaatin II-Pataljoonan<\/strong> 6.komppanian<\/strong> lohkolla -viime k\u00e4dess\u00e4 usean vastoink\u00e4ymisen kautta- mutta juurisyyn\u00e4 voitaneen pit\u00e4\u00e4 oman tykist\u00f6n tuen puuttumista, pelkoa joutua sotimaan ilman ammuksia (my\u00f6s jalkav\u00e4ki), mitk\u00e4 kaikki lis\u00e4stressit kohdistuivat kokemattomaan v\u00e4keen, jolta puuttui aiempi kokemus taistelemista silloisessa kokoonpanossa.<\/p>\n

”Ei t\u00e4ss\u00e4 nyt syyllist\u00e4 kaivata, kaipaan Lahtista ja konekiv\u00e4\u00e4ri\u00e4…<\/em>”<\/p>\n

Totesin, ettei prikaati mihink\u00e4\u00e4n laukannut: Paniikki<\/strong><\/em> ja asemien j\u00e4tt\u00e4minen kohtasi kaupungin etel\u00e4laidalla asemissaan olleita -hyl\u00e4tyiksi itsens\u00e4 tuntevia- komppanioita. III pataljoona<\/strong>, joka oli asetettu Papulanlahden<\/strong> it\u00e4puolelle -heill\u00e4 ei ollut vett\u00e4 selk\u00e4ns\u00e4 takana- luovutti maastoa viholliselle, mutta linja ei siell\u00e4 murtunut. Pataljoona oli oli my\u00f6hemminkin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 -my\u00f6s hy\u00f6kk\u00e4yksellisiin toimiin- viereisen kaistan 3. Prikaatille<\/strong> alistettuna.<\/p>\n

20. Prikaatin pioneerikomppania<\/strong>, jolla sill\u00e4kin oli hankaluuksia saada Monrepos<\/strong>’sa olleelta Pioneerikentt\u00e4varikolta<\/strong> r\u00e4j\u00e4hteit\u00e4 Viipurin siltojen<\/strong> tuhoamiseen, teki ty\u00f6t\u00e4\u00e4n loppuun asti. Prikaatin omat pioneerit osallistuivat useimpien siltojen r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4miseen, vaikka valmisteluja teki useampi pioneeriyksikk\u00f6.<\/p>\n

Viipurin siltojen j\u00e4\u00e4misest\u00e4 ehjin\u00e4 vihollisen k\u00e4siin olisi ollut hyvin dramaattisia seurauksia Suomelle: Tienhaaran niemelt\u00e4 johtivat suorat hy\u00f6kk\u00e4ysurat Helsinkiin<\/strong> asti,<\/p>\n

20. Prikaatin kaatuneet ja kadonneet<\/h2>\n

Viipurin menetys kes\u00e4kuussa 1944 oli tragedia<\/em>, joka sai komedian<\/em> tyylilajiin kuuluvan j\u00e4lkin\u00e4yt\u00f6ksen, -viel\u00e4 v.2006: Koko joukko kirjailijoita, toimittajia ja tutkijoita -ja mahtunee joukkoon viel\u00e4 jokunen influensserikin<\/em>?- piti aiheellisena julistaa 20.Prikaatin yli 400 ”kadonnutta” jopa ”t\u00e4ydelliseksi rikokseksi<\/em>”, -voitteko kuvitella!<\/p>\n

Katsotaan ensin, kuinka paljon miehi\u00e4 prikaati todellisuudessa menetti Viipurissa:<\/p>\n

    \n
  • Menehtynyt Viipurissa: 85,<\/li>\n
  • kuollut sotasairaalassa: 4,<\/li>\n
  • kuollut sotavankeudessa: 15,<\/li>\n
  • palautettu sotavankeudesta: 47,<\/li>\n
  • kadonnut Viipurissa, -oletettu joutuneen vangiksi: 4,<\/li>\n
  • osoittautunut karkuriksi: 6,<\/li>\n
  • kadonnut Viipurissa: 1,<\/li>\n
  • Yhteens\u00e4<\/strong>: 162. (Elfvengren, s. 292.)<\/li>\n<\/ul>\n

    Tiedot perustuvat prikaatin miehist\u00f6luetteloon syyskuun alussa 1944, -aselevon tultua voimaan. -Siihen menness\u00e4 kaikki riveist\u00e4 syyst\u00e4 jos toisesta poistuneet olivat jo mukana. Sitten l\u00f6yd\u00e4mme aivan toisenlaista ”tiedonv\u00e4lityst\u00e4”:<\/p>\n

