{"id":6702,"date":"2025-06-06T18:49:38","date_gmt":"2025-06-06T18:49:38","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=6702"},"modified":"2025-06-06T18:49:39","modified_gmt":"2025-06-06T18:49:39","slug":"suomi-ei-hyokannyt-neuvostoliittoa-venajaa-vastaan-kesalla-1941","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/06\/06\/suomi-ei-hyokannyt-neuvostoliittoa-venajaa-vastaan-kesalla-1941\/","title":{"rendered":"Suomi ei hy\u00f6k\u00e4nnyt Neuvostoliittoa (Ven\u00e4j\u00e4\u00e4) vastaan kes\u00e4ll\u00e4 1941"},"content":{"rendered":"

Koska asiantuntemattomassa keskustelussa rinnastetaan Suomen ja silloisen Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n aselepo -v\u00e4lirauha- syyskuussa 1944 Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n aselevon mahdollisuuksiin, on tarpeen selvent\u00e4\u00e4 suomalaisten kokemusta 80.n vuoden takaa.<\/strong><\/p>\n

Valitettavaa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> Ukrainassa aloittaman sodan rauhanmahdollisuuksia spekuloivat asiantuntijat<\/em> ovat toisinaan huonosti perill\u00e4 Suomen omasta historiasta.<\/p>\n

Tarkastelemme tavanomaisimpia v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4:<\/p>\n

”Suomen hallitus ymm\u00e4rsi vasta Stalingradin j\u00e4lkeen, ettei Saksa voita”<\/h2>\n

Hyvin yleinen, ja hyvin pitk\u00e4lle ”p\u00f6pelikk\u00f6\u00f6n<\/em>” menev\u00e4 teesi. -Valitettavasti niin moni nykyisinkin kirjoittava toimittaja on ominut Tampereen yliopiston<\/strong> ’Tiedostusopin laitoksen<\/em>’ viljelem\u00e4n disinformaation, ett\u00e4 Suomen 1940-luvun hallitus, ja presidentti Risto Ryti<\/strong> olisivat olleet jotenkin ”saksalaismielisi\u00e4<\/em>”. -Jos olisivat olleet, miksi Saksan<\/strong> tiukasti ja sitke\u00e4sti vaatima poliittinen liittosopimus<\/em> Saksan kanssa solmittiin vasta juhannuksena 1944. Miksei aikaisemmin? -Vaikkapa v\u00e4lirauhan<\/em> 1940-41 aikana?<\/p>\n

Jos Suomen hallituksen laskelmat olisivat perustuneet Saksan voittoon maailmansodassa, suomalaiset olisivat varmistaneet asemansa sodanj\u00e4lkeisess\u00e4 saaliinjaossa virallistamalla liiton Saksan kanssa mahdollisimman aikaisin. -N\u00e4in ei tehty,<\/p><\/blockquote>\n

Suomen diplomatia 1941-44 Washingtonin<\/strong> ja Lontoon<\/strong> suuntaan on valitettavan huonosti tunnettu -suuren yleis\u00f6n keskuudessa. Tutkijat ovat olleet julkisiksi tulleiden asiakirjojen \u00e4\u00e4rell\u00e4 jo 1960-luvulla, -mm. Tuomo Polvinen<\/strong>.<\/p>\n

Polvinen kertoo mm. presidentti Risto Ryti<\/strong>n ilmaiseen Yhdysvalloille, ett\u00e4 Suomi on valmis allekirjoittamaan ’Atlantin julistuksen<\/em>’, -liittoutuneiden poliittisen sodanp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n ultimaatuminen. Suomen ulkoministerin Yhdysvaltain Helsingiss\u00e4<\/strong> olevalle suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4lle esitt\u00e4m\u00e4 kysymys ”miksi<\/em> (l\u00e4nsi)liittoutuneet eiv\u00e4t lue Neuvostoliittoa vastustamiensa diktatuurien joukkoon<\/em>?”, on yh\u00e4 vastauksetta. (-Siin\u00e4p\u00e4 v\u00e4ikk\u00e4rin aihe!)<\/p>\n

Englannin<\/strong> ja Yhdysvaltojen<\/strong> suunnitellessa v.1943 mahdollista pohjoisen rintaman avaamista maihinnousulla Norjaan<\/strong>, Suomen diplomaatit viestiv\u00e4t heille, ett\u00e4 ”mik\u00e4li brittil\u00e4is-amerikkalaiset joukot noustuaan maihin Norjassa etenev\u00e4t Suomen alueelle, Suomen armeija ei tee vastarintaa<\/em>”. Kun saksalaiset lukivat\/kuuntelivat kaiken Atlantin ylitt\u00e4v\u00e4n\/alittavan viestiliikenteen -ja kuulivat t\u00e4m\u00e4nkin- reaktiot Berliini<\/strong>ss\u00e4 -ja varsinkin Berchresgaden<\/strong>issa- ovat voineet olla mielenkiintoisia.<\/p>\n

