{"id":653,"date":"2023-12-25T01:50:05","date_gmt":"2023-12-25T01:50:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=653"},"modified":"2025-06-25T07:52:50","modified_gmt":"2025-06-25T07:52:50","slug":"yhdysvaltojen-rauhanvalitys-yritys-suomi-venaja-1942-43","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2023\/12\/25\/yhdysvaltojen-rauhanvalitys-yritys-suomi-venaja-1942-43\/","title":{"rendered":"Yhdysvaltojen rauhanv\u00e4litys-yritys Suomi-Ven\u00e4j\u00e4, 1942-43"},"content":{"rendered":"

Joulukuussa 1942<\/em> aktivoitunut Yhdysvaltain v\u00e4litysyritys Suomen irrottamiseksi silloin meneill\u00e4\u00e4n olevasta maailmansodasta on ollut tutkijoiden luupin alla, eik\u00e4 siit\u00e4 l\u00f6ytyne uutta mielenkiintoista -heille-, mutta suurelle yleis\u00f6lle n\u00e4in h\u00e4mment\u00e4vi\u00e4 tietoja ei ole tyhjent\u00e4v\u00e4sti avattu. Tarkastelemme.<\/strong><\/p>\n

Mit\u00e4 oli joulukuuhun-42 menness\u00e4 tapahtunut: Suomi<\/strong> oli uudessa sodassa jo v.1939-40 itselleen niin ominaiseen ”erikoisoperaatioon<\/em>” ryhtynytt\u00e4 Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4\u00e4<\/strong> vastaan, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Saksan<\/strong> tuella, vaan ei liittolaisena. Englanti<\/strong> oli reagoinut Suomeen t\u00e4ydellisell\u00e4 kauppatavara-saarrolla, joka jo aikalais-tarkkailijoiden mukaan oli korostanut Suomen riippuvuutta Saksasta mm. elintarvikkeiden osalta, ja ”ajanut Suomea Saksan syliin<\/em>”, niin kuin jo silloinen sanonta kuului.<\/p>\n

Franklin D. Rooseveltin<\/strong> hallitus Yhdysvalloissa<\/strong> oli pit\u00e4nyt diplomaattinsa Helsingiss\u00e4, ja s\u00e4ilytti varovaisen suhtautumisen. Pelkona oli, paitsi skandinaavi-taustaisten amerikkalaisten \u00e4\u00e4nest\u00e4jien suuri joukko ja Suomen Yhdysvalloissa nauttima suuri my\u00f6t\u00e4tunto, my\u00f6s pelko, ett\u00e4 v\u00e4lien katkaiseminen Suomeen poistaisi presidentti Risto Rytilt\u00e4<\/strong> ja ylip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 C.G.E. Mannerheimilta<\/strong> syyt vastustaa saksalaista painostusta mm. Muurmannin radan<\/em><\/strong> katkaisemisessa etenem\u00e4ll\u00e4 Sorokan<\/strong> risteysasemalle asti.<\/p>\n

Koska suurin osa Rooseveltin ’Lend and Lease<\/em>’-avusta Stalinille<\/strong> kulki Murmanskista<\/strong> Sorokan kautta Arkangeliin<\/strong> vievi\u00e4 kiskoja, -huolimatta Persian<\/strong> ja Tyynenmeren<\/strong> reittien avaamisesta- Muurmannin rata oli hyvin hyvin t\u00e4rke\u00e4. Helsingiss\u00e4 kannatti siis pit\u00e4\u00e4 suurl\u00e4hettil\u00e4st\u00e4, joka toimi my\u00f6s silm\u00e4n\u00e4 ja korvana.<\/p>\n

11.12. 1942 Tsekkoslovakian<\/strong> (pakolaishallituksen) edustaja Zdenek Fierlinger<\/strong> neuvostovirastojen pakopaikassa Kuibysheviss\u00e4<\/strong>, johon diplomaattikuntakin oli evakuoitu, otti yhteytt\u00e4 Yhdysvaltain asiainhoitajaan Loy W. Henderson<\/strong>iin. Tsekill\u00e4 oli h\u00e4nen neuvostokontaktiensa antama viesti: Neuvostoliitto saattoi olla kiinnostunut erillisrauhasta Suomen kanssa.<\/p>\n