    ”Kyse on t\u00e4ydellisest\u00e4 rikoksesta. Paavo Haavikko<\/strong> uskoo satojen sotilaiden kuolemantuomioon Lappeenrannassa kes\u00e4ll\u00e4 1944.” (Arponen, s. 105.)<\/p><\/blockquote>\n

    Kovat sanat ei haavia halkaise<\/em>, sanotaan. Paikallislehden toimittaja Lappeenrannasta,-Tampereelta<\/em><\/strong> toimittajanopin hakenut- Antti O, Arponen<\/strong>, p\u00e4\u00e4sti v.2006 moponsa keulimaan, ja kokosi juorut ja tiedon-fragmentit tukemaan urbaanimyytti\u00e4 Lappeenrannan salaisista joukkoteloituksista. -Kyseinen folklore hakee nimenomaan tukea 20.Pr:m kuvitelluista sadoista kadonneista, jotka on -simsalabim- korotettu telotetuiksi.<\/p>\n

    Puuttuu en\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Arponen kertoisi olleensa koko ’Huhticaustin<\/em>’ ajan yhteydess\u00e4 tampereen-aikaaseen kouluttajaansa Pertti Hemanukseen<\/strong>.<\/p><\/blockquote>\n

    Prikaatin uskomaton kadonneiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4, joka toistuu usealla kirjoittajalla, ja valitettavasti my\u00f6s tutkijalla -419 miest\u00e4- on eversti Kempin alustava kirjaus ajalta heti Viipurin menetyksen j\u00e4lkeen. Lukuun sis\u00e4ltyv\u00e4t kaikki, jotka eiv\u00e4t merkint\u00e4\u00e4 kirjattaessa olleet prikaatin vahvuudessa, -monet viel\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4 yksikk\u00f6\u00e4\u00e4n. Merkint\u00e4 noudattaa silloista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4: Tietoa halusi henkil\u00f6t\u00e4ydennyskeskus, jota kiinnosti mihin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 t\u00e4ydennysmiehi\u00e4, ja armeijakunta jota kiinnosti prikaatin vahvuus ko. hetkell\u00e4.<\/p>\n

    Suurin osa ensimm\u00e4isen -v\u00e4liaikaisen tilastoinnin- ’kadoksissa-olijoista’ ilmaantui prikaatin kokoontumispaikalle l\u00e4himpin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, joko itse tai sotapoliisin avittamina. Historioitsijoille hy\u00f6dyllinen luku olisi l\u00f6ytynyt prikaatin kirjanpidosta, aselevon j\u00e4lkeen, yksikk\u00f6\u00e4 kotiutettaessa. -Mutta sit\u00e4 ei osattu hakea, ja moni muuten asiallinen kirjoittaja toisti v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitetyn luvun, -ja jakoivat toisillensa. -Ja sitten huudettiin yhteen \u00e4\u00e4neen. (Kuinka noloa!)<\/p>\n

    Arponen, joka kertomansa mukaan tunnetaan Lappeenrannassa k\u00f6llinimell\u00e4 ”Iso-O<\/em><\/strong>”, ei ole Tampereen opinahjossaan oppinut, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme kirjaimistossa kirjain ”oo<\/em>” ja numero ”nolla<\/em>” ilmaistaan l\u00e4hes identtisill\u00e4 merkeill\u00e4: ’O’ ja ’0’. On syyt\u00e4 olettaa, ettei samankaltaisuus ole j\u00e4\u00e4nyt lappeenrantalaisille vieraaksi. -Maalla ollaan usein sillai ovelia.<\/p>\n

    ”It’s nouu Caust like Huhticaust!<\/em>”<\/h2>\n

    Annamme Arposelle viel\u00e4 armoa, ja siteeraamme:<\/p>\n

    ”Kun Lauri J\u00e4ntti <\/b>kirjoitti kirjan ’Viipurin viimeinen p\u00e4iv\u00e4’, h\u00e4n pyysi kommenttia kenraali V.H.Paloj\u00e4rvelt\u00e4<\/strong>, jonka Mannerheim oli m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt tutkimaan Viipurin menett\u00e4mist\u00e4 tapahtuman j\u00e4lkeen.<\/p>\n

    Paloj\u00e4rvi lopetti kirjeens\u00e4 (J\u00e4ntille) arvoituksellisiin sanoihin: ”Mit\u00e4 j\u00e4lkin\u00e4yt\u00f6kseen tulee, j\u00e4tt\u00e4isin pois tappioluettelot sek\u00e4 kentt\u00e4oikeusjutun.”\u00a0 J\u00e4nttik\u00e4\u00e4n ei ymm\u00e4rr\u00e4, mit\u00e4 kenraali tarkoitti.”<\/strong> (Arponen s. 64.)<\/p><\/blockquote>\n