Kokonaan oma aiheensa voisi olla Suomen pyrkimykset saada Washingtonista ja Lontoosta tukea rauhanponnisteluissa Ven\u00e4j\u00e4n suuntaan. Pitk\u00e4n v\u00e4\u00e4nn\u00f6n j\u00e4lkeen Suomi j\u00e4tettiin kaksin Ven\u00e4j\u00e4n kanssa, -mutta en hae t\u00e4st\u00e4 ennakkotapausta millekk\u00e4\u00e4n my\u00f6hemm\u00e4lle tilanteelle.<\/p>\n

”Suomi hy\u00f6kk\u00e4si Ven\u00e4j\u00e4lle yhdess\u00e4 Saksaan kanssa kes\u00e4kuussa 1941”<\/h2>\n

N\u00e4inp\u00e4 meille uskotellaan. -Mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty!\u00a0 Saksan riskin otto -kahden rintaman sota- tuli v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi Ven\u00e4j\u00e4n silloisen johtajan Josef Vissarionovits Stalin<\/strong>in p\u00e4\u00e4tetty\u00e4 jo v.1931 -er\u00e4\u00e4n Hitler<\/strong>in ollessa mit\u00e4t\u00f6n poliittinen h\u00e4irikk\u00f6 sosialidemokraattien hallitsemassa Saksassa- aloittaa hy\u00f6kk\u00e4ys l\u00e4ntisen Euroopan<\/strong> valtaamiseksi v.1941 kes\u00e4ll\u00e4. -Hitlerin kampanjat Puolaa<\/strong>, Ranskaa<\/strong> ja Englantia<\/strong> vastaan syksyll\u00e4 1939 sopivat kiinnostavan hyvin Stalinin suunnitelmaan.<\/p>\n

-Niin mit\u00e4 tapahtui kes\u00e4kuussa -41 Suomen l\u00e4hialueilla. Usein kuullaan sanottavan, ett\u00e4 ”suomalaiset olivat mukana ’Barabarossassa<\/strong>’ jo ennen sen H-hetke\u00e4, -miinoittamalla Neuvostoliiton<\/strong> merialuetta<\/em>”. -V\u00e4ite on r\u00f6yhke\u00e4\u00e4 stali-<\/em> tai putinismia<\/em>.<\/p>\n

Suomalaiset sukellusveneet olivatkin todella laskemassa miinoja, Viron<\/strong> rannikolla. Virolaiset eiv\u00e4t ole t\u00e4st\u00e4 koskaan meit\u00e4 moittineet, eik\u00e4 asia ven\u00e4l\u00e4isille kuulu mitenk\u00e4\u00e4n. Omasta halustaan miehittiv\u00e4t muiden maita, ja liikkuivat vierailla vesill\u00e4. ”Mit\u00e4s menitte!<\/em>”<\/p>\n

Mutta toden-totta: Suomalaisilla ja saksalaisilla oli yhteisoperaatio Suomenlahdella<\/strong>.\u00a0 -Ennen siihen syventymist\u00e4 katsomme, mit\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten puolella puuhattiin:<\/p>\n

Stalinin usko omaan yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4ykseens\u00e4<\/strong> oli niin luja, ett\u00e4 h\u00e4n kielsi kertomasta itselleen tiedustelutietoja -ja vihjetietoja (suomalaista yleis\u00f6\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 suunnista) saksalaisten hy\u00f6kk\u00e4yssuunnitelmista. -Mik\u00e4 johti puna-armeijan hy\u00f6kk\u00e4ysryhmitysten<\/strong> tuhoon.<\/p>\n

Annetaan reservin luutnantin (merivoimat) Per-Olof Ekman<\/strong>in todistaa:<\/p>\n

”Vaikkakin er\u00e4\u00e4t merkit viittasivat … Stalin ei uskonut h\u00e4lytt\u00e4viin huhuihin (-ja j\u00e4tti puna-armeijan alttiiksi yll\u00e4tykselle). … Merivoimat olivat poikkeus” -kirjoittaa Ekman (1981)- sill\u00e4 sen korkeimmalla johdolla oli vihi\u00e4 tulevista tapahtumista.” (Ekman, sivu 19.)<\/p><\/blockquote>\n

Puna-laivastolla oli vihjett\u00e4 Stalinin suunnitelmista, -ei Hitlerin<\/h3>\n

Res.luutnantti Ekman erehtyy pahan kerran: Puna-laivastolla oli vihjett\u00e4 Stalinin suunnitelmista -ei Hitlerin- ja se orientoitui saamansa tiedon mukaisesti. Ekman jatkaa:<\/p>\n

