{"id":6259,"date":"2025-05-08T13:45:44","date_gmt":"2025-05-08T13:45:44","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=6259"},"modified":"2025-05-08T17:49:32","modified_gmt":"2025-05-08T17:49:32","slug":"kalliiksi-tuli-kattely-pojille-hyvaa-paivaa-ei-voittoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/05\/08\/kalliiksi-tuli-kattely-pojille-hyvaa-paivaa-ei-voittoa\/","title":{"rendered":"Kalliiksi tuli k\u00e4ttely pojille: -Hyv\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ei voittoa!"},"content":{"rendered":"

Hyvin tunnetuissa valokuvissa amerikkalaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset sotilaat k\u00e4ttelev\u00e4t Elbell\u00e4, tai jossakin aiemmin sovitun etupiirirajan varrella. Jenkit palailivat sodan j\u00e4lkeen koteihinsa, mutta annamme Berliinin ”vapautukseen<\/em>” osallistuneen panssarijoukkojen everstin, Kapiton Kuznetsovin, kertoa, mihin h\u00e4n joutui sodan j\u00e4lkeen. -Se ei ollut mukava paikka.<\/strong><\/p>\n

Kengir<\/strong>iss\u00e4, Kazakstan<\/em><\/strong>issa, mihin sodassa ansioitunut eversti Kapiton Kuznetsov<\/strong>\u00a0joutui vuonna 1952, -kun joku sai p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 (=selitt\u00e4\u00e4 pahantahtoisesti) ett\u00e4 eversti oli aikonut loikata l\u00e4nteen koko panssarirykmenttins\u00e4 kanssa, saattoivat kokoontua sek\u00e4 Berliinin<\/strong> valloittajat ett\u00e4 Saksan<\/strong> puolelle loikanneet ’vlassovilaiset<\/em>’. Kuznetsovin rintamatoverit Berliinist\u00e4 olivat jo Kengiriss\u00e4, -orjaty\u00f6leirill\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4lle<\/strong> jo 1250-luvulla asettunut hallintotapa, it\u00e4mainen despotia<\/em><\/strong>, ei tunne demokratiaa, ei yksityisen omaisuuden suojaa -markkinatalouden edellytyst\u00e4- eik\u00e4 hallitsijan ja alamaisten v\u00e4list\u00e4 luottamusta. Niinp\u00e4 vuorossa oleva despootti, er\u00e4s Josef Vissarionvitsh Stalin<\/strong>, pelk\u00e4si sotilaitaan, everstej\u00e4, kenraaleja ja marsalkkojakin. Ainoa h\u00e4nen k\u00e4sityskykyns\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4 lojaalisuus perustui pelkoon<\/em>. -Ja mit\u00e4 brutaalimpaa vallank\u00e4ytt\u00f6, sit\u00e4 suurempaa on lojaalisuus, -eik\u00f6 niin?<\/p>\n

Neuvostoliiton<\/strong>, mill\u00e4 nimell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 silloin mainittiin, ty\u00f6voimasta 10-15% oli orjia<\/strong>. -Maassahan vallitsi sosialismi, -mit\u00e4 muuta odotitte?<\/p><\/blockquote>\n

Jo v.1953 olivat orjaty\u00f6leirit laajassa valtakunnassa kapinoineet. Vorkuta<\/strong>ssa pohjoisessa –Suomen<\/strong> leveysasteilla- kapinat ja lakot oli kukistettu kiv\u00e4\u00e4ritulella, -vainajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 yh\u00e4 tuntematon.<\/p>\n

Kazakhstanin Kengiriss\u00e4 orjakapina alkoi vuotta my\u00f6hemmin, ja eversti Kuznetsov kuului kapinan ja lakon johtajiin, -ja neuvottelijoihin stalinistisen valtion edustajien suuntaan,<\/p>\n

