{"id":6765,"date":"2025-06-05T19:16:55","date_gmt":"2025-06-05T19:16:55","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=6765"},"modified":"2025-06-05T19:16:55","modified_gmt":"2025-06-05T19:16:55","slug":"valtiovarainvaliokunnan-mietinto-julkisen-talouden-suunnitelmasta-2026-2029-valmistui","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/06\/05\/valtiovarainvaliokunnan-mietinto-julkisen-talouden-suunnitelmasta-2026-2029-valmistui\/","title":{"rendered":"Valtiovarainvaliokunnan mietint\u00f6 julkisen talouden suunnitelmasta 2026\u20132029 valmistui"},"content":{"rendered":"

Eduskunnan \u200bValtiovarainvaliokunnan mietint\u00f6 valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026\u20132029 valmistui torstaina 5. kes\u00e4kuuta. Mietint\u00f6\u00f6n j\u00e4tettiin nelj\u00e4 vastalausetta.<\/strong><\/p>\n

Julkisen talouden suunnitelma pohjautuu valtiovarainministeri\u00f6n<\/strong> huhtikuussa julkaistuun ennusteeseen, joka arvioi talouskasvun olevan 1,3 prosenttia vuonna 2025, 1,6 prosenttia vuonna 2026 ja noin 1,5 prosentin tuntumassa vuosina 2027\u20132029.<\/p>\n

”Talouskehitykseen liittyy t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 poikkeuksellisen suurta ep\u00e4varmuutta<\/em>”<\/h2>\n

Valtiovarainvaliokunta<\/strong> toteaa, ett\u00e4 talouskehitykseen liittyy t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 poikkeuksellisen suurta ep\u00e4varmuutta. Maailmantalouden n\u00e4kym\u00e4t ovat hyvin ep\u00e4vakaat, ja elpymist\u00e4 varjostavat kauppa- ja geopoliittiset j\u00e4nnitteet sek\u00e4 protektionismin kasvu.<\/p>\n

Hallituksen<\/strong> talouspolitiikan tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 Suomen talous kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kasvuun ja taittaa hyvinvointia uhkaava velkakehitys. Hallitus p\u00e4\u00e4ttikin kautensa alkupuolella julkista taloutta yhteens\u00e4 noin 9 mrd. eurolla vahvistavasta kokonaisuudesta.<\/p>\n

”Suomen BKT-kehitys on ollut heikkoa<\/em>”<\/h2>\n

My\u00f6s kasvun vauhdittaminen on erityisen akuutti kysymys, sill\u00e4 Suomen BKT-kehitys on ollut heikkoa ja j\u00e4\u00e4nyt verrokkimaiden tasosta jo 17 vuoden ajan. Kehityksen k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseksi hallitus p\u00e4\u00e4tti puoliv\u00e4liriihess\u00e4 uusista toimista, jotka luovat mahdollisuuden talouden kasvun nopeuttamiseen. T\u00e4m\u00e4 runsaan 2 mrd. euron kasvupaketti rahoitetaan menos\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4 ja veropohjaa tiivist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 toimenpiteist\u00e4 seuraavilla dynaamisilla vaikutuksilla.<\/p>\n

”Julkisen talouden tasapainottaminen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4<\/em>”<\/h2>\n

Valiokunta tukee hallituksen talouspoliittisia tavoitteita ja pit\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 julkisen talouden tasapainottamista, velkaantumiskehityksen taittamista sek\u00e4 talouden k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 kasvuun. Heikko tuottavuuden kasvu on yleist\u00e4 my\u00f6s muualla kehittyneiss\u00e4 talouksissa, mutta Suomessa ty\u00f6n tuottavuuden kasvu on ollut erityisen hidasta<\/em><\/strong>. Valiokunta pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 talous- ja tuottavuuskehitykseen saadaan muutos, ja ett\u00e4 kasvu on nostettu talouspolitiikan keski\u00f6\u00f6n. Julkisen talouden kest\u00e4vyytt\u00e4 on mahdotonta turvata ilman riitt\u00e4v\u00e4n nopeaa talouskasvua.<\/p>\n