Jo toukokuussa (1941) suoritettiin merell\u00e4 valvontaa, ja lentotiedustelu suunnattiin It\u00e4meren<\/strong> yli. Tehostettu valvonta toimeenpantiin 11.6. … 19.6, siirryttiin \u00e4kki\u00e4 operattiseen valmiustilaan numero 2, … ja 21.6. klo. 23:35 amiraali Kuznetsov<\/strong> antoi puhelimitse henkil\u00f6kohtaisen k\u00e4skyn suurimpaan toimintavalmiuteen siirtymisest\u00e4.” (Ekman, sivu 19).<\/p><\/blockquote>\n

Res.lut. Ekman ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 punalaivaston olleen ’hereill\u00e4<\/em>’ -suhteessa Saksan suunnitelmiin- kun muu Neuvostoliitto, mukaan lukien Stalin ja stavka<\/em><\/strong> (p\u00e4\u00e4esikunta) nukkui ’ruususen unta<\/em>”. Ekman erehtyy pahan kerran: Punalaivasto noudatti Stalinin alkuper\u00e4ist\u00e4 k\u00e4sky\u00e4, valmisteli yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Saksaa vastaan.<\/p>\n

Suomen alueella kahden suurvallan joukkoja<\/p>\n

Jos halutaan nostalgisoida ’puolueettomuutta<\/em>’ ihanana olotilana, niin koskaan Suomi ei ole ollut niin puolueeton, kuin alkukes\u00e4st\u00e4 1941: Suomen alueella oli sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ett\u00e4 Saksan sotilaita, -ja n\u00e4m\u00e4 vallat olivat pian hy\u00f6kk\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toistensa kimppuun.<\/p>\n

    \n
  • Ven\u00e4l\u00e4iset olivat Hangon<\/strong> tukikohdassaan, tai matkalla sinne tai sielt\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/li>\n
  • Saksalaiset olivat neuvotelleet Suomelta luvan ’lomalais-kuljetuksiin<\/em>’ miehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Norjasta Suomen satamiin. (Samoin oli sovittu Ruotsin<\/strong> ja Saksan v\u00e4lill\u00e4.)<\/li>\n<\/ul>\n

    Saksan ja Suomen kesken oli sovittu v\u00e4lirauhan aikana yht\u00e4 ja toista. Suomen ja Saksan laivastojen toimien koordinoimisesta ’Barabarossan’ aikana oli sovittu Marinkommando Nord<\/em>:ssa Kiel<\/strong>iss\u00e4 6. kes\u00e4kuuta 1941. Saksalaiset olivat toki kertoneet suunnitelmistaan.<\/p>\n

    Puna-laivaston l\u00e4nteen-rynt\u00e4\u00e4misen varalta saksalaiset olivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet laskea miinoitteet .koodinimilt\u00e4\u00e4n Apolda<\/strong> ja Gorbetha<\/strong>– sulkemaan Suomenlahden<\/strong> suuta. Edellinen Hiidenmaan<\/strong> pohjoisk\u00e4rjest\u00e4 pohjoiseen, j\u00e4lkimm\u00e4inen Porkkalan<\/strong> l\u00e4nsipuolelle, my\u00f6s pohjois-etel\u00e4-suuntaisesti, Paldiskin<\/strong> kohdalle.<\/p>\n

    Suomalaiset t\u00e4ydent\u00e4isiv\u00e4t sovitusta sulkua omilla miinoitteillaan, koodinimet Kipinoja<\/strong> ja Kuolemanj\u00e4rvi<\/strong>. Sek\u00e4 Apoldaa ett\u00e4 Gorbethaa laskiessaan saksalaiset joutuivat huomioimaan ven\u00e4l\u00e4iset, jotka olivat samoissa puuhissa -samoilla vesill\u00e4- tai olivat jo olleet. Suomalaiset joutuivat jopa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n punalaivaston pienaluksia, -ja ven\u00e4l\u00e4isten miehitt\u00e4m\u00e4n Muhu<\/strong>-saaren t\u00e4hyst\u00e4j\u00e4t j\u00e4ttiv\u00e4t h\u00e4lytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 havaituista suomalaisista, -luullen omikseen.<\/p>\n

    Barabarossan ’H-hetken’ -22.06. klo. 03:15- edell\u00e4 Suomenlahden suu oli hyvin kansainv\u00e4list\u00e4. -Ja samaan aikaan Stalin ja esikuntansa uinuivat untaan.<\/p><\/blockquote>\n