Idea suomalais-ven\u00e4l\u00e4isten neuvottelujen avaamisesta Yhdysvaltain tai Ruotsin<\/strong> v\u00e4lityksell\u00e4, oli Fierlingerin mukaan itselt\u00e4\u00e4n Vjatseslav Molotovilta<\/strong>. Ruotsin edustajaa Vilhelm Assarsson<\/strong>ia tsekki oli jo informoinut.<\/p>\n

Suomen irrottaminen sodasta kiinnosti Ruotsia ymm\u00e4rrett\u00e4vist\u00e4 syist\u00e4. Assarsson olikin v\u00e4litt\u00e4nyt jo viestin Hendersonille, optimistisin sanak\u00e4\u00e4ntein, ja avasi my\u00f6s n\u00e4k\u00f6alaa Ruotsin saamisesta liittoutunen rinnalle. Asiainhoitaja Hendersson oli pyyt\u00e4nyt ulkoministeri\u00f6lt\u00e4\u00e4n ohjeistusta suhtautumiseen.<\/p>\n

Niin mist\u00e4 kertoo t\u00e4m\u00e4 joulukuun-42 vihjeiden ja kysymysten sinkoilu Kuibyshevin, Washingtonin ja Tukholman v\u00e4lill\u00e4:<\/p>\n

Kaikki tunnusteluihin ja vihjeiden jakamiseen ja vastaanottamiseen osallistuneet pitiv\u00e4t selvi\u00f6n\u00e4, ett\u00e4 Suomen hallitus ei ole Saksan sitoutunut liittolainen, vaan sotii omaa sotaansa<\/strong>. -Ja ett\u00e4 Suomi voidaan irrottaa Saksan rinnalta lupaamalla jotakin.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Neuvostodiplomaatit eiv\u00e4t edell\u00e4 kerrottuun osallistuneet, -ellei Fierlingerin saama vihje ollut suoraan heilt\u00e4. Tsekkidiplomaatilla oli kuitenkin -Kuibyshevin diplomaattipiirien yleisen k\u00e4sityksen mukaan- suoria kontakteja er\u00e4\u00e4seen neuvostovirastoon<\/em>. Saman viraston Boris Rybgin<\/strong>, Boris Jartsevina<\/em> esiintyen, oli v\u00e4h\u00e4n aiemmin visioinut Tukholmassa<\/strong> suomalaisten korviin tarkoitettuja ideoita suomalais-ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 erillisrauhasta jopa vuoden 1939 rajoilla.<\/p>\n

Ruotsin intressin\u00e4 oli v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sotaan joutuminen ja neuvostojohdon huolet kohdistuivat p\u00e4iv\u00e4n tilanteeseen. Washingtonin huoli koski kotimaisia \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 ja Muurmannin rataa, mutta oli joku muukin prioriteetti:\u00a0 Liittolaissuhde Moskovaan.<\/p>\n

Suomi oli vuonna 1942 t\u00e4ysin Saksan materiaaliavun varassa -my\u00f6s ja nimenomaan elintarvikkeiden suhteen-, mik\u00e4 rajoitti tunnustetusti poliittista liikkumavaraa. Historiankirjoista tied\u00e4mme, miten Berliiniss\u00e4<\/strong> t\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rrettiin, ja hy\u00f6dynnettiin t\u00e4ysm\u00e4\u00e4r\u00e4isesti. Washington<\/strong> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen toista maata, suhtautumisessa itsest\u00e4\u00e4n riippuvaiseen liittolaiseen tai ”liittolaiseen”.<\/p>\n

Yhdysvaltain State Department<\/em> (ulkoministeri\u00f6) joutui joulukuussa 1942 suhtautumaan viesteihin, joita se sai mm. Helsingist\u00e4 ja Moskovasta<\/strong>: Euroopan osaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Ray Atherton<\/strong> ohjeisti 18.12. 1942 kotimaank\u00e4ynnill\u00e4 olevaa Yhdysvaltain suurl\u00e4hettil\u00e4st\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, amiraali Standley<\/strong>t\u00e4, Suomen-asiassa:<\/p>\n