\n

Hallitus p\u00e4\u00e4tti puoliv\u00e4liriihess\u00e4\u00e4n<\/em> uusista veronalennuksista<\/strong> ja –kiristyksist\u00e4<\/strong>, joista merkitt\u00e4vimm\u00e4t koskevat ansiotulo- ja yhteis\u00f6verotusta. Verolinjaukset ovat rohkeita ja kunnianhimoisia.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Hallituksen toimenpiteit\u00e4 on syyt\u00e4 tarkastella kannusteita muuttamaan pyrkiv\u00e4n\u00e4 rakennepolitiikkana, joka luo mahdollisuuden talouskehityksen suunnan k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen. Kun talous kasvaa, avautuu my\u00f6s uusia ty\u00f6mahdollisuuksia ja sen seurauksena tehdyill\u00e4 ty\u00f6markkinauudistuksilla on mahdollisuus toimia niilt\u00e4 odotetulla tavalla. Kokonaisuuden kannalta keskeist\u00e4 on se, mik\u00e4 on hallituksen linjaamien toimenpidekokonaisuuksien yhteisvaikutus ja miten niill\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kansantalouden tuottavuutta.<\/p>\n

\n

Hallitus linjasi huhtikuussa 2025 puolustusmenojen<\/strong> nostosta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2029 menness\u00e4. Kyse on laajasti hyv\u00e4ksytyst\u00e4 ja merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 panostuksesta, joka nostaa puolustusmenoja yli 30 prosentilla kehyskauden aikana. Valiokunta pit\u00e4\u00e4 puolustusmenojen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja perusteltuna vallitsevassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Puolustusmenojen BKT-osuutta merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 on kuitenkin se, millainen suorituskyky rahoituksella konkreettisesti saavutetaan ja mill\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 se on mahdollista saavuttaa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hallitus seuraa tarkasti puolustusbudjetin todellista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja erityisesti materiaalihankintojen kustannustehokasta toteuttamista. Ylivaalikautisen sitoutumisen varmistamiseksi on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 parlamentaarisesti valmistellaan suunnitelma pysyv\u00e4ksi tarkoitettujen puolustusmenojen rahoittamisesta.<\/p>\n

Hyvinvointialueilla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli<\/h2>\n

Hyvinvointialueilla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli ja n\u00e4in ollen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ne ovat edelleen keski\u00f6ss\u00e4 tarkasteltaessa julkisen talouden tilannekuvaa ja kest\u00e4vyytt\u00e4. Valiokunta pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kokonaisuutena tarkastellen hyvinvointialueiden talous on vakautumassa vaikeiden ensimm\u00e4isten vuosien j\u00e4lkeen. Taloustilanteeseen kohdistuu kuitenkin edelleen ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n

”Tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen sote-palveluissa on keskeist\u00e4<\/em>”<\/h2>\n

Hyvinvointialueiden talous on my\u00f6s eriytynyt ja kehitys uhkaa jatkua. Valiokunta korostaa hyvinvointialueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista toiminnan uudistamista ja muita toimenpiteit\u00e4, joita alueet itse voivat tehd\u00e4 kustannuskasvun hillitsemiseksi ja rahoituksen riitt\u00e4vyyden turvaamiseksi. Tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen sote-palveluissa on keskeist\u00e4 ja se vaatii toimintatapojen ja rakenteiden muuttamista.<\/p>\n

\n

Valiokunta on lis\u00e4ksi huolissaan valtion vastuiden kasvusta<\/strong> ja siit\u00e4, ett\u00e4 niiden realisoitumisesta aiheutuvat kustannukset voivat aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4n rasituksen.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Kasvava velkasuhde lis\u00e4\u00e4 velan korkomenoja, mik\u00e4 puolestaan kasvattaa valtiontalouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kiihdytt\u00e4\u00e4 edelleen velkaantumista. Valtion velan korkomenojen arvioidaan kehyskaudella nousevan 3,3 mrd. eurosta 4,8 mrd. euroon, joka on yli kolmannes valtiontalouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 vuonna 2029. \"\"<\/p>\n

(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.)<\/p>\n

\n

Luettavaa:<\/p>\n