    Ekmanilla on faktapohjainen, mutta mukaansa tempaava ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 kertomus, kuinka saksalaiset miinanlaskijat, torpedoveneet ym. saapuvat Turun<\/strong> saaristoon, ja k\u00e4tkeytyv\u00e4t saarten kupeeseen naamioverkkojen alle, -ja k\u00e4skyn saatuaan suuntaavat teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

    Edell\u00e4 esitetyt miinoitteet mm. poistivat Ven\u00e4j\u00e4n uudenaikaisimman risteilij\u00e4n, Maxim Gork<\/strong>in, vahvuudesta koko sodan ajaksi: Alus menetti miinar\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 keulansa, mutta onnistuttiin raahaamaan Kronstadt<\/strong>iin. It\u00e4meren puna-laivaston toinen nykyaikainen suuri yksikk\u00f6, risteilij\u00e4 Kirov<\/strong>, poistui rivist\u00e4 suomalaisen rannikkolinnakkeen kanssa k\u00e4ydyn kaksintaistelun j\u00e4lkeen -lopullisesti- mutta t\u00e4m\u00e4 tapahtui my\u00f6hemmin.<\/p>\n

    Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4:<\/h2>\n

    Tapahtumat Suomenlahdella kertovat, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\/Neuvostoliitto ei ollut v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti Barbarossaa edelt\u00e4nein\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 ja tunteina passiivinen vastaanottaja: Ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 oli ’t\u00e4ys touhu p\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/em>’, -vaikka eiv\u00e4t olleet tietoisia Saksan aikeista.<\/p>\n

    Seuraava kysymys onkin, oliko ’Barbarossa’ alkaessaan 1900-luvun suurin tiedustelumenestys: J\u00e4\u00e4merelt\u00e4<\/strong> Mustallemerelle<\/strong> ulottuvalla rintamalla suoritettiin yht’aikainen yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4ys, ilman ett\u00e4 vastustaja ep\u00e4ilee yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

    My\u00f6hemm\u00e4t tiedot viittaavat siihen, ett\u00e4 varoituksia oli tullut Kreml<\/strong>ille useita, ja useasta suunnasta. Stalin oli j\u00e4tt\u00e4nyt ne huomiotta, ja luottanut omaan hy\u00f6kk\u00e4yssuunnitelmaansa. Toisin kuin Ekman olettaa, It\u00e4meren punalaivasto oli taisteluvalmiudessa 21. kes\u00e4kuuta illalla, koska se varautui sille jo k\u00e4skytettyyn Ven\u00e4j\u00e4n aloitteseen, hy\u00f6kk\u00e4yssotaan, -ja sen alkamisen H-hetkikin oli tiedossa.<\/p>\n

    Neuvostoliiton my\u00f6hempi p\u00e4\u00e4ministeri (puolueen keskuskomitean ensimm\u00e4inen sihteeri) Nikita<\/strong> Sergejevitsh Hrutshev<\/strong> kertoi sodanj\u00e4lkeisin\u00e4 aikoina mielell\u00e4\u00e4n tarinaa, kuinka Stalin oli katkerasti pettynyt, kun ”Hitler, -ainoa kaltaiseni ihminen- ainoa, johon luotin!, -Otti ja petti!<\/em>”. Nikita ehk\u00e4 hiukkasen liioittelee, mutta niin toistensa kaltaisia n\u00e4m\u00e4 miekkoset olivat, ett\u00e4 heill\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen suunnitelmissa sama H-hetki, kunkin omalle hy\u00f6kk\u00e4yssodalle. -N\u00e4in sit\u00e4 sielunveljet<\/em>.<\/p>\n

    No, mik\u00e4 se ’luotettava yst\u00e4v\u00e4<\/em>’ on, joka valapattoisesti hy\u00f6kk\u00e4\u00e4? -Stalinille se oli ’ainoa itseni kaltainen<\/strong> henkil\u00f6 maailmassa<\/em>’. Stalinin surun ja masennuksen aihe olikin: ”Minunhan<\/strong> piti pett\u00e4\u00e4 h\u00e4net!<\/em>”<\/p>\n

    Niinp\u00e4. Suomi joutui 1939-44 kahden kesken\u00e4\u00e4n vehkeilev\u00e4n diktaattorin suunnitelmien uhriksi, ja joutui sotaan, jota ei Suomessa haluttu, emmek\u00e4 sit\u00e4 aloittaneet.<\/p>\n

    Pekka Kemppainen<\/p>\n

    Luettavaa:<\/p>\n

      \n
    • Per-Olof Ekman<\/strong>: ’Meririntama, merisotatoimet pohjoisen It\u00e4meren alueella 1941-44<\/em>’ WSOY 1983.<\/li>\n<\/ul>\n

      Miten suursota alkoi viimeksi? -Ja miten seuraava?<\/a><\/p><\/blockquote>\n