”… Diplomaattisia suhteita Suomeen oli pidetty yll\u00e4 siksi, ett\u00e4 voitaisiin harjoittaa vastapainostusta saksalaisten … kohdistamalle painostukselle. Tulokset olivat olleet varsin hyv\u00e4t Suomen pid\u00e4ttyess\u00e4 jatkamasta offensiiviaan kauemmaksi it\u00e4\u00e4n<\/strong>.<\/em>” (s,141, Polvinen)<\/p><\/blockquote>\n

Muistio -siteerattuna Tuomo Polvisen<\/strong> mukaan- jatkaa toteamalla Yhdysvaltain-suhteet Suomelle t\u00e4rkeiksi, ja ett\u00e4 ”niiden katkeamisesta olisi luultavasti seurauksena suomalaisten Saksalle antaman avun lis\u00e4\u00e4ntyminen<\/em>”. Ulkoministeri\u00f6 neuvoi suurl\u00e4hettil\u00e4st\u00e4\u00e4n selostamaan ven\u00e4l\u00e4isille Yhdysvaltain Suomen-politiikan motiivit, -my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4vin\u00e4: Suomen irrottaminen sodasta Saksan rinnalla olisi my\u00f6s Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4n etu. Yhdysvallat ei ole tyrkytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isille neuvoja Suomen-asiassa, -painotettiin suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4lle. Standley tapasi Molotovin 29.01. 1943.<\/p>\n

Suomen sodasta irrottaminen oli puheenaihe my\u00f6s Washingtonissa 15.01., apulaisulkoministeri Sumner Welles<\/strong>in ottaessa vastaan Suomen suurl\u00e4hettil\u00e4s Hjalmar J. Procop\u00e9<\/strong>n. Wellesill\u00e4 ei ollut esitt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n konkreettista Suomen sodasta irtautumiseksi.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n Tukholman-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n madame Aleksandra Kollontai<\/strong>n amerikkalaiselle kollegalleen 27.01. kertoman mukaan Ruotsi oli ollut aloitteellinen suomalais-ven\u00e4l\u00e4isen erillisrauhan asiassa, mutta -Kollontain sanoin- Ven\u00e4j\u00e4 ”ei juuri nyt<\/em>” anna ruotsalaisten toivomaa lausuntoa, joka vahvistaisi kiinnostuksen asiaan, mutta suhtautuu ”vastaanottavaisesti<\/em>” jos suomalaiset ovat aloitteellisia.<\/p>\n

Samaan aikaan. kun diplomaatit kiersiv\u00e4t kysymyst\u00e4 Suomen erillisrauhasta kuin kissa kuumaa puuroa, Mannerheim istui Mikkeliss\u00e4<\/strong> Suomen poliittisen johdon kesken (03.02. 1943), ja viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00f6in tehtiin p\u00e4\u00e4t\u00f6s pyrkimisest\u00e4 rauhaan ven\u00e4l\u00e4isten kanssa aluemy\u00f6nnytystenkin hinnalla. Neuvotteluun osallistuivat Mannerheim, Ryti, p\u00e4\u00e4ministeri Johan Wilhelm Rangell<\/strong>, ulkoministeri Rolf<\/strong> Witting<\/strong>, puolustusministeri Rudolf Walden<\/strong> ja valtionvarainministeri V\u00e4in\u00f6 Tanner<\/strong>.<\/p>\n

Kun suurl\u00e4hettil\u00e4s Standley tapasi 12.03. Molotovin Moskovassa, Suomessa oli jo anglofiilimpi Edwin Linkomiehen<\/strong> hallitus. Keskustelun aiheena oli Suomi, ja Molotov vaati amerikkalaiselta tietoja Suomen hallituksen asenteista.<\/p>\n

20.03. 1943 Yhdysvaltain Helsingin-suurl\u00e4hettil\u00e4s Robert McClintock<\/strong> tarjosi Suomen ulkoministeri Henrik Ramsay<\/strong>lle maansa ”hyv\u00e4\u00e4 apua”, bona officia<\/em>, neuvottelukontaktissa ven\u00e4l\u00e4isiin. McClintock mainitsi keskustelussa liittoutuneiden antaman ’Atlantin julistuksen<\/em><\/strong>’, jossa pienten kansojen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta korostettiin. -Yhdysvallat tulisi sodan j\u00e4lkeen pit\u00e4m\u00e4\u00e4n siit\u00e4 kiinni. (Ei pit\u00e4nyt Baltian<\/strong> kohdalla.)<\/p>\n