Vangit, joiden ”rikokset<\/em>” my\u00f6hemm\u00e4n -neuvostoviranomaisten vahvistaman- k\u00e4sityksen mukaan olivat enimm\u00e4kseen keksittyj\u00e4, olivat sek\u00e4 Vorkutassa ett\u00e4 Kengiriss\u00e4 hyvin tarkkoja siit\u00e4, etteiv\u00e4t heid\u00e4n vaatimuksensa ja tunnuslaiseensa kohdistuneet neuvostovaltaa vastaan.<\/p>\n

Juuri \u00e4skett\u00e4in oli kukistettu mahtava Lavrentij Berija<\/strong>, joka oli pyrkinyt yksinvaltaan Stalinin kuoltua. Berija oli ollut Stalinin er\u00e4\u00e4nlainen py\u00f6veli, kirjoitusp\u00f6yd\u00e4n takaa joukkomurhia orkestroinut hymyilev\u00e4 tappaja. -H\u00e4nen kaltaisiaan on tunnetuimpiakin, muttei h\u00e4nen veroisiaan taida l\u00f6yty\u00e4, -jos ruumiita lasketaan.<\/p>\n

Berijan syrj\u00e4ytt\u00e4misen hoiteli joukko, jossa oli my\u00f6hempi\u00e4 neuvostojohtajia. N\u00e4kyvin oli v.1954 Georgij<\/strong> Malenkov<\/strong>. -H\u00e4net kyll\u00e4 piakkoin syrj\u00e4ytettiin, mutta ’kollektiivinen johtajisto<\/em>’ -kuten Stalinin seuraajat halusivat itsest\u00e4\u00e4n puhuttavan, oli vannonut Berijan viel\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4n ruumiin \u00e4\u00e4rell\u00e4 valan:<\/p>\n

”Koskaan en\u00e4\u00e4 ei Neuvostoliitossa turvallisuuselimet saa ottaa valtaa yli siviiliviranomaisten (puolueen siihen aikaan), eik\u00e4 syrj\u00e4ytettyj\u00e4 johtajia en\u00e4\u00e4 tapeta!”<\/p><\/blockquote>\n

N\u00e4in oli ollut tapana tehd\u00e4 Stalinin aikana, -ja hyv\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 oli vannoa, kun jollakin porukasta oli viel\u00e4 k\u00e4det ruudinsavussa (ainakin kuvaannollisesti, -ellei ihan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4kin). No, aikansa kutakin, ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n Kreml<\/strong>in nykyinen kruunaamaton pikkumies on rikkonut molemmat valat. Sattuuhan sit\u00e4 muuallakin kuin tapahtuma-alalla.<\/p>\n

Vorkutan -v.1953- ja Kengirin -v.1954- orjakapinalliset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t vannoa Berijan kaataneen uuden neuvostojohdon nimiin, ja syyttiv\u00e4t kiduttajiaan ”Berijan rikolliskoplan j\u00e4seniksi<\/em>”. -Sanonta oli kopioitu suoraan Pravda<\/strong>sta ja Isvestija<\/strong>sta. ’Jos kyseenalaistamme Neuvostoliiton olemassaolon oikeutuksen<\/em>, meit\u00e4 odottaa varma kuolema<\/em>’. -oli vankien ajatus.<\/p>\n

Siit\u00e4 huolimatta entinen panssarijoukkojen eversti, Kuznetsov, kohtasi 4. kes\u00e4kuuta 1954<\/strong> tilanteen, jossa h\u00e4nen oli -orjakapinallisten puolesta neuvostoviranomaisille puhuessaan- k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 sanoja, joita h\u00e4n ei koskaan olisi halunnut sanoa.<\/p>\n