    Tiedotusoppineen k\u00e4sitys kenraalin ymm\u00e4rryskyvyst\u00e4 saattaa olla jopa alempi, kuin meid\u00e4n k\u00e4sityksemme vastaavasti Arposesta itsest\u00e4\u00e4n? (-Se py\u00f6ree luku.) -Mannerheimin toimeksianto Paloj\u00e4rvelle liittyi nimenomaan Viipurin menetyksen sotaoikeus-k\u00e4sittelyyn: Eversti Kempin ja II-pataljoonan komentajan, majuri Kurt B\u00e4ckman<\/strong>in asettamiseen syytteeseen.<\/p>\n

    Kempin ja B\u00e4ckmanin oikeudenk\u00e4ynti -ja tuomiot- ovat surkeaa luettavaa. Everstin syytteet muuttuivat k\u00e4sittelyn kest\u00e4ess\u00e4, ja keskittyiv\u00e4t lopulta h\u00e4nen toimintaansa Viipurista vet\u00e4ytymisen j\u00e4lkeen, -ei taistelun aikaisiin ratkaisuihin. Ammushuollon ep\u00e4onnistumiseen, ja muuhun tuen puuttumiseen prikaatilta, ei kentt\u00e4oikeus reagoinut.<\/p>\n

    Eversti Kemppi ei syytellyt saamastaan ep\u00e4oikeudenmukaisesta tuomiosta ylempi\u00e4\u00e4n eik\u00e4 alempiaan, -vain kovaa kohtaloa joutua mahdottoman eteen. Majuri B\u00e4ckman p\u00e4\u00e4tyi henkil\u00f6kohtaiseen ratkaisuun, odottaessaan sotaylioikeuden vahvistusta vankeustuomiolleen.<\/p>\n

    Palaamme hetkeksi Viipurin pohjoispuoliselle vesist\u00f6linjalle, jota eversti Kemppi oli turhaan esitt\u00e4nyt IV-Armeijakunnalle realistiseksi puolustuslinjaksi: Kivisillansalmen pohjoispuoliselle Tienhaaran niemelle. Sielt\u00e4 avautuivat maantiet Haminaan<\/strong>, Kouvolaan<\/strong>, Lappeenrantaan ja VKT-linjalla taistelevan Suomen armeijan selustaan.<\/p>\n

    Kemppi j\u00e4tti Tienhaaranniemen -poistuessaan etsim\u00e4\u00e4n IV-armeijakunnan esikuntaa tehd\u00e4kseen tilanneraportin- hyv\u00e4ksytty\u00e4\u00e4n alaistensa toimet niemen puolustamiseksi, ja ven\u00e4l\u00e4isten mahdollisten vesist\u00f6nylitysten est\u00e4miseksi. -T\u00e4h\u00e4n ei sotaoikeus uskonut. (J\u00e4ntti.)<\/p><\/blockquote>\n

    Tienhaaranniemi tyhj\u00e4 vai ”tyhj\u00e4<\/em>”?<\/h2>\n

    Moni kirjoittaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanontaa, ett\u00e4 ’niemi oli<\/em> (k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4) tyhj\u00e4, ja tie Suomen syd\u00e4meen oli auki<\/em>’. -Ihan n\u00e4in huonosti eiv\u00e4t asiat olleet: Niemelle komennettiin kello 16:45 kaksi pataljoonaa levossa olevasta 10. Divisioona<\/strong>sta, ja\u00a0 14. raskas patteristo<\/strong> (RasPsto14).<\/p>\n

    RasPsto14:sta l\u00e4hetettiin ”tyhj\u00e4lle niemelle” Lauri J\u00e4ntin<\/strong> komentama raskas haupitsi, jollaisia ei tavallisessa tilanteessa k\u00e4ytet\u00e4 suorasuuntaus-ammuntaan, -varsinkaan panssarintorjuntaan. Nyt ei ollutkaan tavallinen tilanne. -Haupitsi kaivettiin putkeaan my\u00f6ten poteroon, ja osoittamaan etel\u00e4\u00e4n menetettyyn Viipuriin, ven\u00e4l\u00e4isten ilmaantumista odotellen, panssarikranaatti putkessa.<\/p>\n