McClintock kiirehti suomalaisten vastausta, ja sit\u00e4 varten presidentti kutsui 22.03. kokouksen: Ryti, Mannerheim, Ramsay, Walden, Reinikka<\/strong>, Tanner. Vastauksessa, joka j\u00e4tettiin 24.03., pyydettiin tietoja rauhanehdoista ja takeita Suomen turvallisuudesta. Suomen kirje oli osoitettu ulkoministeri Cordell Hull<\/strong>ille, vastausta jouduttiin odottamaan.<\/p>\n

Molotov ei sensijaan tuhlannut aikaa. Jo 26.03. h\u00e4n ilmoitti Washingtoniin ven\u00e4l\u00e4isten rauhanehdot, jotka olivat suurin piirtein samoja, kuin 1944 -ennen kes\u00e4\/hein\u00e4kuuta- kuullut. Molotovin ehdot eiv\u00e4t v\u00e4littyneet Washingtonista Helsinkiin. State Departmentin Euroopan osaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Atherton piti ehtoja Suomelle tuhoisina, eiv\u00e4tk\u00e4 suomalaiset tulisi niit\u00e4 hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Yhdysvaltain v\u00e4hentynyt kiinnostus tulee ilmi my\u00f6s apulaisulkoministeri Wellesin korjattua asennetta Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n mahdollisiin erillisrauhaneuvotteluihin: Yhdysvallat tarjoaa vain apua kontaktin luomisessa, ei rauhan v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4<\/em>. 02.04. Molotov sai suurl\u00e4hettil\u00e4s Standleylt\u00e4 kuulla Yhdysvaltain n\u00e4kemykset.<\/p>\n

”Kolmea p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin (05.03.) Molotov saattoi ilmoittaa hallituksensa katsovan, ettei Suomen rauhantahdosta ole riitt\u00e4vi\u00e4 todisteita<\/em>.” (Polvinen, s.156)<\/p>\n

10.04. McClintock tapaa ulkoministeri Ramsayn, ja kertoo Yhdysvaltain muuttuneen politiikan mukaisesti, ett\u00e4 Suomelle annettu tarjous koskee vain kontaktin j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isiin:<\/p>\n

”Me emme miss\u00e4\u00e4n vaiheessa ole aikoneet toimia v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4 saattaaksemme puolelta toiselle tietoja mahdollisista rauhanehdoista, emmek\u00e4 siksi voi tyydytt\u00e4\u00e4 ulkoministeri Ramsayn kirjeess\u00e4 24.3. 1943 esitetty\u00e4 ehtoa…<\/em>” (Polvinen, s.161)<\/p>\n

Ulkoministeri Hullin vastaus likvidoi suomalaisten toiveet saada rauha Yhdysvaltain avulla, ja yritys rauhanv\u00e4lityksen hakemisesta liittoutuneiden p\u00e4\u00e4voimalta, auttoikin Saksaa lujittamaan otettaan Suomesta. Yhdysvallat oli asettanut etusijalle liittolaissuhteensa Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n pit\u00e4misen mahdollisimman h\u00e4iri\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Saksan raadollisempi asenne pienen kanssasotijan riippuvuuden hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n siis menestyi. Episodin p\u00e4\u00e4tteeksi ulkoministeri Hull antoi suurl\u00e4hettil\u00e4s Standleylle teht\u00e4v\u00e4n kysy\u00e4 Molotovilta, onko ven\u00e4l\u00e4isill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sit\u00e4 vastaan, jos Yhdysvallat katkaisee diplomaattisuhteet Suomeen.<\/p>\n

Molotovillehan asia sopi, mutta Helsingin l\u00e4hetyst\u00f6n tyhjent\u00e4minen viiv\u00e4styi vuodella Neuvostoliiton katkaistua 24.04. 1943 diplomaattisuhteen Lontooseen sijoittuneeseen Puolan pakolaishallitukseen<\/strong>. Saksalaisten propagandalle olisi ollut herkkua rinnastaa n\u00e4m\u00e4 tapahtumat.<\/p>\n

Rauhanhieromisten ongelmien muisteluun talvi 2023-2024 lieneekin ihan sopiva ajankohta. \"\"<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n