Kerromme ensin, mik\u00e4 oli tilanne. Gulag<\/strong>-orjaleiri oli julistautunut ’Kengirin tasavallaksi<\/em>’, ja nostanut surureunaisen neuvostolipun (mustaa ja punaista). Leirin ymp\u00e4rille oli tuotu sotilaita. Vorkutan kokemuksista viisastuneina neuvostohallitus oli tuonut heti paikalle my\u00f6s panssarivaunut,<\/strong> -Kuznetsoville tutut Berliinin-reissultaan.<\/p>\n

Mutta palaamme hetkeksi ajassa edellisvuoteen, Vorkutaan: Armeijan valmistellessa hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 lakossa olevaan orjaleiriin Vorkutan kaupungin vapaat asukkaat olivat nousseet talojensa katoille, ja huusivat sotilaille:<\/p>\n

”He ovat teid\u00e4n isi\u00e4nne ja velji\u00e4nne, -\u00e4lk\u00e4\u00e4 ampuko heit\u00e4! -He taistelivat teille vapauden sodassa!”<\/p><\/blockquote>\n

Kuitenkin ampuivat. Er\u00e4s nimelt\u00e4\u00e4n tunnettu sotilas on my\u00f6hemmin selitellyt: ”joko me tai he<\/em>.” Niin mit\u00e4 sanoi entinen eversti Kuznetsov kes\u00e4kuussa 1954 neuvostoviranomaiselle? -Siteeraan Jukka Rislakki<\/strong>a:<\/p>\n

…Vangit vaativat puoluejohdon edustajan tapaamista. He eiv\u00e4t luottaneet lupauksiin, ja lopulta heid\u00e4n vaatimuksensa oli vain: ”Vapaus tai kuolema!” Kuznetsov varoitti kenraaleja: ”Jos tunkeudutte leiriin aseet k\u00e4dess\u00e4, \u00e4lk\u00e4\u00e4 unohtako, ett\u00e4 puolet miehist\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli mukana Berliinin valtauksessa<\/strong>!” (Rislakki, sivu 330.)<\/p><\/blockquote>\n

Nyt tied\u00e4mme, mihin meniv\u00e4t sodan j\u00e4lkeen ne neuvostosotilaat, jotka rankasti sotineina olivat Elbe<\/strong>ll\u00e4 k\u00e4ttelem\u00e4ss\u00e4 amerikkalaisia: He olivat jonkun mielest\u00e4 ”saaneet liikaa l\u00e4nsimaisia vaikutteita<\/em>”. T\u00e4m\u00e4 hapatus piti pest\u00e4 pois Vorkutan hiilikaivoksissa ja Kengirin kuparikombinaatissa.<\/p>\n

Nyt tied\u00e4mme senkin, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4iset olivat toisen maailmansodan suurimmat h\u00e4vi\u00e4j\u00e4t: He saivat 50 vuotta lis\u00e4\u00e4 kommunismin orjuutta. -Jopa It\u00e4saksalaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4: He vapautuivat jo 1987.<\/p>\n

Surullista voitotonta p\u00e4iv\u00e4\u00e4! \"\"<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n

    \n
  • Jukka Rislakki<\/strong>; VORKUTA! vankileirin kapina ja sen suomalainen johtohahmo, WSOY 2023,<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Hyvin tunnetuissa valokuvissa amerikkalaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset sotilaat k\u00e4ttelev\u00e4t Elbell\u00e4, tai jossakin aiemmin sovitun etupiirirajan varrella. Jenkit palailivat sodan j\u00e4lkeen koteihinsa, mutta annamme Berliinin ”vapautukseen” osallistuneen panssarijoukkojen everstin, Kapiton Kuznetsovin, kertoa, mihin h\u00e4n joutui sodan j\u00e4lkeen. -Se ei ollut mukava paikka. Kengiriss\u00e4, Kazakstanissa, mihin sodassa ansioitunut eversti Kapiton Kuznetsov\u00a0joutui vuonna 1952, -kun joku sai p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":6260,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31,71,74,127],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6259"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6259"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6259\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6278,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6259\/revisions\/6278"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6260"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6259"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6259"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6259"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}