    J\u00e4ntin saapuessa tykkeineen niemell\u00e4 oli yh\u00e4 100-200 20. Prikaatin miest\u00e4, kapteeni Kokkola<\/strong>n komennossa. Aseistusta oli em. miesten Viipurista raahaamana (-eiv\u00e4t siis juosseet tyhjin k\u00e4sin) kaksi 45mm:m pst-tykki\u00e4, ja yksi 75-millinen, jolla pystyi T-34-panssareihinkin. V\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksen takia n\u00e4m\u00e4 miehet sitten l\u00e4htiv\u00e4t prikaatin kokoontumispaikalle.<\/p>\n

    Kello 19:30 Tienhaaraan saapui majuri Penttil\u00e4<\/strong>n Erillinen pataljoona 20<\/strong> (Er.P 20). Pioneeripataljoona 2<\/strong>:n kolmas komppania<\/strong> (3\/Pion.P 2) oli jo panostamassa Kivisalmen rautatiesiltaa klo, 21:30. Tienhaaraan saapui sen j\u00e4lkeen muitakin joukkoja -p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4syneet is\u00e4nmaan vartijat vaihtoon- mm.\u00a0 Marttisen<\/strong> Jr61<\/strong> -ruotsinkielisille ’Sekstiettan<\/em>’, joka k\u00e4rsi raskaita tappiota ven\u00e4l\u00e4isten vesist\u00f6nylitys-yrityksi\u00e4 torjuessaan.<\/p>\n

    Viel\u00e4 yksi episodi Tienhaaran taistelusta, joka oli vain yksi lenkki kes\u00e4n 1944 torjuntavoittojen ketjussa: Mainitsin IV AK:n pioneerikentt\u00e4varikon<\/strong> Linnansaarella, Monrepos’ssa, josta ei luovutettu trotyylia Viipurin siltojen tuhoamiseen.<\/p>\n

    20. Prikaatin pioneerikomppanian komentaja, kapteeni Paul Koskimies<\/strong>, kertoi Lauri J\u00e4ntille kuinka k\u00e4vi, kun h\u00e4n pyysi pioneerikentt\u00e4makasiinista (IV AK:n KM) r\u00e4j\u00e4hteit\u00e4:<\/p>\n

    ’KM:n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ei suostunut antamaan minulle r\u00e4j\u00e4hdysaineita, koska minulla ei ollut kirjallista lupaa.” — ”..L\u00e4hdin Kivisillalle (Kivisillansalmen maantiesilta). Monrepoosta\u00a0 tulevan tien haarassa n\u00e4in sielt\u00e4p\u00e4in tulevan auton, ja pys\u00e4ytin sen. Autossa oli KM:n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6… Pyysin h\u00e4nelt\u00e4 autoa, ett\u00e4 saisin nyt, kun h\u00e4n on j\u00e4tt\u00e4nyt Kentt\u00e4makasiinin, sielt\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdysaineita. H\u00e4n kielt\u00e4ytyi antamasta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ni autoaan. Kysyin varmuuden vuoksi, oliko h\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4nyt KM:n r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4misen. (Ei ollut.) Kysyin, saanko min\u00e4 sen r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4, johon h\u00e4n vastasi: ”Se olis kauhian hyv\u00e4 asia, jos herra kapteeni sen tekisi,” (J\u00e4ntti, s.173)<\/p><\/blockquote>\n

    ”Viipurin menetys oli kauneusvirhe<\/em>”, on sanottu. ”Oleellista on, ett\u00e4 Suomi pelastui.<\/em>” -T\u00e4st\u00e4 voimme olla yht\u00e4 mielt\u00e4. Suomeen kohdistui ’eksistentiaalinen uhka’, jonka voitimme. Huolimatta vihollisista, ”kuutosista<\/em>” (-niit\u00e4 on taas t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin?!), p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 suurista demokratioista, ja byrokraateista.<\/p>\n

    Pekka Kemppainen<\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

    Luettavaa:<\/p>\n

      \n
    • Lauri J\u00e4ntti<\/strong>: ’Sota Kannaksella ja Viipurin viimeinen p\u00e4iv\u00e4<\/em>’.\u00a0 WSOY 1985,<\/li>\n
    • Eero Elfvengren<\/strong>, Eeva Tammi<\/strong> (useita kirjoittajia): ’Viipuri 1944, Miksi Viipuri menetettiin?<\/em>’, WSOR 2007,<\/li>\n
    • Matti Koskimaa<\/strong>: ’Veitsen Ter\u00e4ll\u00e4<\/em>’, WSOY 1993,<\/li>\n
    • Antti O. Arponen, Matti Meuronen<\/strong>: ’Teloitetut<\/em>’, Revontuli 2006,<\/li>\n<\/ul>\n

      Yhdysvaltojen rauhanv\u00e4litys-yritys Suomi-Ven\u00e4j\u00e4, 1942-43<\/a><\/p><\/blockquote>\n